Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sote-alan opinnoissa ja työelämässä
DEI-teemat (Diversity, Equity, Inclusion) ovat olleet viime aikoina julkisuudessa. Olemme pohtineet Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa, miltä nämä teemat näyttäytyvät sosiaali- ja terveysalalla erityisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmasta. Olemme tarkastelleet sote-alan opintoihin hakeutumista, opiskelua ja työelämään siirtymistä.
Sote-ala on olemassa asiakkaitaan varten ja asiakaskunta on aina ollut monimuotoinen. Tutkimusten mukaan monimuotoiset organisaatiot pystyvät vastaamaan paremmin erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten tarpeisiin. Toisaalta sote-alaa säätelevät monet lait, ammattinimikkeet ovat suojattuja ja työhön pääsee vain koulutuksen kautta. Lisäksi olemme tottuneet näkemään sote-alan työntekijät tietynlaisina. Oleellista sote-alan opinnoissa on huomioida opiskelijoiden monimuotoisuus ja erityisesti toimintarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, jotka voivat yksilöllisten opetusjärjestelyjen avulla saavuttaa ammatissa tarvittavat tiedot, taidot ja osaamisen.
Toteutuuko tosiasiallinen yhdenvertaisuus?
Yhdenvertaisuus nähdään vielä liian usein niin, että samojen mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille riittää. Jos katsomme tätä Susan K. Gardnerin kuuluisan kenkävertauksen kautta, yhdenvertaista on, että kaikki saavat samanlaiset kengät. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun kaikki saavat itselleen sopivat kengät. Työelämässä tämä voi tarkoittaa yksilöllisiä työn kohtuullisia mukautuksia ja positiivista erityiskohtelua.
Työnantajat tekevät monia mukautuksia henkilökunnalleen jo lakisääteisen velvollisuudenkin takia, mutta rekrytointivaiheessa tästä mahdollisuudesta ei useinkaan kerrota tai sitä ei hyödynnetä. Työn muokkauksen avulla voitaisiin työtehtäviä jakaa sote-alallakin niin, että toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden olisi mahdollista päästä töihin.
Ovatko sote-alan käytännöt inklusiivisia?
Sote-alojen työvoimapula pahenee tulevaisuudessa. Inklusiiviset työyhteisöt ja hyvin organisoidut työtehtävät mahdollistaisivat aiempaa joustavammat työn tekemisen tavat.
Työnantajia ohjaavat kuitenkin liian usein pelot ja tiedostamattomat ennakkoluulot. Tiedon lisääminen auttaa, mutta vasta omakohtainen kokemus monimuotoisesta ja yhdenvertaisesta työyhteisöstä tuo muutoksen. Tärkeää on kiinnittää huomiota työelämäharjoittelujen sujuvuuteen ja ottaa jo silloin käyttöön inklusiivisuutta edistäviä toimintatapoja työnantajien kanssa.
Kirjoittajat:
Pia Vaajakallio työskentelee Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasissa työelämäasiantuntijana ja projektikoordinaattorina Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa (ESR+).
Ulla Vehkaperä on erikoistoimintaterapeutti ja asiantuntijalehtori Polku monimuotoiseen
työelämään -hankkeessa. Hänen työnantajansa on Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Tutustu hankkeeseen:
Polku monimuotoiseen työelämään | Metropolia