Ota ruoka puheeksi ohjauksessa – uusi toimintamalli työhönvalmentajille

Teksti: Tiina Jäppinen

Oletko pohtinut, miten ruuasta ja syömisestä voisi keskustella asiakkaiden kanssa? Uusi Elämänlaatua ruuasta -toimintamalli on kehitetty muun muassa työhönvalmennuksen tueksi. Sen avulla ohjaaja voi uudella tavalla käsitellä ravitsemukseen liittyviä aiheita ja samalla edistää asiakkaidensa työkykyä ja kuntoutusta.

Elämänlaatua ruuasta -toiminta on aikuisille ja nuorille tarkoitettua ryhmämuotoista tekemistä, mutta soveltuu muuhunkin ryhmätoimintaan. Toiminnassa yhdistyvät kehuva lähestymistapa ja osallistujien tarpeisiin ja toiveisiin perustuva yhteinen tekeminen.

Uusi toimintamalli on kehitetty Elämänlaatua ruuasta -hankkeessa vuosina 2022–2023. Mallin ovat kehittäneet yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto ja Vates-säätiö. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja se toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä terveyden edistämisen määrärahalla.

ELR-toiminta tarjoaa paljon käytännöllisiä työkaluja, joiden avulla voit edistää asiakkaasi ruokaelämää ja ravitsemusterveyttä. Toimintamalli on helppo ottaa käyttöön ja kaikki aineisto, kuten perehdytysvideot, harjoitukset ja oppaat löytyvät verkosta. Niiden käyttö on maksutonta eikä vaadi erillistä koulutusta.

ELR-toiminta käytännössä

Aluksi kannattaa katsoa toiminnan lyhyt esittelyvideo (2:07) ja tutustua Elämänlaatua ruuasta -verkkosivuihin. Sieltä löytyvät mm. verkkoperehdytys ammattilaiselle, yli sata harjoitusta ja toimintaideaa sekä ohjaajan opas ja keskustelukortit (pdf).

Ruokaa, syömistä ja ravitsemusta koskevien aiheiden käsittelyyn on Elämänlaatua ruuasta -toiminnassa kolme keskeistä lähestymistapaa. Ensimmäinen on itsetutkiskelu, jossa pohditaan omia lähtökohtia syömiseen ja ruokavalintoihin. Toinen liittyy lempeään ja arvostavaan kohtaamiseen. Jokainen saa olla sellainen kuin on myös ruuan parissa. Toisten ajatuksia kuunnellaan avoimen kiinnostuneesti, eikä niitä arvoteta tai arvostella. Kolmas lähestymistapa on tutkiva oppiminen.

Ruuasta ja ravitsemuksesta ei pelkästään jaeta ja imetä tietoa, vaan aiheita käsitellään monipuolisesti eri tavoin.

Toiminnan viisi vaihetta

Elämänlaatua ruuasta -toiminnassa on viisi vaihetta.

Vaihe 1: Ensin ohjaaja perehtyy toimintaan, eli perehdytysvideoon ja Ohjaajan oppaaseen (pdf). Jos aika ei riitä juuri nyt perehdytykseen, ohjaaja voi tutustua toimintaan ryhmänsä kanssa Makupalapelin tai pelikorttien avulla.

Vaihe 2: Vaikka ruoka ja ravitsemus teemoina tuntuvat arkisilta, ovat ne samalla myös henkilökohtaisia asioita. Sen takia on tärkeä pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa ruokasuhdettaan ja millaisia asioita siihen liittyy.

Toisessa vaiheen ryhmä virittäytyy toimintaan ruokasuhdekollaasin avulla. Siinä jokainen pääsee pohtimaan mm. sitä, millaisia ruokia syö, keiden kanssa ruokailee, miksi jotkut ruuat ovat itselle tärkeitä ja mitkä asiat ohjaavat omia ruokavalintoja. Ruokakollaasi kuvaa itselle tärkeitä asioita.

Kun ruokasuhdekollaasista syntyneitä ajatuksia puretaan ryhmässä, toimii se samalla hyvänä kuunteluharjoituksena. Samalla opitaan lempeää ja arvostavaa kohtaamista, kun kuunnellaan muiden ajatuksia aiheesta.

Vaihe 3: Toiminnan suunnittelu lähtee siitä, että ryhmäläisten toiveet ja tarpeet tulevasta toiminnasta selvitetään ensin Ruokakompassi-työkalun avulla. Sen avulla jokainen pohtii, mikä ruuassa ja syömisessä on hänelle tärkeää ja mitä hän toivoisi omaan ruokailuun tai syömiseen lisää.

Sen jälkeen ryhmän jäsenet valitsevat asioita, joita haluaisi oppia tai vahvistaa. Toiminta voi liittyä esimerkiksi myönteiseen suhtautumiseen ruokaan, aterioiden suunnitteluun, uusien makujen kokeiluun tai vaikkapa kaupassa käyntiin.

Lopuksi ryhmä valitsee esille nousseista toiveista ne asiat, joihin se haluaa ruokatoiminnassaan keskittyä. Lisäksi ryhmä päättää myös sopivat harjoitukset ja toimintaidea, joita se hyödyntää ELR-toimintapankista.

Vaihe 4. Lopuksi ryhmä laatii Elämänlaatua ruuasta -toiminnan suunnitelman eli Ruokatoiminnan reseptin. Se kertoo, mihin toiveisiin ja tarpeisiin ryhmä haluaa keskittyä ruoka-aiheisessa toiminnassa. Suunnitelmaan voi kirjoittaa myös aikataulun siitä, mitä toimintapankin harjoituksia käsitellään milloinkin.

Vaihe 5: Lopuksi ryhmä kokoontuu vielä pohtimaan, miten ruokatoiminta onnistui. Toiminnan purussa pohditaan, onko yhdessä tehty ja harjoiteltu niitä asioita, joita Ruokakompassi toi esiin. Osallistujat voivat pohtia ja tuoda esiin myös sen, millaisia oivalluksia ja oppia toiminta on tuottanut. Keskustelu voi hyvin nostaa myös esiin uusia toiveita ja tarpeita, joita voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ruokatoiminnan jatkoa.

https://sites.uef.fi/kehuva/elamanlaatua-ruuasta/
Toimintamallin aineisto on kaikkien käytettävissä ja löytyy Elämänlaatua ruuasta -verkkosivustolta.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen väliltehteen)