MS-tautia sairastava pärjää työelämässä työkyvyn tuen keinoin

Teksti: Kaija Ray
Kuvat: Neuroliitto

Lääkkeiden huima kehitys on pidentänyt monen MS-potilaan mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Työn muokkauksista eniten käytössä ovat erilaiset työaikaan liittyvät käytännöt.

Neuroliiton työelämäasiantuntija Marju Teinikivi on työssään nähnyt ison muutoksen MS-tautia sairastavien henkilöiden työssä selviytymisessä. Lääkkeet hidastavat taudin etenemistä ja lieventävät pahenemisvaiheita. Varhainen työkyvyn tukeminen on erityisen tärkeää, kun kyseessä on etenevä sairaus.

Kuormituksen vähentäminen oleellista

Uupumus on ehdoton ykkönen, kun listataan MS-taudin työkykyä haastavia oireita.

– Uupumus voi olla näkymätöntä, mutta saattaa aiheuttaa väärintulkintoja, kertoo Teinikivi.

Moni MS-tautia sairastava on korkeasti koulutettu ja työn sisältö on usein ajattelutyötä. Uupumus usein lisää ajatustoimintojen vaikeutumista. Työ hidastuu ja tulee kuormittavaa epävarmuutta. Työrauha, selkeät tavoitteet ja mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan edistävät työn sujumista. Erityisesti Teinikivi korostaa taukojen laadukkuutta.

– Joskus ärsykkeitä paetaan jopa siivouskomeroon, Teinikivi mainitsee.

Osatyökyvyttömyyseläke voi vaikeuttaa urakehitystä

Uupumuksen takia monelle MS-tautia sairastavalle ehdotetaan osatyökyvyttömyyseläkettä. Tätä on mahdollista saada, jos työeläkettä on ehtinyt kertyä. Sen rinnalla saa tehdä töitä ansiorajan mukaisesti. Ansioraja saattaa kuitenkin vaikeuttaa urakehitystä, jos palkka nousee. Tällöin joudutaan vähentämään työtunteja ja se taas voi vaikeuttaa työtä käytännössä.

Toisaalta moni hakee osatyökyvyttömyyseläkettä turhan myöhään. Eläke-sanalla on huono kaiku ja moni sinnittelee työssä pitkään elämänlaadunkustannuksella. Osatyökyvyttömyyseläke on kuitenkin olemassa olevan työkyvyn tukikeino. Palautumisajan lisääntyminen voi mahdollistaa työelämään osallistumisen vaikka vanhuuseläkeikään asti. Määräaikainen osakuntoutustuki sanana kuvaa paremmin etuuden kuntouttavaa merkitystä.

Toinen osa-aikatyöhön liittyvä etuus on Kelan osasairauspäiväraha. Sen rinnalla työtä saa tehdä maksimissaan 60 % viikkotyöajasta yhteensä 150 päivää kahden vuoden aikana. Vuoden alussa osasairauspäivärahaan tuli MS-tautia sairastavien näkökulmasta kaivattu muutos. Sille voi nyt jäädä suoraan ilman sairauspoissaoloa.

– Osasairauspäivärahan joustava käyttö esim. lievempien pahenemisvaiheiden aikana voi kannatella kokopäivätyössä nykyistä pidempään ja mahdollistaa paremman eläkekertymän, toteaa Teinikivi.

Työterveysneuvottelut auttavat suunnittelua

Lyhennetyn työajan lisäksi muut työajan joustot voivat olla tarpeellisia. Sekä koko- että osa-aikatyötä voidaan edistää myös erilaisten työolosuhteiden järjestelyjen ja apuvälineiden avulla. Esteettömyyden ja fyysisten apuvälineiden lisäksi MS-tautia sairastava voi tarvita sisäilman viilennystä tai viilennysliivien tai -hatun käyttöä. Työrauhan parantamiseksi tyypillisiä toiveita ovat vastamelukuulokkeet tai työtila, josta häiriötekijät ja keskeytykset voi minimoida. Myös rauhallinen taukopaikka on usein tarpeellinen.

Näitä kaikkia ratkaisuvaihtoehtoja voidaan käsitellä työterveysneuvottelussa, joihin Teinikivi työnsä puolesta osallistuu, jos asiakas näin toivoo. Joskus tehtävänä on olla asiakkaan henkisenä tukena, usein myös ratkaisujen esittäjänä.

Nuorena sairastuneiden asemaa tulisi parantaa

Joskus jo työuran alussa vain osa-aikainen työ on mahdollista. Ilman työeläkekertymää osatyökyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan voi saada. Pienet ansiot vaikuttavat ansioperusteisiin päivärahoihin ja eläkekertymään. Myöhemmin haettava osatyökyvyttömyyseläke ja erityisesti sen ansioraja voivat jäädä niin matalaksi, ettei sitä voi ottaa vastaan. Lisäksi osa-aikatyön löytäminen on oma haasteensa. Etenevään ja monioireiseen sairauteen sopeutuminen yhdessä taloudellisten haasteiden kanssa on nuorelle kohtuuton tilanne. Teinikivi kaipaakin nuorille esim. kansaneläkeperusteista osatyökyvyttömyyseläkettä, jossa työtä saisi tehdä osasairauspäivärahan tavoin 60 % viikkotyöajasta.

Psykologinen turvallisuus toivelistan kärjessä

Kysyttäessä Teinikiveltä, mikä olisi yksi asia toivelistalla, jonka avulla MS-tautia ja muita neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden olisi helpompi jatkaa, hän vastaa:

– Psykologinen turvallisuus. Se, että uskallat olla avoin ja kertoa tarpeistasi ja voit luottaa siihen, että saat tarvittaessa apua eikä sairautta käännetä sinua vastaan, vaikuttavat merkittävästi jaksamiseen.

Ymmärtävä esihenkilö, kivat työkaverit, sopivasti viljelty huumori toistuvat hyvin työssä jaksavien kertomuksissa. Hyvä työpaikka MS-tautia sairastavalle ei siis tässä suhteessa poikkea millään tavalla minkä tahansa hyvän työympäristön tunnuspiirteistä.

Lisätietoa
https://aivoturvamies.fi/
Neuroliiton työelämäpalvelut | Neuvontaa ja tukea
– YouTube https://bit.ly/neuroliiton_työelamapalvelut