Vammaisyrittäjyys työllistymisen vaihtoehtona

Uutinen
Julkaistu 01.03.2024

Vamma tai sairaus ei ole este yrittäjyydelle, mutta yrittäjyyden haasteet voivat olla suurempia kuin muilla yrittäjäksi aikovilla. Esteenä voivat olla uskon puute omiin kykyihinsä, muiden asenteet tai pelko etuuksien menettämisestä. Haasteita voivat aiheuttaa myös liikkumiseen ja kommunikointiin liittyvä rajoitteet.

Teksti: Tiina Jäppinen

Vamma tai sairaus ei ole este yrittäjyydelle, mutta yrittäjyyden haasteet voivat olla suurempia kuin muilla yrittäjäksi aikovilla. Esteenä voivat olla uskon puute omiin kykyihinsä, muiden asenteet tai pelko etuuksien menettämisestä. Haasteita voivat aiheuttaa myös liikkumiseen ja kommunikointiin liittyvä rajoitteet.

Yrittäjyys on hyvä vaihtoehto myös vammaiselle tai osatyökykyiselle henkilölle päästä kiinni ansiotuloihin ja mukauttaa työolot itselleen sopivalla tavalla. Yrittäjyys tarjoa mahdollisuuden työuran alussa näyttää kykynsä tai alanvaihtajalle jatkaa työelämässä pidempään.

Siksi onkin tärkeää, että työhönvalmennuksessa tai yrityspalveluissa osataan ajatella yrittäjyyttä myös vammaisen tai osatyökykyisen henkilön tarpeiden näkökulmasta. Esimerkiksi elinkeinotuki tunnetaan edelleen huonosti. Vammaisyrittäjä voi tarvita myös henkilökohtaista apua, apuvälineitä tai tulkkaus- ja kuljetuspalveluita.

Vamma ei aina näy

Vamma tai sairaus eivät välttämättä näy päällepäin tai vaikuta työkykyyn. Toisaalta vaikutus työkykyyn voi olla pysyvä tai vaihdella. Yrittäjänä voi suunnitella omaa työnsä tekemistä, aikatauluja, tauotusta tai miten siirtyy paikasta toiseen oman tilanteensa mukaisesti.

Vammaisuus ei ole pelkästään henkilöön liittyvä käsite vaan sisältää myös ympäristön olosuhteet. Vammaisuuden voi nähdä kolmen eri ulottuvuuden kautta: vamma tai sairaus, niiden aiheuttamat rajoitteet sekä yhteiskunnassa esiintyvät osallistumisen esteet.

Esimerkiksi henkilö, jolla on liikkumisen esteitä, voi tarvita pyörätuolia. Jos työtehtävä edellyttäisi portaiden kulkemista, työn esteenä ei suinkaan ole vamma tai sen aiheuttama liikkumisen rajoite vaan ympäristöön liittyvä este. Fyysisten esteiden lisäksi työpaikalla tai sinne kulkemiseen voi olla monia muita esteitä, kuten aisteihin, kommunikaatioon tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita.

Yritystieto- ja neuvontapalvelut ovat tärkeitä, kun henkilö alkaa pohtia yrittäjyyttä. Vammaisen henkilön kohdalla on olennaista, että niin tieto kuin palvelut ovat saavutettavia. Yhtä olennaista on myös ymmärtää vamman tai sairauden aiheuttamat erityistarpeet sekä yrittäjyyttä pohtivan huoli ansiotulojen vaikutuksesta etuuksiin tai yritysmuodon valintaan.

Elinkeinotuki

Elinkeinotuen tarkoituksena on auttaa henkilöä työllistymään yrittäjän tai ammatinharjoittajana sairaudesta tai vammasta riippumatta. Tukea voi saada työssä suoriutumiseen tarvittaviin apuvälineisiin, yrityksen perustamiseen ja työvälineiden hankintaan.

Elinkeinotuki on Kelan maksama avustus, jota ei tunneta kovin hyvin. Vammaisen yrittäjän on mahdollista saada elinkeinotukea ammatillisena kuntoutuksena jopa 17 000 euroa, mutta enintään 80 prosenttia hyväksytystä kustannusarviosta (2024).

Tukea voi hakea myös silloin, jos yritys on jo toiminnassa, mutta yrittäjä tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi henkilökohtaiseen käyttöön työvälineitä. Elinkeinotuki on verotonta tuloa.

Työttömyys, yrittäjyys ja starttiraha

Työttömänä työnhakijana voi saada työttömyystukea, jos työnhaku on voimassa ja on valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Tietyin ehdoin työttömänä voi tehdä myös yritystoimintaa sivutoimisesti tai ottaa vastaan lyhytkestoisia toimeksiantoja. Yritystulot vähentävät työttömyysturvan määrää.

Itse asiassa kaikki muu kuin työsuhteessa tai virkasuhteessa tehtävä työ, katsotaan työttömyysturvan osalta aina yritystoiminnaksi. Sillä, onko henkilö yrityksen omistaja tai mikä asema hänellä siinä on, ei ole merkitystä näissä tilanteissa. Jos henkilö työskentelee esimerkiksi laskutusosuuskunnan kautta kevytyrittäjänä, on hän työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjä.

Jos yritystoiminnan aloittaa työttömänä, voi saada työttömyysetuutta 4 ensimmäisen kuukauden ajan yritystoimintasi aloittamisesta. Yritystoiminnasta saatu tulo vähentää päivärahan määrää, kuten muukin työstä saatu tulo.

Kun yritystoiminta on kestänyt 4 kuukautta, tekee TE-toimisto tai kokeilualueen kunta arvion siitä, kuinka paljon yritystoiminta työllistää. Jos toiminta arvioidaan sivutoimiseksi, päivärahan maksaminen jatkuu. Jos toiminta arvioidaan päätoimiseksi, Kela tai työttömyyskassa ei voi enää maksaa päivärahaa.

Kun yritystoiminnan laajuutta arvioidaan, katsotaan etenkin toimintaan käytettyä työmäärää. Arvioinnissa ei siis ratkaise pelkästään yritystulojen pieni määrä.

Yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan lyhytkestoisen yritystoiminnan ajalta, joka kestää enintään 2 viikkoa. Tällaisia tilanteita voivat olla erilaiset toimeksiannot tai laskutusosuuskunnan kautta tehdyt työt. Lyhytkestoista yritystoimintaa ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistoon, mutta yritystoiminnasta saadut tulot pitää ilmoittaa muiden tulojen tapaan rahan maksajalle.

Starttiraha  on tunnettu TE-palveluiden myöntämä tuki, jota työtön työnhakija voi saada enintään 12 kuukauden ajan. Vammaistuki ei estä starttirahan saamista. Starttirahaa ei kuitenkaan voi saada, jos saat työkyvyttömyyseläkettä tai jotain muita tuloja toimeentulon turvaamiseksi.

Kun vammainen henkilö miettii yritysmuotoa, voi verotus olla keskeinen tekijä sen valinnassa. Verotuksessa kun otetaan aina huomioon myös yrittäjän muut ansio- ja pääomatulot kuten työkyvyttömyyseläke. Merkitystä voi olla myös sillä, miten ansiotuloja voi ottaa yrityksestä, jotta muutamien kuukausien paremmat esimerkiksi kausiluonteiset ansiot eivät epäisi henkilön työkyvyttömyyseläkettä.

TE-toimisto tarjoaa työvoimakoulutuksena yrittäjyyskoulutusta. 

Tukilinjan apurahat

Tukilinja myöntää apurahaa myös yrittäjyyteen. Jos tavoitteena on ansaita päätoiminen toimeentulo, voi yrittäjä hakea pienyrittäjän apurahaa. Jos yrittäjyyden tavoitteena on pieni lisätulo, silloin henkilö voi hakea ammattimaisen harrastamisen apurahaa. 

Tukilinja ohjaa apurahoja ensisijaisesti vähävaraisille ja syrjäytymisuhan alaisille henkilöille. Toisena tärkeänä kriteerinä on opiskelun tai työllistymisen tukeminen. Pienyrittäjän apurahassa painotetaan kuitenkin enemmän yrityksen elinkelpoisuutta kuin yrittäjän vähävaraisuutta.

Henkilökohtaisten apurahojen myönnetty summa on keskimäärin noin 700 euroa, ja se vaihtelee 100 eurosta 1 500 euroon. Apurahan hakemista varten pyydetään asiantuntijaa tai suosittelijaa, joka yrittäjyyden kohdalla voi olla myös yritysneuvoja.

Tukilinja-säätiö sr tukee vammaisia ja pitkäaikaisesti toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Varat apurahoihin Tukilinja saa mm. Tukilinja-lehden tuotoista ja lahjoituksista.

Työkyvyttömyyseläke ja ansiorajat

Työkyvyttömyyseläkkeellä on aina mahdollista myös työskennellä, kunhan ei ylitä ansaintarajoja. Jos ansiot ylittävät rajan, eläkkeen maksu voidaan keskeyttää ja jättää lepäämään.

Jos ansaintarajan ylitys on tilapäistä, eikä se jatku kolmea perättäistä kuukautta, ylityksen ei pitäisi vaikuttaa eläkkeen saantiin. Tällöin ylitys katsotaan eräänlaisena työkokeiluna päästä eläkkeeltä työelämään.

Sallittu työansioiden määrä määräytyy aiempien vuosien keskiansiosta. Jos työhistoriaa on vähän tai ei ollenkaan, saa työkyvyttömyyseläkkeellä kuitenkin ansainta aina ainakin 976,59 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 taso).

Jos henkilölle on kertynyt työuraa ja työeläkettä, työn tekemisen rajat määritellään edeltävästä ansiotasosta. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen rinnalla henkilö voi ansaita korkeintaan 40 prosenttia eläkettä edeltävästä ansiotasosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osakuntoutustuen rinnalla luku on 60 prosenttia. Ansaintarajan voi tarkistaa omasta eläkepäätöksestä tai kysyä sitä eläkeyhtiöstä.

Jos vaikuttaa siltä, että ansiotulot vakiintuvat ansaintarajan yläpuolelle, henkilö voi jättää eläkkeen lepäämään myös itse vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Eläkettä ei tarvitse hakea uudelleen, jos ansiotulot loppuvat 2 vuoden sisällä.

On kuitenkin eräs poikkeus. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä ns. sokean eläkkeenä, ansiotulot eivät vaikuta ollenkaan eläkkeen maksamiseen tai sen määrään. Tämä työkyvyttömyyseläke ei vaadi työkyvyttömyyttä, vaan se myönnetään sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella (KEL 568/2007 12 § 4 mom.).

Lisätietoa työkyvyttömyyseläkkeen ja työnteon yhdistämisestä saa muun muuassa  Eläketurvakeskuksen ja Kelan sivuilta. 

Jos yrittäjä maksaa YEL- tai MYEL -eläkettä, työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä kerryttää tulevaa vanhuuseläkettä.

Vammaistukeen ei vaikutusta

Tulot tai varallisuus eivät vaikuta vammaistuen saamiseen. Kelan maksaman aikuisen vammaistuen tarkoitus on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua.

Vammaistuki ei estä alkavan yrittäjän starttirahan saantia, eikä muut tuet tai ansiotulot vaikuta vammaistuen saantiin. Vammaistuen määrä on porrastettu. Suurin tuen määrä on 492,71 euroa kuukaudessa (2024). Vammaistuki on verotonta.

Jos henkilö saa eläkettä saavan hoitotukea  samaan aikaan kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen kanssa, voi ansiotulojen lisäksi saada Kelasta ylintä vammaistukea. Se kuitenkin edellyttää, että kaikki eläkkeet jätetään lepäämään.

Avustajat

Henkilö, jolla on vamma tai pitkäaikainen sairaus, voi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Avustaja antaa henkilökohtaista apua sellaisiin tehtäviin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Avustaja voi olla eri henkilö työssä kuin esimerkiksi kotona.

Hyvinvointialueen on järjestettävä tai korvattava avustajan palkkaus vammaiselle henkilölle  työssä. Se voi olla yritystoimintaa ja myös osa-aikaista. Olennaista on, että vammainen henkilö harjoittaa yritystoimintaa säännöllisesti.

Työhön ja opiskeluun saa tukea lähtökohtaisesti henkilökohtaista apua tarpeen mukaan ilman tuntirajaa. Jos kyse ei ole säännöllisestä yritystoiminnasta vaan toiminta on harrastusluonteista, silloin henkilökohtaista apua kutsutaan vapaa-ajan avuksi, jonka käyttöön on yleensä jokin etukäteen määritelty tuntiraja, kuten 30 tuntia kuukaudessa.

Jos vammaisyrittäjä on lähdössä työmatkalle kotimaassa tai ulkomaille, jotka kestävät useamman vuorokauden, on tärkeää selvittää mahdollisimman varhain, miten avustajan matkakuluja korvataan. Jälkikäteen korvauksen saanti voi olla hyvin hankalaa.

Tarkemmin henkilökohtaisesta avusta on kerrottu m. THL:n vammaispalvelujen käsikirjassa (henkilökohtainen apu ja työ). 

Tulkkauspalvelut

Vaikeasti kuulovammaisilla, kuulonäkövammaisilla ja puhevammaisilla henkilöillä on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun Kelan kautta. Tulkkauspalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta.

Tulkkaus voi olla henkilökohtaista lähitulkkausta tai etätulkkausta. Tulkkaus voi olla esimerkiksi viittomakieltä, viitottua puhetta, puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Vaikka tulkkauspalvelu ei koske kirjoja tai muita vastaavia teoksia, mutta tulkki voi kuitenkin tulkata pienimuotoisen dokumentin, kuten suomenkielisen lomakkeen viittomakielelle. 
Esimerkiksi yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen tulkkaukseen tulisi saada tulkkausta. 

Tulkkauspalvelua voi saada niin työn tekemiseen kuin esimerkiksi työyhteisön kanssa kommunikointiin tauoilla tai vaikkapa virkistyspäivänä. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkausta 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä 360 tuntia vuodessa, mutta lisätunteja saa tarvittaessa lisää. Tulkkauspalveluiden käyttöä ei siis tarvitse säästellä.

Lisätietoa tulkkauspalveluista löytyy esimerkiksi Kuuloliiton  ja Kuurojen Liiton verkkosivuilta.

Kuljetuspalvelut

Vaikeavammaisella henkilöllä voi olla oikeus kuljetuspalvelujen käyttöön ja oikeutta siihen haetaan hyvinvointialueelta. Välttämättömät työhön tai opiskeluun liittyvät matkat eivät vähennä jokapäiväiseen elämään kuuluvia matkakertoja.

Sen sijaan työssä tapahtuvat matkat maksaa työnantaja – ja henkilön ollessa yrittäjä, hän itse. Asia ei kuitenkaan ole aina yksinselitteinen. Kuljetuspalvelu korvataan kotoa työpisteelle, mutta jos vakituista työpistettä ei ole, raja on häilyvä.

Esimerkiksi sokea henkilö, joka virittää pianoja keikkatyönä eri paikoissa, voi mahdollisesti saada ensimmäiselle työpisteelle toteutuneen matkan korvattavaksi työmatkaksi. Yleensä kuitenkin katsotaan, että yrittäjänä toimivan henkilön matkakulut veloitetaan työkohteelta eli yrittäjän asiakkaalta.

Lisätietoa kuljetuspalvelusta muun muassa Invalidiliitto/vaikeavammaisten kuljetuspalvelut   ja THL/Kuljetus- ja saattajapalvelut -verkkosivuilta.

Apuvälineet

Henkilö voi saada apuvälineitä tarpeen mukaan joko lyhyt- tai pitkäaikaiseen käyttöön hyvinvointialueen apuvälinepalveluista. Vaikka olisi saanut jo aiemmin esimerkiksi optisen apuvälineen, voi vanhat apuvälineet myös uusia tai päivittää tarpeen mukaan.

Kelan kautta voi saada ns. vaativia teknisiä apuvälineitä. Niitä ovat esimerkiksi erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokoneet. Kela myös vastaa laitteiden käytön opastuksessa ja huollosta.

Kela arvioi tarvetta sen mukaan, miten vamma tai sairaus haittaa työtä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vaikea näkövamma, aivohalvauksen jälkitila, CP-oireyhtymä, lihassairaus, reuma ja kuulovamma.

Monella työikäisellä näkövammaisella henkilöllä on opaskoira, jotka auttavat henkilöä liikkumisessa ja ympäristön havainnoinnissa myös työelämässä. Avustajakoira on puolestaan fyysisesti vammaisen tai toimintarajoitteisen ohjaajansa yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline ja kumppani. Opas- ja avustajakoira on lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline, jota haetaan hyvinvointialueelta.

Vaikutuksia etuuksiin

Aiemmin käsiteltiin yritystulojen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen ja vammaistukeen. Yrittäjän tulot voivat vaikuttaa myös muihin etuuksiin.

Ansiotulot voivat vaikuttaa esimerkiksi asumistukeen. Kela arvioi yrittäjän tulot YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtulon perusteella. Jos yrittäjällä ei ole vakuutusta, tuloksi arvioidaan starttirahan määrä, vähimmäistulo, palkkatulo tai yrittäjän oman arvion mukainen tulo.

Pienituloinen yrittäjä voi hakea perustoimeentulotukea, mutta sitä ennen hänen pitää selvittää mahdollisuus saada yrittäjän ensisijaisia etuuksia. Niitä ovat esimerkiksi starttiraha tai sivutoimiselle yrittäjälle maksettava työttömyysetuus. 

Muuta tukea

Vammaisjärjestöjen palvelut ja saavutettava yritysneuvonta voivat olla ratkaisevia asioita, kun vammainen tai osatyökykyinen henkilö pohtii mahdollisuutta saada ansioita yrittäjyyden kautta. Myös vammainen yrittäjä tarvitsee vertaistukea ja verkostoja.

Tavallisten yritysjärjestöjen lisäksi on olemassa myös erityisesti vammaisille yrittäjille tarkoitettua vertaisryhmiä, kuten näkövammaisten yrittäjien Facebook-ryhmä tai vammaisyrittäjien perustama yhdistys Vammaisyrittäjät ry. Alla joitain lähteitä yrittäjyyden tueksi.

Vammaisjärjestöissä on asiantuntemusta vamman, sairauden ja työn yhteensovittamisesta. Osalla on myös palveluita aloittaville yrittäjille. Lisätietoa vammaisjärjestöjen työllisyyspalveluista löytyy Vatesin koostamasta tietopankista. 

Lisätietoa

Lisätietoa ja tässä artikkelissa käytettyjä lähteitä:

Jaa somessa
Takaisin uutisarkistoon