Yhteiskunnallisten yritysten rooli kasvaa

Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääjinä. Sekä Euroopan komissio että OECD kehottavat jäsenvaltioitaan luomaan toimintaympäristön, joka edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvua ja kestävää kasvua.

Suomessa on jo edistetty asiaa. Vuonna 2021 valmistui yhteiskunnallisten yritysten strategia ja toimintansa aloitti Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Toiminta järjestettiin vuosina 2021–2023 konsortiossa, johon kuuluivat Diakonia ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo, Silta-Valmennusyhdistys, Vates-säätiö ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO.

Syksyllä 2023 osaamiskeskuksen toiminta laajeni koordinaatiohankkeella (2023–2027) Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. ESR+ rahoituksen kautta konsortioon ovat tulleet mukaan Live-säätiö, LUT-yliopisto, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Valo-Valmennusyhdistys.

Hanke jatkaa YYO:ssa aloitettua toimintaa ja vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden toimintaa erityisesti alueellisesti. Koordinaatiohankkeen toimeenpanoa valvoo työ- ja elinkeinoministeriön johtama monihallinnollinen johtoryhmä.

Yhteisötaloudella tarkoitetaan toimijoita, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin sekä sosiaaliset ja ympäristöasiat voitontavoittelun edelle. Yhteisötalouden toimijoihin kuuluvat mm. yhdistykset, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset.

Osaksi työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa

YYO on laatinut politiikkasuosituksen. Se tarjoaa tutkittua tietoa päätösten tueksi siitä, miten Suomessa voisi toteuttaa Euroopan komission ja OECD:n suosituksia, jotta voidaan edistää yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvua. Suosituksissa on neljä pääkohtaa.

Ensimmäisessä suositellaan, että yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä pitää kehittää poikkihallinnollisesti ja on oltava riittävän korkea taho, joka asiaa hoitaa. Tähän tehtävään suositellaan työ- ja elinkeinoministeriötä. Suositus perustelee, miksi yhteiskunnallisten yritysten näkökulma pitää olla mukana niin yrittäjyys-, innovaatio-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa sekä suunnittelu- ja toimeenpanovaiheissa.

Toisessa pääkohdassa suositus perustelee, miksi YYO:n toiminta kannattaa vakiinnuttaa pitkäkestoisella rahoituksella. Osaamista, tietoa ja neuvontaa kannattaa keskittää yhden palveluluukun periaatteella. Lisäksi yhteiskunnallisen yritystoiminnan neuvontapalvelut on tärkeä juurruttaa osaksi eri tahojen yrittäjyys-, työllisyys- ja elinvoimapalveluja.

Kolmanneksi suosituksessa vaaditaan riittäviä resursseja yhteiskunnallisten yritysten tilastointia ja tiedon tuottamista varten. Tietovaranto mahdollistaa myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Alankomaissa käytettyjä menetelmiä voidaan pilotoida myös Suomessa tärkeänä osana yhteisötalouden ekosysteemin kehitystä.

Neljäs kohta koskee rahoitusmekanismeja. Yhteiskunnallisilla yrityksillä pitää olla käytössä samat rahoitusmekanismit kuin muillakin yrityksillä liiketoiminnan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Yhteiskunnallisten yritysten taloudellisella menestyksellä on suora kytkös myös yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Hanke- ja kehittämistoimintaan tarkoitetun rahoituksen esteet yhteiskunnallisille yrityksille tulee poistaa. Lisäksi julkisia hankintoja suositellaan käyttämään markkinoiden kehittämiseen siten, että niistä syntyy yhteiskunnan kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Lisätietoa YYO:n toiminnasta ja sen päättäjille laatimista suosituksista voi lukea verkkosivuilta www.yyo.fi.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2023 (pdf aukea uuteen välilehteen).