Yhteiskunnallisen yrittäjyyden neuvontapalvelut kysyttyjä

Teksti: Tiina Jäppinen
Kuvat: Tom Tarvainen ja Juha Kuva

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) on ollut toiminnassa vuoden verran. Osaamiskeskuksen yksi tehtävä on tarjota neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville.

Valtakunnallisia neuvonta- ja ohjauspalveluita kehittävät Jarmo Hänninen ja Tom Tarvainen kertovat, että työ eroaa tavallisesta yritysneuvonnasta siinä, että tehtävänä on auttaa erityisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityiskysymyksissä.

– Ensimmäisen vuoden aikana tullaan neuvomaan lähes sataa ideavaiheessa olevaa, käynnistyvää tai jo toimivaa yhteiskunnallista yritystä. Asiakkaat tarvitsevat keskimäärin kolme neuvontakertaa, mutta välissä voi olla viikkoja ennen uutta yhteydenottoa. Joskus riittää yksikin, sanoo Jarmo Hänninen.

– Asiakkaan kysymykset eivät ole yksittäisiä, vaan moninaisia, sillä pohdimme yrityksen yhteiskunnallista päämäärää, tuloksen jaon erityispiirteitä ja vaikuttavuusasioita. Meidän on pakko katsoa asiakkaan kannalta asiaa hyvin laajasti ja samalla kuunneltava tarkasti, mitä tämä haluaa, kertoo Hänninen.

– Yritämme pitää byrokratian nollana, olla innostavia, konkreettisia ja tarjota yrityksille aina jotain kättä pidempää saman tien, sanoo Tom Tarvainen.

Asiakkaissa on sekä aloittelevia yrittäjiä sekä heitä, joilla on jo yrittäjätaustaa. On myös yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka haluavat liittää tai perustaa oheensa yhteiskunnallisen yrityksen. Jotkut yritykset haluavat muuntaa toimintansa yhteiskunnalliseksi. Suurin osa on kuitenkin käynnistyviä yrityksiä.

Innon ylläpitämistä

Neuvonta perustuu siihen, ettei kenenkään ideaa torpata.

– Jos aiotun toiminnan keskiössä on hyvä yhteiskunnallinen muutos, ei silloin vedetä jarruja päälle, vaan innostusta ruokitaan. Jos jollain on hyvä into päällä, sitä ylläpidetään. Silloin voi paremmin nostaa esille myös vaikeita kysymyksiä, painottaa Hänninen.

Asiakkaat miettivät esimerkiksi oman mission kirjaamista yhtiöjärjestykseen, vaikuttamiskysymyksiä sekä mikä liiketoimintamalli ja organisaatiomuoto kannattaa valita. Usein halutaan myös testauttaa omaa ideaa ja pyydetään palautetta.

– Nuorilla nousevat esiin työn mielekkyys, arvot ja halu muuttaa maailmaa. Eniten kysytään vaikuttavuuteen liittyviä asioita, kertoo Tom Tarvainen.

Vaikuttavuudella tarkoitetaan, mitä inhimillisiä ja taloudellisia hyötyjä yhteiskunnallisella tasolla syntyy, kun tarpeeseen on vastattu yrityksen asettaman tavoitteen ja mission mukaan.

Kannattavaa liiketoimintaa

Yhteiskunnallinen yritys on yritys, jonka liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnalliset yritykset haluavat toiminnallaan ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia.

– Uusia ratkaisuja etsitään esimerkiksi syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen, yhteisöjen vahvistamiseen, maaseudun elinvoiman edistämiseen, ympäristöön ja kiertotalouteen sekä osatyökykyisten työllistämiseen, listaa Tarvainen.

Lähtökohtana on, että liiketoiminnan pitää olla kannattavaa.

– Vaikka yhteiskunnallisen yrityksen missio ohjaa koko yrityksen toimintaa, on yritystoiminnan realiteetit pidettävä vahvasti mielessä, huomauttaa Jarmo Hänninen.

Yhteistyötä yritysneuvojien kanssa

Neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjotaan myös yritysneuvojille.

– Moni neuvoja on sanonut, että arvopohjaiset yritysideat ja merkityksen etsiminen työhön on lisääntynyt, kertoo Hänninen.

Yritysneuvojille järjestetään neuvontaa ja koulutusta yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteistä. Yhteistyö yritysneuvojien kanssa on ollut monipuolista. YYO on mielellään mukana järjestämässä aiheesta tilaisuuksia eri puolella
Suomea.

Neuvonta kattaakin laajasti yhteiskunnallisen yritystoiminnan erityispiirteitä, joita ovat työhön integrointi, sosiaaliset
innovaatiot, vaikuttavuusperusteinen liiketoiminta ja hallinnon järjestäminen.

YYO:n asiantuntemus perustuu konsortioon, jota luotsaa Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO. Muut jäsenet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuustoimintakeskus Pellervo, Silta-Valmennusyhdistys ja Vates-säätiö.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).