Työllistymisen tuen sote-palvelut muutoksessa

Teksti: Kati Savela-Vilmari ja Kaija Ray
Graafi: Marika Kuitunen (mukaeltu julkaisun graafista)

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kartoittivat, millainen työikäisten työllistymistä ja työkykyä tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen (jatkossa lyhenne TTT-sotepalvelut) ja niiden yhdyspintojen tilanne hyvinvointialueilla oli alkuvuodesta 2024. Kartoitus kuvaa muun muassa, miten TTT-sotepalvelut on hyvinvointialueilla (jatkossa alueet, ellei sekaantumisen vaaraa) organisoitu ja resursoitu sekä millainen palvelukokonaisuus niistä muodostuu.

Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen palvelut kuuluvat yleensä terveydenhuollon tai sote-keskuksen yhteyteen. TTT-sotepalveluiden ajatteleminen yhtenä kokonaisuutena oli joillekin vastaajille uutta. 

Palvelut, menetelmät ja asiakkaat

Yli puolet alueista oli määritellyt TTT-sotepalvelujen kokonaisuuden. Sosiaalipalveluissa vahvimmin osana palvelujen kokonaisuutta nähtiin kuntouttava työtoiminta, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arvio, kuten myös mm. monialainen työllistymissuunnitelma.

Sosiaalipalveluista olivat kaikilla alueilla käytössä sosiaaliohjaus, kuntouttava työtoiminta, monialaisen työllistymissuunnitelman ja aktivointisuunnitelman laatimiseen osallistuminen sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha ja matkakorvaus. Erityisesti sosiaalityötä ja SHL:n mukaista palvelutarpeen arviointia pidettiin erittäin tärkeinä asiakkaille. Tärkeitäkään palveluita ei silti ollut joka alueella tarjolla.

Kehitysvammalain mukaista työhönvalmennusta käytettiin vain 15 alueella osana TTT-sotepalveluja, vaikka se nähtiin tärkeäksi. Myös kuntouttavan työtoiminnan tarjonta vaihteli. Avovastauksissa nostettiin esiin mm. vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu, joilla mahdollistetaan vaikeavammaisten henkilöiden työssäkäyntiä.

Terveyspalveluista toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi oli käytössä kaikilla alueilla osana TTT-sotepalveluja. Terveyspalveluja ei priorisoida erikseen työllistymisen ja työkyvyn tuen asiakkaiden välillä. Ostopalveluina eniten hankittavia palveluita ovat kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus sekä päihde- ja riippuvuustyön palvelut. Usein myös vammaisten työllistymistä tukevaa palvelua ostetaan ulkopuolelta.

Verkostotyö ja valmennukset laajimmin käytössä

Menetelmistä ja toimintamalleista oli eniten käytössä perinteinen verkostotyö, peräti 22 alueella. Lähes yhtä monella oli yksilövalmennusta työpajalla sekä ryhmävalmennusta ja -toimintaa sekä työvalmennusta työpajalla, Ohjaamo-toimintaa ja opinnollistamista (ks. kuva).

Työvalmennusta ja työkykykoordinaattoritoimintaa pidettiin tärkeinä menetelminä, ja viimeksi mainittua oli 17 alueella. Kahdella kolmesta alueesta toimi työkyvyn tuen tiimi. 11 hyvinvointialueella laatuperusteinen IPS-työhönvalmennus oli käytössä psykiatrisessa sairaanhoidossa. Yli puolella alueista kaivattiin lisää työllistymisen ja työkyvyn tuen menetelmiä ja mittareita.

Koulutuksen puute yleisin haaste

Yleisimpänä asiakkaiden haasteena pidettiin osaamisvajetta tai puuttuvaa koulutusta. Myös yli 500 päivää kestänyt työttömyys ja mielenterveysongelmat olivat usein tai lähes aina haasteena. Vammaisuus ei sen sijaan asettanut merkittäviä haasteita työkyvylle tai työllistymiselle. Kartoituksesta ei tosin selviä, pitivätkö vastaajat vammaisia henkilöitä potentiaalisina TTT-sotepalveluiden asiakkaina.

Hyvinvointialueiden TTT-sotepalvelujen ja sidosryhmien välisestä yhteistyöstä todettiin, että sen suunnitelmallisuutta ja avoimuutta pitäisi parantaa. Heikoimmaksi arvioitiin yhteistyö järjestöjen kanssa. Esim. kuntouttavan työtoiminnan uudelleenjärjestelyt ovat muuttaneet paikallista yhteistyötä.

TTT-sotepalveluiden kehittämisehdotuksina vastaajat toivoivat muutosta mm. sosiaalihuoltoa ja -palveluja koskevaan lainsäädäntöön. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen nousi tutusti esille. Uusina kehittämistarpeina oli sosiaaliturvan ja etuusjärjestelmän kannustavuuteen ja kehittämiseen sekä työkyvyn arviointiin ja tukeen liittyvät tarpeet. Näiden toiveiden taustalla voivat selvityksen tekijöiden mukaan olla mm. perustoimeentulotuen Kela-siirto, sosiaaliturvan leikkaukset ja työttömien työkyvyn tukeen liittyvä ohjelmatyö.

Vogt, Saikku, Blomgren, Karjalainen, Kock, Normia-Ahlsten:
Työllistymistä ja työkykyä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla 2024: Hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle tehdyn kyselyn tulokset
https://www.julkari.fi/handle/10024/149671