Mielenterveyden haasteet työelämässä näkyvät myös työkyvyttömyyseläkkeissä

Teksti: Mikko Laaksonen, erikoistutkija, Eläketurvakeskus
Kuva: Eläketurvakeskus

Mielenterveysongelmien lisääntyminen työelämässä on nykypäivän yhteiskunnassa kasvava huolenaihe. Viime vuosina niiden esiintyvyys ja vaikutukset työelämässä ovat työ. Pahimmillaan mielenterveysongelmat voivat johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä on nykyisin selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa.Mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on kuitenkin viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden keskimääräinen alkamisikä on noin 40 vuotta, mikä on selvästi alhaisempi kuin muista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ovat aikaisempaa nuorempia, kun taas muista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään entistä vanhempana. Tämän seurauksena mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista on kasvanut. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavia on noin 100 000, mikä on selvästi yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkeläistä.

Työelämän muutokset vaikuttavat työssä pärjäämiseen

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksiin voivat vaikuttaa sairastavuudessa tapahtuneiden muutosten lisäksi työelämässä ja muussa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Nopea teknologian kehitys ja globalisaatio ovat muuttaneet työn luonnetta monilla aloilla. Fyysisesti raskaiden työtehtävien väheneminen on vaikuttanut siihen, että somaattisiin sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet. Samat sairaudet eivät siten enää välttämättä estä työntekoa niin kuin ennen.

Henkinen kuormittavuus ja kognitiiviset vaatimukset työelämässä puolestaan ovat lisääntyneet. Työoloja koskevissa tutkimuksissa on havaittu kiireen kokemusten ja aikapaineen lisääntyneen. Nämä muutokset voivat olla osasyynä siihen, että mielenterveysongelmien ilmaantuessa työelämässä voi olla entistä hankalampaa pärjätä.

Nuoremmilla ja vanhemmilla työntekijöillä mielenterveysperusteisten  työkyvyttömyyseläkkeiden syyt voivat olla jossain määrin erilaisia. Vanhemmilla ihmisillä mukana voi olla pitkäaikaista työelämän kuormitusta, vaikkakin mielenterveysongelmien juurisyyt ovat useimmiten jossakin muualla. Mielenterveysongelmien taustalla on usein yleisesti raskas elämäntilanne ja työelämän ulkopuoliset negatiiviset elämäntapahtumat. Nuorilla työelämän aiheuttamaa pitkäaikaista kuormaa ei vielä ole. Nuorten kohdalla kyse voikin olla siitä, että työelämään kohdistuvat odotukset eivät kohtaa reaalimaailman kanssa. Tällöinkin taustalla on aikaisemmat elämänkokemukset ja -tapahtumat, jotka työelämään astumisen jälkeen aiheuttavat ongelmia.

Määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat mielenterveysongelmien kohdalla yleisiä

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan. Jos työkyvyn ajatellaan vielä voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla myönnetään työkyvyttämyyseläke määräaikaisena kuntoutustukena.

Mielenterveysongelmien perusteella myönnetyistä eläkkeistä suurin osa on kuntoutustukia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei siis välttämättä vielä tarkoita pysyvää työelämästä väistymistä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että käytännössä kuntoutustuen jälkeinen työhön paluu ei ole kovinkaan yleistä. Mielenterveysongelmien kohdalla se on vielä muita syitä harvinaisempaa.

Keskeinen tekijä työhön paluun onnistumisessa sairauden jälkeen on työpaikan tuki. Työpaikalla voi myös olla tarpeen tehdä järjestelyjä, joilla työtä muokataan työkykyyn sopivaksi ja edistetään paluuta normaaleihin työrutiineihin. Erityisesti mielenterveysongelmien jälkeisessä työhön paluussa työyhteisön myönteinen suhtautuminen on tärkeätä.

Mielenterveysongelmiin kuitenkin kohdistuu edelleen stigmaa ja ennakkoluuloja. Näillä voi olla merkitystä myös aikaisemmassa vaiheessa. Monet voivat lykätä avun hakemista mielenterveysongelmiinsa, koska pelkäävät leimautumista tai negatiivisia seurauksia työurallaan, mikä puolestaan voi johtaa siihen, ettei mielenterveysongelmiin puututa ajoissa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet myös mielenterveyseläkkeissä

Työkyvyttömyyseläke voidaan työeläkejärjestelmästä myöntää myös osittaisena, jos työkykyon alentunut 40 mutta ei 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä on koko ajan kasvanut. Vuonna 2022 lähes kolmannes uusista eläkkeistä oli osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli 22 prosenttia. Myös mielenterveys syistä myönnetyissä eläkkeissä osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ajatus on, että työelämässä voidaan vielä jatkaa osittaisen työkyvyn avulla. Tämä ajatus toteutuukin hyvin, sillä melkein kaikki jatkavat työntekoa osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla.

Mielenterveysongelmien kasvava merkitys työelämässä vaatii kokonaisvaltaisia lähestymistapoja sekä työnantajilta että yhteiskunnalta. Mielenterveysongelmat työelämässä eivät ole vain yksittäisten työntekijöiden ongelma, vaan ne vaikuttavat myös organisaatioon ja koko yhteiskuntaan. Mielenterveysongelmien taloudelliset kustannukset ovat valtavat, kun otetaan huomioon niistä aiheutuvat sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja tuottavuuden lasku. Monilla aloilla kohdataan kasvavaa työvoimapulaa, jolloin kaikkien työpanosta tarvitaan. Työntekijälle osittaisen työkyvyn hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden pysyä osallisena työelämässä ja ylläpitää ammatillista identiteettiään. Työllä on merkitystä monille ihmisille paitsi taloudellisena turvana myös sosiaalisena verkostona ja itsensä toteuttamisen väylänä. Näin ollen osittaisen työkyvyn entistä laajempi hyödyntäminen on kaikkia osapuolia hyödyttävä tilanne. Tämä edellyttää sen varmistamista, että työpaikat ovat terveellisiä ja pärjäämistä tukevia ympäristöjä kaikille työntekijöille.

Muualla aiheesta:

Työkyvyttömyyseläkkeet ja työkyky. Eläketurvakeskuksen Tutkittua tietoa eläketurvasta -teemasivut. https://www.etk.fi/tutkimus- tilastot-ja-ennusteet/tutkimus/tutkittua-tietoa-elaketurvasta/ tyokyvyttomyyselakkeet-ja-tyokyky/

Laaksonen M, Rantala J. Mistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän väheneminen johtuu? Yhteiskuntapolitiikka 2023;88(4):402–411.

Laaksonen M, Blomgren J, Perhoniemi R. Mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä. Lääkärilehti 2021;76(36):1889–1897.

Laaksonen M. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen: trendit, tilannekuva, tulevaisuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 07/2020.

Eläketurvakeskuksen Tilastotietokanta. https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön 1/2024 -lehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen)