Tavoitteena yhdistää resurssit kilpailun sijaan

Teksti: Ruut Uurtimo
Kuva: Vaasan kaupunki

Vaasan seudulla päätettiin, että alue keskittyy rakentamaan alueellista työllisyyden ekosysteemiä ilman työllisyyden kuntakokeiluun osallistumista. Palvelumuotoilua ja kokeilukulttuuria on Vaasassa harjoitettu jo 2010-luvun aikana. Työllisyydenhoidon uudistusten alla nähtiin kuitenkin erityinen tarve yhteistyön vahvistamiselle ja palvelujen yhteiskehittämiselle.

Vaasassa lähtökohdaksi päätettiin ottaa henkilöasiakas. Työ aloitettiin Vaasan kaupungista.
Vuosina 2020 ja 2021 kohderyhminä olivat nuoret, pitkäaikaistyöttömät sekä osatyökykyiset ja maahanmuuttajat. Korona-ajan poikkeusolosuhteiden vuoksi mukana olivat myös irtisanotut ja lomautetut.

– Meillä oli siis neljä kohderyhmää. Kokosimme kullekin kohderyhmälle pienet kehittämisryhmät, jotka alkoivat hahmottaa, mitä palveluita meillä on ja mihin suuntaan niitä koskevat lakiuudistukset ovat menossa, kertoo projektipäällikkö Mira Pihlaja, joka johtaa alueen ekosysteemityötä.

Ryhmissä ovat mukana kunta, TE-toimisto, ELY-keskus ja hyvinvointialue. Myös elinkeinopalveluille on muodostettu oma kehittämisryhmänsä. Kevään ja kesän 2023 aikana ryhmien tavoitteena on ollut hahmottaa tärkeimmät ydinkohderyhmät ja kuvantaa asiakkaiden palvelupolun keskeisimmät osat. Kertyneen tiedon pohjalta syksyn aikana kokeillaan jo uusia tapoja toimia.

– Polkukuvausten tehtävä on kertoa, mitä kukakin toimija tekee kussakin vaiheessa asiakkaan hyväksi. Näin ne toimivat myös toimijoiden arjen työkaluna ja tukena. Tavoitteenamme on jaettu ymmärrys siitä, miten asiakkaan palvelupolun tulisi rakentua, Pihlaja avaa.

Asiakastyötä tekevät toimijat, kuten yhdistykset, onkin haluttu sitoa entistä vahvemmin mukaan. Alueella on järjestetty esimerkiksi yhteisiä työpajoja, joissa myös yhdistykset ovat mukana.

Järjestöjen mukanaolo tärkeää etenkin ruohonjuuritasolla

Työllistymistä tukevat palvelut on koottu myös verkkoon. Työnhakijan sivujen tarkoituksena on, että asiakas löytämään tarvitsemansa tiedot ja palvelut helposti yhdestä paikasta. Toisaalta sivusto on apuna myös asiakkaita ohjaaville tahoille.

Alueen palveluiden ja eri toimijoiden roolin kartoittamisen lisäksi olennaista prosessissa on ollut tutustuminen ja tiiviiden kontaktien luominen. Kehittämisryhmissä mukana olevien toimijoiden lisäksi ekosysteemityössä ovat mukana myös korkeakoulut, toinen aste, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan Kauppakamari, kehitysyhtiö Vasek ja sen alla toimiva Startia.

– Muutosten myötä vaihtuvuus on suurta, joten meidän on tultava organisaatiotasolla tutuiksi, jolloin yhteyshenkilön vaihtuminen ei kaada yhteistyötä, Pihlaja kertoo.

Alkuvaiheessa on keskitytty erityisesti Vaasan alueen palveluihin, mutta työllisyysaluetta koskevien päätösten valmistuttua työtä jatketaan yhdessä muiden kuntien kanssa.

Vaasassa myös järjestöjen tekemän työn merkitys tunnistetaan. Järjestöjen edustus on mukana ekosysteemin ohjausryhmässä, mutta erityinen rooli järjestöillä on asiakkaan lähellä ruohonjuuritasolla. Yhdistyksiltä toivotaan erityisesti aktiivista roolinottoa.

– Ne järjestöt pääsevät parhaiten mukaan, jotka ovat itse aktiivisesti esittämässä ideoita ja hakemassa ratkaisuja. Yhteistyö on helpointa silloin, kun yhdistyksellä on selkeä ydintehtävä, jonka kautta haetaan yhdyspintoja muihin, Pihlaja toteaa.

Yhteisiä hankehakuja monien pienten sijaan

Toiminnan on myös oltava tuloksellista. Vaasassa halutaan lisäksi kehittää järjestöjen tarjoamien palveluiden vaikuttavuuden seurantaa. Toiveena on, että esimerkiksi osallisuuden lisääntymistä kyettäisiin todentamaan.

Keskeisenä ekosysteemityön tavoitteena on resurssien yhdistäminen ja synergiaetujen hakeminen. Vaasan seudun erityispiirteenä pirstaleisuutta tuottaa se, että palvelut ja koulutus tarjotaan kahdella kielellä. Yhtenä keinona ylittää pirstaleisuutta esimerkiksi hankehauissa pyritään hakemaan yhteisiä hankkeita useiden pienten projektien sijaan. Hankkeiden tuloksia ja välituloksia myös kerätään yhteen.

Pihlaja kannustaa myös järjestöjä etsimään mahdollisuuksia yhdistää resursseja.

– Ei kannata ainakaan kilpailla keskenään, vaan tarkastella, mitä voitaisiin tehdä yhdessä.

Pihlaja kertoo, että Pohjanmaalla ekosysteemin käsite otettiin ensimmäisenä käyttöön työllisyyden edistämisen kentällä. Käsite tuotiin liiketalouden puolelta.

Pihlaja näkee, että siinä missä esimerkiksi verkosto voi olla löyhä ja hajanainen, ekosysteemissä jokaista palaa tarvitaan. Jokainen toimija tuo kokonaisuuteen mukaan myös omat verkostonsa ja toiminnassa kertyvän tietopohjan.

– Tämä tieto on meille todella arvokasta, jotta kykenemme yhdessä edistämään alueen työllisyyttä ja elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla, Mira Pihlaja toteaa.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)