Parhaimmillaan voi saada huipputekijän

Teksti: Tytti Svetloff
Kuva: Napakka Oy

Osalla työnantajista voi olla virheellisiä käsityksiä tai jopa pelkoja osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnista. Napakka Oy:n myyntijohtaja Ville Koskinen haluaa jakaa tukkuliikkeen kokemuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä, koska hän haluaa rohkaista muita yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisiä työntekijöitä.

– Jo edellisen omistajan aikana tuli käytäntö, että kun meille ehdotetaan osatyökykyisiä työntekijöitä, pyrimme mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan heille tilanteeseen sopivaa työtä, myyntijohtaja Ville Koskinen kertoo.

Napakka Oy on pakkaustarvikkeiden tukkuliike, jolla on varasto Helsingissä. Yritys on perustettu 1980-luvulla ja se on nykyisin osa ruotsalaista konsernia. Useamman vuoden ajan Napakka on työllistänyt yhden osatyökykyisen henkilön kerrallaan varastotöihin osaksi seitsemän hengen tiimiä. Tämänhetkinen työntekijä on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2019 lähtien.

– Tämä on kokonaisuus, joka on toiminut kaikille osapuolille, myyntijohtaja Koskinen summaa.

Yrityksessä ollaan erittäin tyytyväisiä rekrytoinnin lopputulokseen, sillä he ovat löytäneet itselleen motivoituneen ja aikaansaavan työntekijän.

Ennakkoluuloja kampittamassa

– Tarkoitus ei ole väittää, että oletuksena saa huipputekijän, vaan kertoa, että parhaimmillaan näin voi käydä. Jos on alkuun itse aktiivinen ja käyttää hiukan aikaa rekrytointiin, voi löytää todellisen osaajan. Kuten kaikessa rekrytoinnissa, yrityksen pitää käyttää aikaa ja olla kiinnostunut, ja yrittää löytää se paras mahdollinen vaihtoehto omaan organisaatioon. Tämä on yksi hyvä väylä, jota kautta voi löytää sopivan työntekijän itselleen, Koskinen painottaa.
Ville Koskinen peräänkuuluttaa työnantajilta ennakkoluulottomuutta ja toivoo, että yritykset eivät ajattelisi osatyökykyisten palkkaamista automaattisesti lisätöinä tai taakkana. Työ ja työpaikan saaminen on ihmisille tärkeä asia.

Napakan nykyinen osatyökykyinen työntekijä tuli tukkuliikkeeseen Helsingin tuetun työllistämisen palvelun kautta. Haastatteluiden jälkeen rekrytointipäätökseen vaikutti muun muassa se, että työntekijän osatyökykyisyys ei johtunut liikkumista haittaavasta vammasta, mikä voisi vaikeuttaa työskentelyä varastossa.

– Halusimme tarjota ihan oikean työpaikan, eikä mitään ”suojatyöpaikkaa”. Osatyökykyinen työntekijämme on lunastanut paikkansa olemalla tosi tehokas. Varastossa kollegat sanovat, että hän on kone. Työntekijämme on todella sitoutunut työhönsä ja hoitaa hommat korkealla työmoraalilla, Koskinen kehuu.

Työnantajalle on tarjolla tukea

– Yritykset katsoo kulupuolta aika tarkkaan, niin ei ole mielestäni väärin sanoa, että nyt aika järkevillä kustannuksilla saadaan parhaimmassa tapauksessa huipputekijä, Koskinen sanoo palkkatukeen viitaten.

Napakka on hyödyntänyt palkkatukea useamman kerran. TE-toimiston työnantajalle myöntämää palkkatukea voi käyttää työttömän tai osatyökykyisen työntekijän palkkakustannuksiin. Lisäksi TE-toimistoilta voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea ja kunnilta työllistämisen kuntalisää.

– Pakko sanoa, että se miten työnantajia tuetaan tässä asiassa, on yhteiskunnalta suuri kädenojennus. Tuntuu, että tuetaan jopa liian hyvin, jos näin saa sanoa, myyntijohtaja miettii.

– Eikä tarvitse pelätä, että työnantajalta menisi runsaasti aikaa osatyökykyisen palkkausasioiden selvittämiseen. Työvalmentaja on siinä auttamassa ikään kuin työparina, ja vääntää tarvittaessa rautalangasta, miten jotkut paperihommat hoidetaan, Koskinen selittää.
Napakassa ollaan tyytyväisiä työvalmentajilta saatuun apuun: ammattitaitoiset työvalmentajat tuntevat asiakkaansa, ja osaavat vinkata työnantajalle, mitä esihenkilötyössä tai perehdytyksessä kannattaa huomioida.

– Nostan hattua työvalmentajille, varsinkin työsuhteen alussa he ovat merkittävä tukilinkki työpaikan ja palkattavan henkilön välillä, Koskinen kiittelee.

Kysyntä ja tarjonta on kohdannut

– Kun Napakka oli pienempi yritys, niin huokea palkkakustannus houkutteli kokeilemaan osatyökykyisten palkkaamista ja samalla tarjoamaan työmahdollisuuden halukkaalle työntekijälle, Koskinen kertoo. Lisäksi määräaikaisille tai osa-aikatyötä tekeville työntekijöille on ollut tarvetta yrityksessä, koska alalla on jonkin verran kausivaihtelua.

Napakassa on huomattu, että varastotyön toistuvat prosessit ja ennalta määritettävyys voivat tuoda turvaa joillekin työntekijöille heidän sairautensa tai vammansa takia. Koskinen suositteleekin yrityksiä kokeilemaan osatyökykyisen työntekijän palkkaamista ja huomauttaa, että osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen voi olla yksi keino yritykselle toimia vastuullisesti.

– Tämähän on sitä parasta asiaa, mitä yritykset voi yhteiskuntaan tuoda. Työllistetään osatyökykyisiä työnhakijoita, oli se syy mikä tahansa siellä taustalla, Koskinen toteaa lopuksi.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)