Anne Kallio: ”Osatyökykyiset tarvitsevat työpaikkoja, eivät pelkkiä palveluja”

Työllisyyspalveluiden uudistus haastaa kunnat ja työllisyysalueet tarkastelemaan myös osatyökykyisten ja täsmätyökykyisten työllistymistä uudesta näkökulmasta. Pelkkä palveluihin ohjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan yhä vahvempaa yhteistyötä työnantajien kanssa sekä osaamista työn muotoilussa ja työyhteisöjen tukemisessa.

Työllisyyspalvelut siirtyivät kokonaan kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Ennen tät uudistusta asiakkaat siirtyivät kuntien palveluihin yleensä vasta vuoden työttömyyden jälkeen. Kuntien palveluvalikoimassa korostuivat erilaiset tukipalvelut, sillä tutkimusten mukaan noin puolella pitkäaikaistyöttömistä on työkykyyn liittyviä haasteita.

Vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle siirtyivät kaikki työttömät työnhakijat. Samalla työllisyyspalveluissa on tarvittu ajattelutavan muutosta palveluihin ohjaamisesta työnvälitykseen. Työllisyysalueiden keskeisenä tehtävänä on löytää työnantajille osaajia ja työnhakijoille työpaikkoja. Tässä työssä on tärkeää tunnistaa myös osa- ja täsmätyökykyisten työnhakijoiden osaaminen sekä tukea työnantajia rekrytoinneissa.

Vates-säätiö selvitti työllisyysalueiden työnantajapalveluiden tilannetta

Työllisyysalueilla on hyviä avauksia siihen suuntaan, miten työnantajia ja työyhteisöjä tuetaan osa- ja täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.

Vates-säätiö selvitti työllisyysalueiden työnantajapalvelujen tilannetta keväällä 2026. Selvityksen perusteella suurin osa työllisyysalueista painottaa edelleen tukia ja lakisääteisiä palveluja. Sen sijaan työn muotoilu, monimuotoinen rekrytointi ja työyhteisöjen tukeminen näkyivät vastauksissa selvästi harvemmin.

Kyselyssä kysyttiin, mitä työnantajapalveluja työllisyysalueella on tarjota, ja lisäksi erikseen, miten vaikeammin työllistyvät ryhmät huomioidaan työnantajapalveluissa. Kysely lähetettiin kaikille 46 työllisyysalueelle, mukaan lukien Ahvenanmaa. Vastauksia saatiin 35 työllisyysalueelta.

Selvityksen perusteella näyttää siltä, että työnantajapalveluissa painottuvat edelleen erilaiset tuet ja lakisääteiset palvelut. Jos tavoitteena on lisätä osatyökykyisten työllisyyttä, tarvitaan niiden rinnalle enemmän osaamista työn muotoilusta, työyhteisöjen tukemisesta sekä monimuotoisen rekrytoinnin edistämisestä.

Työllisyyspalveluiden painopiste siirtyy palveluista työllistymiseen

Hämeenlinnan työllisyysjohtaja Mira Sillanpää korosti vuoden 2025 Disability Employment Forumissa sitä, että työllisyyspalveluiden tärkein tehtävä on löytää osaajia työnantajille ja työpaikkoja ihmisille. Sama ajattelu näkyy myös työllisyysalueiden käytännön työssä. Vanhoista palveluista luovutaan, ja uutta rakennetaan niiden tilalle.

Tarvitaan ajattelutavan muutos palvelupoluista suoraan työllistymiseen. Työllistymistä tukevat palvelut ovat edelleen tärkeitä, esimerkiksi löytämään osatyökykyisestä täsmäosaajan, jonka osaamista työnantaja voi hyödyntää.

Toisen näkökulman toi esille kohtaantopalveluiden yksikön päällikkö Tiina Lietzen Lahden työllisyyspalveluista. Hänen mukaansa palvelukeskeisessä näkemyksessä edetään usein diagnoosi tai haaste edellä. Työnantajat ovat kiinnostuneita osaamisesta, ja sen pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin työllistymisen tuen prosesseissa.

Jatkossa työllistämisen tukea kohdennetaan yhä enemmän myös työyhteisöihin, ei vain yksittäisiin työnhakijoihin. Jotta yksilö pystyy hyödyntämään potentiaalinsa työssä, työprosesseja ja työyhteisöä on tarkasteltava kokonaisvaltaisemmin. Jos yksilön työtehtäviä räätälöidään, se voi herättää työyhteisössä keskustelua, esimerkiksi miksi kaikki eivät tee jotain tiettyä työtehtävää.

Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän työnkuvien muotoiluun ja räätälöintiin liittyvää osaamista. Pelkät työpaikatkaan eivät ratkaise koko kohtaanto-ongelmaa. Merkittävällä osalla työttömistä työnhakijoista on työkykyyn liittyviä haasteita.

SOSTEn järjestämässä tilaisuudessa Tosiasiassa työkyvyttömät työttömät – mitä heistä tiedämme ja miten heidän tilannettaan voidaan parantaa Santtu Sundvall esitteli KEHA-keskuksen tilastoja työnhakuvelvoitteen alentamisen perusteista. Koko Suomessa yli 16 000 henkilön kohdalla työnhakuvelvoitteen alentamisen perusteeksi oli tilastoitu työkyvyn alentuma. Luku kertoo, että työkyvyn haasteet eivät koske vain pientä erityisryhmää, vaan ovat merkittävä osa työllisyyspalveluiden arkea.

Miten vaikeammin työllistyvät huomioidaan työllisyysalueiden työnantajapalveluissa?

Useimmiten työllisyysalueiden vastauksissa mainittiin palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, rekrytointituet ja kuntalisät, nuorten työllistymistuet sekä 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuet. Tukien tarkoituksena on kompensoida työnantajalle mahdollisia osaamisvajeita, alentunutta työkykyä tai pitkittyneen työttömyyden vaikutuksia. Työkokeilu nähtiin tärkeänä väylänä sekä työnhakijan osaamisen näyttämiseen että työnantajan rekrytointiriskin pienentämiseen.

Työkykykoordinaattori mainittiin neljässä vastauksessa: Hanko-Inkoo-Raasepori, Helsinki, Oulun seutu ja Satakunta. Työkykykoordinaattorin kerrottiin kehittävän vaikeammin työllistyvien palveluja työllisyysalueilla, auttavan henkilökohtaisesti vaikeasti työllistyviä työnhaussa ja työssä pysymisessä, tekevän sidosryhmäyhteistyötä ja tukevan alueen yrityksiä tapauskohtaisesti.

Kehittämistyötä vaikeammin työllistyvien tueksi

Osa saaduista vastauksista perustui lakisääteisiin palveluihin ja tukiin. Joillakin alueilla kehittämistyö oli lähtenyt liikkeelle, ja vastauksissa korostuivat enemmän työn muotoilu, rekrytoinnin räätälöinti, monimuotoisuusajattelu sekä työnantajien asenteisiin vaikuttaminen.

Työkykykoordinaattorien rooli

Helsingissä sekä Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalueella työnantajapalveluissa toimii työkykykoordinaattori, joka kehittää palveluja alentuneesti työkykyisten näkökulmasta. Keski-Uudellamaalla vastaavaa kehittämistyötä tekevät erityisasiantuntijat. Työlakeudessa täsmätyökykyasioihin on nimetty oma vastaava henkilö. Keski-Savossa puolestaan kehitetään työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä.

Työn muotoilu ja rekrytoinnin räätälöinti

Helsingissä työnantajia tuetaan työn muotoilussa tilannekohtaisesti. Keski-Pohjanmaalla vaikeammin työllistyvien tueksi suunnitellaan hankkeita, ja kaupunki työllistää myös itse harkinnanvaraisesti henkilöitä. TyöHämeessä järjestetään valmennuksia työnantajille, jotka työllistävät vaikeammin työllistyviä.

Uudet kannustimet työnantajille

TyöHämeessä on käytössä monimuotoinen rekrytointituki sekä täsmä-lisä hämeenlinnalaisille työnhakijoille. Lisäksi TyöHäme myöntää Reilun työnantajan sertifikaattia tunnustuksena työnantajille, jotka kantavat yhteiskunnallista vastuuta työllistämisestä. Ahvenanmaalla puolestaan yritykset, jotka palkkaavat erityisryhmiin kuuluvia, voivat saada tukea pidemmäksi ajaksi. Lisäksi Ahvenanmaalla alle 25-vuotiaat luokitellaan pitkäaikaistyöttömiksi jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, mikä mahdollistaa aiemman tuen ja palveluiden piiriin pääsyn.

Selvitys osoittaa, että työllisyysalueilla tunnistetaan tarve kehittää työnantajapalveluja myös vaikeammin työllistyvien näkökulmasta. Kehittämistyö on kuitenkin hyvin eri vaiheissa eri alueilla. Jos tavoitteena on lisätä osatyökykyisten työllisyyttä, tarvitaan tukien lisäksi enemmän osaamista työn muotoilusta, työyhteisöjen tukemisesta ja työnantajien rekrytointiosaamisen vahvistamisesta.

Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä ja työllisyyspalvelujen verkkosivuilta. On syytä huomata, että kyseessä on maalis-huhtikuun tilanteeseen perustuva tilannekuva. Palveluita kehitetään edelleen, ja niitä on saatettu lanseerata tiedonkeruun jälkeen.

Kirjoittaja:

 [