Työllistymistä edistävän järjestön muistilista

Teksti: Anne Kallio

Järjestöjen rooli on muutoksessa työllisyydenhoidon uudistuksissa. Kunnissa on menossa historiallisen suuret muutokset myös niiden oman roolin kanssa. Siinä missä aiemmin työllistymistä edistävän järjestön on täytynyt verkostoitua kunnan kanssa, jatkossa ekosysteemeissä on useampi rajapinta. Tämä luo mahdollisuuksia, mutta myös nostaa vaatimustasoa.

Varmista useita rahoituslähteitä

Rakenteellisissa uudistuksissa ja suurten epävarmuuksien vallitessa toimijat, joilla on useampi eri toiminto ja rahoitus, ovat olleet vahvimmilla. Osa järjestöistä on ollut riippuvaisia kunnan toiminta-avustuksista tai kuntouttavan työtoiminnan tuloista. Kunnat ovat luopuneet toiminta-avustuksista ja siirtyneet kohti erilaisia palvelutuotannon kilpailutusmuotoja, mikä vaatii erilaista toiminnan logiikkaa. Ekosysteemimäisessä toimintaympäristössä on hyvä, ettei ajaudu liikaa yhden tilaajan ”alihankkijaksi”. Palvelutuotanto eri tilaajille hajauttaa riskiä, ja erilaisilla hankkeilla on mahdollista kehittää toimintaa edelleen.

Tiedosta ja tuotteista ydinpalvelut

Palveluissa ostetaan jatkossa yhä enemmän tuloksia. On osattava osoittaa, mikä palvelussa on hyödyllistä millekin asiakasryhmälle. Samaan aikaan halutaan sekä matalia yksikkökustannuksia että yksilöllistä

palvelua. Jotta järjestö pystyy tarjoamaan kilpailutuksissa osaamistaan, sen täytyy osata tiivistää ja tuotteistaa se järkeviksi kokonaisuuksiksi. Myös kumppaneiden hankinnassa on tärkeää osata sanoittaa ydinosaamisensa, jotta pystytään muodostamaan kaikkia hyödyntäviä konsortioita.

Hae kumppaneita

Kilpailutusten myötä haetaan palveluntuottajia, jotka pystyvät tuottamaan palveluita entistä laajemmilla alueilla, esim. koko hyvinvointi- tai työllisyysalueella. Paikallinen kolmannen sektorin toimija tuntee asiakkaat, mutta ei välttämättä pysty skaalaamaan toimintaa. Hae kumppaneita, joilla on erilaista osaamista, tai osaamistarve sillä alueella, jossa järjestön oma vahvuus on.

Käy identiteettipohdinta

Kuntien kumppanuusavustukset ovat mahdollistaneet työllistymisen edistämistoiminnan järjestöille kansalaisyhteiskuntaroolin oheen. Avoimen kohtaamispaikkatoiminnan kylkeen on voinut tuoda esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä. Jatkossa työllistymisen tukemisen toiminnot tulevat yhä useammin kilpailutuksien kautta, mikä voidaan tulkita elinkeinotoiminnaksi. Kolmannen sektorin toimijat joutuvat punnitsemaan, haluavatko lähteä elinvoiman kasvattamisen tehtävään vai keskittyä tiiviimmin puhtaaseen kansalaisyhteiskuntarooliin.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)