Yhdessä tekemisellä kohti ekosysteemimäistä toimintatapaa

Teksti: Anne Kallio
Kuva: Iida Mikkola

Kanta-Hämeessä luotsataan aluetta kohti uutta elinvoiman ja työllisyydenhoidon mallia yhdessä tekemisellä. Yhdessä tekeminen on jotain enemmän kuin yhteistyö, siinä ponnistellaan kohti samaa päämäärää. Työ vaatii kauaskatseista visiota, tahtoa, yhteistä keskustelua ja tietysti yhdessä tekemistä.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hanke on saanut olla mukana osana tätä yhdessä tekemistä vuoden 2023 aikana. Alkuvuodesta järjestettiin Fast Expert Teams (FET) -prosessi vasta aloittaneen hyvinvointialueen ja työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Keväällä Vates fasilitoi kaksi elinvoiman ja ekosysteemin työpajaa ja syksyllä järjestöpäivän yhteistyössä TyöHämeen kuntien kanssa.

Fast Expert Teams nopeaan innovointiin

Fast Expert Teams on LUT-yliopistossa kehitetty nopean innovoinnin menetelmä. Neljän tiiviin viikon aikana tuotetaan ratkaisuehdotuksia johonkin osallistujia motivoivaan ongelmaan. Työ2030-ohjelma mahdollisti Humap Oy:n fasilitaattorit ja Howspace-alustan prosessille, jonka alussa kysyttiin, mitä täytyy tehdä, ettei asiakas tipahtaisi kuntakokeilun ja hyvinvointialueen palveluiden väliin.

Mukana prosessissa oli edustajia kuntakokeilusta, hyvinvointialueelta, oppilaitoksista, järjestöistä, yksityisistä palveluntuottajista ja TE-palveluista. Lisäksi mukana oli kokemusasiantuntijoita, tutkijoita ja valtakunnallisella tasolla teeman parissa työskenteleviä.
Hyvien konkreettisten ratkaisuehdotusten lisäksi prosessissa kuntakokeilun ja juuri aloittaneen hyvinvointialueen työntekijät pääsivät tutustumaan toisiinsa. Prosessista kiteytyi sisältötuotoksina neljä teemaa. Tukea työllistymiseensä tarvitsevat henkilöt tarvitsevat usein pitkäaikaista rinnallakulkijuutta ehkäisemään palvelukierteet ja varmistamaan palvelujen oikea-aikaisuus.

Tarvitaan palveluja, joissa ei voi epäonnistua. Matalan kynnyksen palveluissa tulee pieniä onnistumisia, ja taustalta löytyy turvaverkko, joka tarvittaessa ottaa kiinni. Tukea on saatava myös työllistymisen jälkeen, niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Palveluiden onnistuminen ei ole kiinni yksittäisistä toimijoista, vaan koko ekosysteemistä. Siispä myös onnistumisen arviointi tulisi olla koko ekosysteemitason toimintaa.

Ekosysteemityöpajoissa pohdittiin työnantaja- ja työntekijäpalveluita

Työllisyydenhoidon rakenteelliset uudistukset laittavat monen toimijan roolin uusiksi. Kolmannen sektorin rooli kiinnittyy toimintaympäristöönsä uudella tavalla, ja tämä määrittyy yhdessä tekemisen kautta.

Ekosysteemityöpajoihin osallistui järjestöjen ja työllisyyden kuntakokeilun lisäksi edustajia kehitysyhtiöstä, koulutusorganisaatioista, henkilöstöpalveluyrityksistä ja alueen pienemmistä kunnista. Ekosysteemityöpajojen suunnittelussa oli mukana edustajia yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta, Kuntaliitosta ja Suomen elinkeino- ja kehitysyhtiöt SEKESistä.

Ekosysteemityöpajoissa pohdittiin yhdessä työnantaja- ja työntekijäpalveluita. Lisäksi jokainen mietti erikseen oman organisaationsa roolia tulevassa elinvoiman ja työllisyyden ekosysteemissä. Työllisyyspalveluissa nähtiin omana roolina yhteisen vision luomista ja toimijoiden kohtaamisen ja yhteiskehittämisen organisointia, ja kehitysyhtiössä nähtiin vetovoiman luomisen ja yrityspalveluiden rooli.

Toisistaan riippumattomissa vastauksissa henkilöstöpalveluyritykset näkivät roolikseen motivoituneiden työnhakijoiden välittämisen työnantajien tarpeisiin, kun taas kolmannen sektorin toimijat kokivat, että omaan rooliin kuuluu myös motivaation herättely työnhakuun ja tiivis yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Järjestöpäivä

Rooli, joka kolmannelle sektorille on asettunut työllisyydenhoidossa, on muutoksessa. Siinä missä aiemmin on riittänyt työttömän palvelussa olo, jatkossa painotetaan tuloksia. Palveluiden sijaan on saatava ihmisiä työhön. Haaste on mittava, koska perinteisesti järjestöihin on ohjattu pidempään työttömänä olleita ja osatyökykyisiä työnhakijoita. Valtion kannusteet kunnille järjestää työllisyydenhoitoa muuttuvat, ja sen myötä työllisyydenhoidon rahoitus järjestöille myös muuttuu, joten on löydettävä uusia tapoja tukea työnhakijoita kohti työelämää.

Järjestöpäivässä jatkettiin kolmannen sektorin ja vuonna 2025 aloittavan TyöHämeen kuntien kesken vuoropuhelua siitä, millaisia mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille on tulevaisuudessa mm. rahoituksen ja työllisyyspalveluiden tarjoamisen suhteen. Keskustelussa oli laajapohjainen rahoitus, dynaamiset pienhankinnat, ESR+ rahoitus ja konsortiot yritysten ja järjestöjen kesken.

Monen toimijan osalta rooli muuttuu olennaisesti, ja epävarmuutta on monesta asiasta. Ei ole tahoa, joka määrittelisi toisen toimijan roolin, vaan se muotoutuu yhdessä tekemisen kautta. Pienin askelin.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)