Tuetun työllistymisen menetelmät tärkeä osa työkykyohjelmaa
Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.
Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuva: STM ja TEM
Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.
Edellisen hallituskauden eduskuntaryhmät sitoutuivat vuonna 2019 jatkamaan myös seuraavalla hallituskaudella osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamista ja heille suunnattujen palveluiden kehittämistä Raija Kerättären ja Tuija Oivon selvityksen pohjalta (Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet, 2018).
Työkykyohjelman toimien perustana oli mm. se, että työvoiman kysyntä ei kohdistu osatyökykyisiin henkilöihin, ja työhön kytkeytyvissä palveluissa on puutteita.
STM toteuttaa työkykyohjelmaa yhdessä TEMin kanssa vuosina 2019 – 2023. Tavoitteena on tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Aiempien ohjelmien tulokset pohjana
Työkykyohjelma hyödyntää aiempien kehittämisohjelmien työtä ja tuloksia, esimerkiksi Osatyökykyisille tie
työelämään – eli OTE-kärkihankkeen, 2016 – 18, jossa myös Vates oli mukana.
Työkykyohjelma kytkeytyy sote- ja sosiaaliturvan uudistuksiin. Alueelliset hankkeet liittyvät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin.
STM myönsi lokakuussa 22 kunnalle ja kuntayhtymälle valtionavustuksia, jotta ne voivat valmistella ja ottaa käyttöön työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtionavustuksilla tuettavia kokonaisuuksia ovat työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmät.
Vastuuministeriöiden toteuttamia toimenpidekokonaisuuksia ovat lisäksi ammattilaisten työkykyosaamisen vahvistaminen ja arviointitutkimus. Tutkimus tehdään hankkeissa tehtyjen interventioiden vaikutuksista sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta.
Tuetun työllistymisen menetelmiin iso satsaus
Työkykyohjelmassa panostetaan tuetun työllistymisen menetelmiin, koska ne on todettu vaikuttaviksi useiden tutkimusten ja näyttöjen perusteella. OTE-hankkeen lisäksi niiden hyödyllisyydestä on tuotettu tietoa mm. IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa -selvityksessä (Raivio ja Appelqvist-Schmidlechner 2019).
Tuetun työllistämisen kohderyhmiä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat, vammaiset,
sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan asiakkaat, työtoiminnan asiakkaat sekä kehitysvammalain mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat.
Tuetun työllistymisen menetelmillä mm. selkeytetään sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelua TE-hallinnon palvelujen rinnalla. Yhteistä ymmärrystä palveluiden sisällöstä on määrä kasvattaa.
Osana tuetun työllistymisen menetelmiä kokeillaan myös selvityshenkilö Jaana Paanetojan ehdottamaa alihankintamallia, joka korvaisi nykyisen kehitysvammaisten henkilöiden avotyötoiminnan. Mallia kokeillaan useissa kuntien/kuntayhtymien valtionavustushankkeissa.
Ammattilaisten osaamista tuetun työllistymisen menetelmistä vahvistetaan mm. mallintamalla työkykykoordinaattorikoulutus. Työkykykoordinaattoreita alettiin kouluttaa valtakunnallisesti OTE-kärkihankkeen aikana.
Järjestöt mukana toteutuksessa
Vates ja muut järjestöt ovat alusta asti seuranneet työkykyohjelman rakentumista ja ilmaisseet toiveensa olla mukana ohjelmassa. Vates on sitoutunut olemaan kumppanina useassa valtionavustushankkeessa, jotka saivat syksyllä rahoituspäätöksen.
Esimerkkinä toimista Vates järjestää vuodesta 2021 alkaen työpajoja, joista koottu tieto saatetaan tiedoksi mm. juuri työkykyohjelmaan hyödynnettäväksi.
– Työllistymisen edistämisen kehittäminen on todella laaja kokonaisuus ja toimijoita on paljon. Eri kehittämistoimet limittyvät toisiinsa, ja työssä pitää ottaa huomioon monia toisistaan riippuvaisia asioita. Tuomme Vatesin asiantuntemusta tarjolle muun muassa palkkatuen kehittämisessä, työhönvalmentajien osaamisen lisäämisessä ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden asioissa, Vatesin toimitusjohtaja Jaana Pakarinen tiivistää säätiön tavoitteet työkykyohjelman osalta.
– Pidän tärkeänä toimijoiden vahvaa sitoutumista toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kestävään suunnitteluun niin, että hyvät ja toimivat työskentelymallit otetaan käyttöön ja että ne myös pysyvät käytössä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutuotannon vahvistaminen julkisten palvelujen rinnalla on vahva keino järjestää esimerkiksi palveluita ja asiakasohjauksen tukea.
————————————
Järjestöjen vetoomus hallitukselle
Vates, Invalidisäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö vetosivat syksyllä budjettiriihen alla vastuuministereihin ja virkamiehiin, jotta järjestöjen osaaminen hyödynnettäisiin laajasti:
– Olemme järjestöjen toimijoiden verkostoissa uudistaneet ja kehittäneet mm. ihmisten toimintakyvyn arviointia, työkykykoordinaattorikonseptia ja työhönvalmennusta sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Näitä tulee hyödyntää hallituskauden toimenpiteissä. Järjestöille kertyy valtava määrä tietoa ja ymmärrystä osatyökykyisten ihmisten arjesta, palvelu- ja työelämäkokemuksista sekä osallisuudesta.
Artikkeli on julkaistu alun perin Vatesin Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2020 (pdf aukeaa uuteen väilehteen)