Keinovalikoimaa laajennettava vammaisten henkilöiden työllistymiseksi

Ministerit esittelivät kukin omassa maassaan käynnissä olevat aloitteet vammaisten henkilöiden työllisyysasteen nostamiseksi. Maat ovat voineet asettaa kansallisia tavoitteita, kiintiöitä ja kannustimia työnantajille vammaisten henkilöiden rekrytoimiseksi. 

Työministeri Arto Satonen totesi TEM:n tiedotteessa (15.7.), että vammaisten henkilöiden työllisyyden edistäminen on tärkeä osa hallituksen 80 % työllisyystavoitetta. Hän painotti työelämän joustavuutta, jolla työllistymistä voidaan helpottaa ja kannusti etsimään vaihtoehtoja kokoaikatyölle.

Vates-säätiö esitti ministeri Satoselle kysymykset, joita kokouksessa käsiteltiin. Alla hänen vastauksensa tiivistetysti.

Mitkä ovat nähdäksenne tärkeimmät toimet, joilla vammaisten henkilöiden tasavertaista työllistymistä voidaan tukea avoimilla työmarkkinoilla?

EU-maissa on käytössä erinäisiä keinoja osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseksi. Toimet voidaan jakaa karkeasti työntekijöihin suunnattuihin (mm. työnhaun tuki, kuntoutus), työnantajiin suunnattuihin (mm. taloudelliset kannustimet, kiintiömallit) ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyviin toimenpiteisiin (mm. syrjintään liittyvä lainsäädäntö).

Tehokkaaksi työllistymisen keinoksi on todettu yksilölähtöinen palvelu ja tuki. Myös työvoimaviranomaisilla on oltava osaamista osatyökykyisten tunnistamisessa ja palvelujen tarjonnassa.

Suomessa vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen on jo vuosikymmeniä perustunut työvoiman tarjontaan liittyviin toimiin sekä syrjinnän kieltävään lainsäädäntöön. Tällä hetkellä Suomessa ainoa työnantajan kannuste on palkkatuki, jonka käyttäjistä on kuitenkin vain murto-osa pitkäaikaissairaita tai vammaisia.

Nämä toimet eivät ole osoittautuneet mm. vaikuttavuustutkimusten perusteella riittävän tehokkaiksi. Siksi on tärkeää pohtia työvoimapolitiikan keinovalikoimaa ja mahdollisesti laajentaa keinoja enemmän työvoiman kysyntään keskittyviin toimiin. Tämä on kirjattu myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.

Olenkin asettanut työryhmän vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi ja työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Osatyökykyiset ja vammaiset ovat yhtenä kohderyhmänä. Odotan ensimmäisiä esityksiä heidän työllisyytensä parantamiseksi jo puoliväliriiheen mennessä, mutta työryhmän työ jatkuu koko hallituskauden.

Onko vammaisten henkilöiden työllisyysasteelle asetettu tavoitetta? 

Suomessa on asetettu yleinen työllisyystavoite. EU:ssa on kyllä käyty keskustelua työllisyysasteen asettamisesta erikseen vammaisille henkilöille. Unkarin puheenjohtajakaudella se on ollut esillä Vammaispäätelmiä laadittaessa.

Haasteena työllisyystavoitteen asetannassa eurooppalaisella tasolla on sen vertailtavuus. Keskeinen ongelma on, että vammaisuudelle ja/tai osatyökykyisyydelle ei ole selkeää määritelmää. Kansallisesti voimme tarkastella esim. etuustietoja, mutta kaikki osatyökykyiset eivät näiden etuuksien piirissä ole.

Tiedonkeruun kehittäminen on kuitenkin tärkeää. Tilastokeskus on kerännyt työvoimatutkimuksen yhteydessä vuonna 2022 tilastotietoa osatyökykyisten työllisyydestä. Edellisen kerran tietoa on kerätty vuonna 2011. Tietoja kerätään tästedes joka toinen vuosi, joten tilanne tilastojen osalta paranee jo lähitulevaisuudessa.

Myös valmistumassa olevaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansalliseen toimintaohjelmaan (2023–2027) on kirjattu seurannan kehittäminen.

Miten komissio voisi tukea Suomea vammaisten henkilöiden oikeuksien strategian toimeenpanossa tulevaisuudessa, niin työllisyydessä kuin muillakin toiminta-alueilla?

Vammaispäätelmät tulevat antamaan hyvän pohjan, jonka puitteissa myös komissio voi edistää ja käynnistää tarvittavia toimia jäsenmaiden tukemiseksi. Yhteisen tietopohjan parantaminen on yksi keino. Lisäksi komissio voi tarjota yhteisen alustan ja foorumin parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja edistämiseksi sekä tukea tiedonvaihtoa jäsenmaiden,