Ammattilaisena apuna
Työuran mahdollistajat
Vates tukee ammattilaisia, jotka tekevät työtään työikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksen ja työllistymisen parissa.
Tuetun työllistymisen ammattilainen tuntee ratkaisut, joissa vamma tai pitkäaikaissairaus eivät estä työnhakijan työllistymistä tai työntekijän työssä pysymistä.
Tälle sivulle on koottu ammattilaisille tarkoitettua materiaalia ja lähteitä työn avuksi.
Työhönvalmentajien sivulla taas pureudutaan työhönvalmentajien työhön ja tarpeisiin vielä syvemmälle.
Termit haltuun
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja palvelujen tarjoajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle.
Mukautuksilla turvataan vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta esimerkiksi työllistämistilanteessa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaan.
Työelämässä kohtuullinen mukautus voi olla fyysisten työolosuhteiden muokkaamista tai työn uudelleenjärjestelyä.
Monissa työyhteisöissä on eri-ikäisiä, erilaisen työkyvyn omaavia ja erilaisista taustoista tulevia työntekijöitä.
Työnantajan tehtävä on huolehtia, että työntekijät voivat tehdä töitä ilman syrjintää. Työyhteisön monimuotoisuudella on osoitettu olevan useita hyötyjä.
TTL: Miten edistää monimuotoisuutta työelämässä?
Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.
Työkokeilun aikana työnantaja ja työntekijä voivat molemmin puolin kokeilla työtehtävien ja uuden työntekijän soveltuvuutta. Työkokeilu on työnhakijalle ratkaisu erilaisiin tilanteisiin.
Työkokeilua voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, missä tehdään uramuutos terveydellisistä syistä, palataan töihin pitkän työttömyysjakson jälkeinen, tai halutaan lisätietoa työkyvyn muutoksesta.
Työkokeilussa selvitetään, miten osaaminen ja työkyky soveltuvat kokeiltuun työtehtävään. Parhaimmillaan työkokeilu päättyy työkokeilijan rekrytointiin ja mahdolliseen palkkatukeen.
Työkokeilu työllisyyspalveluiden kautta:
Työkokeilu osana ammatillista kuntoutusta:
Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Osatyökykyisyyttä voi vamman ja sairauden lisäksi aiheuttaa elämäntilanne. Osatyökykyisyys voi olla pitkäkestoista, jopa koko elämän mittaista tai vaihtoehtoisesti väliaikaista.
Varsinaisen työkykyarvion tekee työterveyslääkäri ja sen tekeminen vaatii lääketieteellistä osaamista. Työkyvyn selvitys tulisi tehdä moniammatillista osaamista hyödyntäen.
Työkykyarvio myös vaatii ymmärrystä työstä ja sen vaatimuksista. Usein hämmennystä aiheuttaa se, että sairauspäivärahaa haettaessa työkykyä verrataan hakijan omaan työhön (ammatillinen työkyvyttömyys) ja työkyvyttömyyseläkettä haettaessa työkykyä verrataan kaikkeen työhön (yleinen työkyvyttömyys).
Artikkeleita ammattilaisille
Ammattilaisen tueksi
Käytännön hyötyä työn arkeen sekä tietoa siitä, mitä tuetun työllistymisen kentällä tapahtuu juuri nyt!
- Asiaa tuetusta työllistymisestä.
- Tietoa eri tuista, keinoista ja toimintamalleista.
- Keinoja ja rohkeutta työnantajayhteistyöhön.
- Käytännön esimerkkejä eri puolelta Suomea.
- Pysyt ajantasalla myös lainsäädännöstä jne.
Kysy lisää!
Vates tukee ammattilaisia, jotka tekevät työtään työikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksen ja työllistymisen parissa.
Mari Bergman
Kuntoutus, mukautus ja eläkeratkaisut
Ammatillinen kuntoutus
Kuntoutuksesta uusi mahdollisuus.
Ammatillista kuntoutusta haetaan ja myöntää Kela tai työeläkeyhtiö. Kuntoutuksessa selvitetään kuntoutettavan elämäntilanne ja toimitaan sen mukaisin toimenpitein.
Kuntoutus voi kestää muutaman päivän arvioinnista aina monivuotiseen koulutukseen.
Kelasta ammatillisista kuntoutusta voi saada, jos henkilö on työtön, opiskelija tai ollut työelämässä vasta vähän aikaan, ammatillista kuntoutusta voi saada Kelasta.
Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, kuten työhönvalmennusta, työkokeilua, kuntoutuskursseja ja koulutusta.
Työeläkekuntoutus
Jos henkilö on ollut työelämässä jo pidempään eli noin 5 vuotta, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkelaitos. Tavoitteena on tukea työntekijää jatkamaan työssä tai palaamaan sinne.
Työeläkelaitokset järjestävät ja tukevat ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai vaikkapa elinkeinotukea. Ammatillista kuntoutusta tuetaan myös yrittäjälle.
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle välilehdelle):
Työn muokkaus
Mukautuksilla jokaisen työkyky käyttöön.
Työn mukauttaminen tarkoittaa toimia, joiden avulla osatyökykyinen voi muuttua täsmätyökykyiseksi. Nämä toimet ovat työpaikalla työntekijän ja työnantajan, tai vaihtoehtoisesti ammattilaisen kanssa suunniteltuja ja sovittuja asioita, jotka vaikuttavat työolosuhteisiin, työtehtäviin, työympäristöön tai työyhteisöön. Ammattilaisilla tarkoitetaan esimerkiksi työhönvalmentajaa tai työkykykoordinaattoria.
Työtehtäviä voidaan mukauttaa väliaikaisesti tai pysyvästi esimerkiksi vammautumisen tai pitkäaikaissairauden vuoksi. Jotkut muutokset vaikuttavat vain kyseessä olevaan työntekijään, mutta jotkut mukautukset voivat vaatia useamman työntekijän työtehtävien tai työolosuhteiden uudelleen järjestelyä.
Käytännössä työn mukauttaminen on esimerkiksi työtehtävien räätälöintiä, joustoja, erilaisia työaikajärjestelyjä tai työyhteisön asenteisiin ja ilmapiiriin vaikuttamista esimerkiksi tietoa lisäämällä.
Työympäristöä voidaan muokata huomioimalla esimerkiksi valaistus, kalusteet, esteettömät työtilat, apuvälineet ja rauhallinen työympäristö.
Joihinkin muutoksiin voi saada rahallista tukea ,kuten työolosuhteiden järjestelytukea (aukeaa uudelle välilehdelle).
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle välilehdelle):
Työkokeilu työterveyshuollosta
Työterveyshuollon kautta kuntoutukseen.
Työkokeilu voidaan toteuttaa myös työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä.
Se sopii tilanteisiin, missä työterveyshuollon arvion mukaan työeläkeyhtiön tukeman ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, mutta varhaisen tuen tarve työssä jatkamiseksi tai työhön palaamiseksi on työterveyshuollossa kuitenkin havaittu.
Kela maksaa kuntoutusrahaa työkokeilun ajalta enintään 45 päivää (2024).
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle välilehdelle):
- Työterveyshuoltolaki 12§
- Niittymäki, Kirsi (2021). Kokemuksia työterveyshuollon päätöksellä tehtävästä työkokeilusta. Esitys Sosiaalivak (pdf, aukee uudelle välilehdelle)
- Työterveyslaitos / Tue työhön paluutta ja työssä jatkamista
Osasairauspäiväraha 30-150 pv
Osa-aikatyö toipumisen tueksi.
Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Sitä haetaan Kelasta.
Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan työntekijän ja työnantajasi suostumus. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä eikä toipumista. Työaika pitää vähentyä 40–60 prosenttiin.
Osasairauspäivärahan hakemiseen on riittänyt 1.4.2023 lähtien usein työterveyslääkärin tai muuten työolot tuntevan lääkärin kirjoittama A-lausunto. Sillä voi saada osasairauspäivärahaa yleensä enintään 60 päivää. Sen jälkeen tarvitaan laajempi B-lausunto ja päivärahaa voi saada enintään 150 päivää.
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle välilehdelle):
Työkyvyttömyyseläkkeet
Mukautuksilla jokaisen työkyky käyttöön.
Jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä on kahdenlaista: osatyökyvyttömyys- ja täysi työkyvyttömyyseläke. Niille jääminen ei välttämättä tarkoita, että työkykyä ei ole lainkaan jäljellä.
Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea voi hakea Kelasta tai työeläkelaitoksesta silloin, kun työeläkettä on ehtinyt kertyä riittävästi.
Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea voi hakea ainoastaan työeläkeyhtiössä.
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, kun sairauspoissaolot ovat jatkuneet yli vuoden ja työkyky on merkittävästi heikentynyt. Työkyvyttömyyseläke on viimeinen vaihtoehto ja ennen sitä kartoitetaan muut mahdollisuudet. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Täyden työkyvyttömyyden kohdalla työkyvyn aleneman tulee olla 60 %.
Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea voi saada, jos työkyky on osittain heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Työkyvyn menetys tulee olla vähintään 40 %.
Osatyökyvyttömyyseläke poikkeaa työkyvyttömyyseläkkeestä, koska sen myöntämisessä ei edellytetä sairauspoissaoloja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakija tarvitsee lääkärin B-lausunnon.
Jos työhistoriaa on taustalla enemmän, eläke-etuudet haetaan pääsääntöisesti työeläkelaitokselta. Jos työhistoriaa ei ole kertynyt, eläke haetaan Kelasta.
Osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke ei ole Kelan etuus. Sitä haetaan työeläkelaitoksesta.
Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa osa-aikaisen työn tekemisen, mutta se ei edellytä sitä. Osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea myös työttömänä, jolloin toimeentulo muodostuu sen ja työttömyysetuuden yhdistelmästä.
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle välilehdelle):
- Työeläke.fi / Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä
- Keva / Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (selkokielellä)
- Keva / Osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (selkokielellä)
- Kela / Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Eläkkeen lepäämään jättäminen
Työkyvyttömyyseläkkeellä voi työskennellä, mutta silloin pitää huomioida oma henkilökohtainen ansioraja. Jos ansioraja ylittyy toistuvasti, kannattaa eläke jättää lepäämään. Työstä on ilmoitettava omalle eläkeyhtiölle eli Kelaan tai työeläkeyhtiölle.
Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu kahden vuoden sisällä, työkykyä ei arvioida uudelleen, vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Eläkettä on haettava uudestaan vain, jos työntekijä pysyy työelämässä kaksi vuotta, eikä tämän jälkeen hae eläkettä takaisin.
Bruttotulot voivat olla ainakin 976,59 euroa (vuoden 2024 tieto) kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen saantiin. Jos henkilöllä on jo pitkä työura takana, voi ansaintaraja olla paljon suurempi. Ansaintarajan voi tarkistaa Työeläke.fi sivuston kautta.
Lisätietoa (linkki aukeaa uudelle välilehdelle):
OVE tuo joustoa
Joustoa työn määrään.
Jos henkilö ei jaksa enää tehdä työtä kuin ennen, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen, voi osittainen vanhuuseläke (OVE) tuoda joustoa työn määrään.
Osittainen vanhuuseläke antaa työntekijälle mahdollisuuden nostaa osan kertyneestä työeläkkeestäsi ennen täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
Henkilö voi silti tehdä työtä ja saada ansioita vapaasti eläkkeen rinnalla.
Osittaista vanhuuseläkettä voi saada, jos henkilö on syntynyt vuonna 1963 tai aiemmin ja täyttänyt 61 vuotta. Alaikäraja nousee vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä asteittain.
Lisätietoa:
Työuraeläke
”Sankarieläke”
Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle jäämisen 63-vuotiaana. Sitä voi hakea pitkän ja erityisen rasittavan työuran tehneelle.
Lisätietoa:
Ajankohtaista ammattilaisille
Kyvyt käyttöön -artikkeleita
Tukea työllistymiseen aiempaa useammalle
Avotyön sijaan palkkatyöhön
Työelämä on tärkeä oppimisympäristö – Ohjaaja tai työhönvalmentaja madaltavat työnantajan rekrytointikynnystä
