Digitaaliset sovellukset tasoittavat tietä työelämään

Teksti: Annemaria Ojanperä

Uudenlaiset digitaaliset sovellukset tarjoavat uusia keinoja ja mahdollisuuksia niin osatyökykyisten työllistymiseen, työhönvalmennukseen, kuntoutukseen kuin työssä oppimiseenkin. Erityisesti nuoret kaipaavat tähän päivään tuotuja työkaluja, joita he ovat motivoituneita käyttämään.

Digitaalisia palveluja kehitetään moninaisiin tarkoituksiin yhteiskunnan eri sektoreilla, eivätkä osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ole poikkeus. Mobiiliteknologioiden hyödyntämisessä ollaan vielä alkutaipaleella, mutta niiden merkittävästä potentiaalista ollaan yksimielisiä.

Digimieli pureutuu mobiiliteknologiaan ja virtuaalitodellisuuteen

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on parhaillaan käynnissä Digimieli-hanke, joka pyrkii parantamaan nuorten työllistymisvalmiuksia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Hankkeessa hyödynnetään digitalisaatiota ja uusia teknologioita, joiden avulla kehitetään niin matalan kynnyksen työkaluja kuin niitä soveltavia palveluitakin. Teknologisina painopisteinä ovat mobiiliteknologia ja virtuaalitodellisuus (VR).

– Hankkeessa pureudutaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatuun ja tarjotaan uusia keinoja tukea työvoimapalveluita matalan kynnyksen menetelmillä. Keskitymme ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, uraohjaukseen ja työn sovittamiseen erityistarpeiden mukaan, samoin kuin työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan kohtaamisen edistämiseen. Samalla pyrimme myös edistämään nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja verkostojen kehittämistä, kertoo projektipäällikkö Sari Merilampi SAMKista.

Hanke käynnistettiin olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten kartoituksella sekä tarpeiden tunnistamisella. Seuraavassa vaiheessa lähdettiin kehittämään ja pilotoimaan uusia sovelluksia yhdessä palveluntarjoajien kanssa.

Sovelluksia markkinoilla vasta vähän

Sovelluksia on tällä hetkellä markkinoilla kehitteillä ja olemassa, mutta ne eivät vielä ole kovin yleisessä käytössä. Niistä ei tiedetä, ja suuri osa on englanninkielisiä tai liian moniulotteisia.

– Hankkeen onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että osallistamme sekä nuoret että työvoima- ja mielenterveyspuolen ammattilaiset mukaan kehitystyöhön alusta lähtien, Merilampi painottaa.

– Kynä ja paperi eivät ole nuorten juttu, vaan nuoret kaipaavat tähän päivään tuotuja työkaluja, joita he ovat motivoituneita käyttämään. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea mobiilisovelluksia, koska niiden käyttö on nopeaa ja vaivatonta, ja niihin nuoret ovat tottuneet.

Tällä hetkellä pilotoidaan muun muassa sovellusta, jonka avulla käyttäjä voi itse arvioida ja indikoida asioita, jotka vaikuttavat suoraan työkykyyn, kuten vaikkapa mielialaa, stressitasoa, unen laatua, mahdollista kipua jne. Sovellus välittää tiedot reaaliaikaisesti läheisille tai ammattilaisille. Esimerkiksi työkokeilussa erilaisissa tilanteissa koetun stressin ja kuormittavuuden mittaaminen auttaa räätälöimään työtehtäviä ja -määrää kullekin parhaiten sopiviksi.
Digimieli-hankkeessa tutkitaan myös virtuaaliteknologian (VR) mahdollisuuksia.

– VR-laseja voi käyttää esimerkiksi mielikuvaharjoittelussa ja altistusterapiassa, kun halutaan valmistautua eri tilanteisiin: kyse voi olla erilaisista sosiaalisista tilanteista tai vaikkapa työhaastattelusta. Myös työtehtäviin ja fyysiseen työympäristöön voi tutustua kuvien kautta etukäteen. Tutustua voi omassa tahdissaan kotisohvalla tai vaikka yhdessä terapeutin kanssa, Merilampi kuvailee.

Hankkeessa pyritään sovellusten jalkauttamiseen, eli uusien palvelumallien syntymiseen teknologian keinoin. Sen lisäksi, että sovellukset palvelevat työllistymistä tavoittelevia asiakkaita, ne ovat tärkeä työväline myös ammattilaisverkoston yhteydenpitoon.

Uusia näkökulmia tekoälyn avulla

Myös Valmennuskeskus Publicissa uskotaan digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työllisyyspalveluita sekä ammatillista kuntoutusta tarjoava yritys hyödyntää Osaamisbotin kehittämää, tekoälyä hyödyntävää palvelualustaa. Työkalua voi käyttää sekä verkkoselaimella että mobiililaitteella.

– Jokaisen osatyökykyisen tapaus on erilainen ja palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti. Tekoäly tarjoaa uusia näkökulmia ja työkaluja, jotka voivat tehostaa tavoitteisiin pääsyä, Valmennuskeskus Publicin kuntoutuspäällikkö Pia Palotie kertoo.

– Uudet työkalut tuovat hyödyllisen lisän toimintaamme. Mobiiliteknologiassa on paljon hyödyntämätöntä maaperää. Tosin vanhemmille sukupolville sen käyttö ei aina ole yhtä luontevaa kuin nuoremmille.

Etävalmennus ei sitouta aikaan eikä paikkaan

Työterveyshoitaja Satu Kuusamolla on kokemusta mobiiliteknologiasta etävalmennuksessa. Jyväskyläläisessä Työterveys Aalto Oy:ssä ryhdyttiin hyödyntämään Movendoksen mCoach-sovellusta viisi vuotta sitten.

– Kuljemme asiakkaan rinnalla, mitä tukea hän sitten tarvitseekaan – liittyi se sitten uneen, ravintoon, liikuntaan, stressinhallintaan tai mielen tasapainoon. Avainsana on motivaatio: me kaikki periaatteessa tiedämme, millä tavoin terveellisiä elämäntapoja noudatetaan, mutta yleisluontoiset ohjeet eivät sitouta meitä, Kuusamo kiteyttää.

Yhdessä asiakkaan kanssa listataan sovellukseen henkilökohtaiset tavoitteet, tehtävät ja niiden aikataulu sekä sovitaan seurannasta. Mobiiliin ladattava sovellus mahdollistaa reaaliaikaisen kommunikaation hoitajan kanssa.

Kuusamo kohtaa työssään myös työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä asiakkaita, esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä tai selkävaivoista kärsiviä, joilla on omat, erityiset tarpeensa. Masennuksen hoidossa voidaan luoda sovellukseen esimerkiksi rentoutumiseen ja mielenhallintaan liittyviä tehtäviä ja vinkkejä. Yksilöllisen tuen lisäksi sovellusta hyödynnetään myös ryhmävalmennuksessa.

Myös Kuusamo on sitä mieltä, että mobiilityökalut soveltuvat parhaiten keski-ikäisille ja etenkin nuorille asiakkaille, ja motivoivat ensisijaisesti heitä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessa 1/2019 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)