Miten kuntoutushakemus ratkaistaan?

Teksti: Annukka Lalu, Ilmarisen vt. viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Kuvat: Seppo Alanko

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Kysymyksiin kuntoutushakemuksesta vastasi Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen.

Milloin ammatillista kuntoutusta voi hakea?

Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos työkyky heikkenee ja alkaa haitata työskentelyä. Ennen kuntoutushakemuksen täyttämistä kannattaa keskustella työssä jatkamisen mahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista oman työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Muita vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi Kelan osasairauspäiväraha tai työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä. Myös työtehtävien muokkaaminen työpaikalla voi auttaa jatkamaan työssä.

Kuka voi saada ammatillista kuntoutusta?

Työeläkekuntoutus on tarkoitettu työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat olleet jo pidempään työelämässä. Ammatillisen kuntoutuksen saaminen edellyttää, että työkyvyn heikentyminen rajoittaa työskentelyä ja työkyvyttömyyden uhka on olemassa.

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta arvioitaessa tarkastellaan työskentelyyn, työhistoriaan ja ansioihin liittyviä tietoja.

Jos työkyvyn heikentyminen johtuu tapaturmasta tai liikennevahingosta, oikea paikka ammatillisen kuntoutuksen hakemiseen on tapaturmavakuutusyhtiö.

Miten ammatillista kuntoutusta voi hakea?

Ammatillista kuntoutusta haetaan täyttämällä kuntoutushakemus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto hakijan tämänhetkisestä terveydentilasta. Tarvittaessa voimme pyytää työnantajalta kuvausta työskentelyolosuhteista ja työjärjestelymahdollisuuksista. Hakemuksen mukaan voi liittää myös kuntoutussuunnitelman. Tällöin arvioidaan ensin hakijan oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja sen jälkeen sitä, tuetaanko hakemuksessa ehdotettua suunnitelmaa.

Miten kuntoutuspäätös tehdään? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, saako hakija myönteisen vai kielteisen päätöksen?

Ensin varmistamme, että ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät. Asiantuntijalääkäri arvioi hakemuksen liitteenä toimitetun B-lääkärinlausunnon perusteella, aiheuttaako työkyvyn heikkeneminen tulevaisuudessa todennäköisen työkyvyttömyyden uhan. Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa sitä, että ilman kuntoutustoimenpiteitä on todennäköistä, että hakijalle myönnettäisiin viiden vuoden aikana vähintään osakuntoutustuki. Asiantuntijalääkäri arvioi myös, miten sairauden hoito tai muu kuntoutus vaikuttavat sairauteen. Kun käsittelemme kuntoutushakemusta, huomioimme aina hakijan yksilöllisen tilanteen. Tarkastelussa on sairauden lisäksi hakijan työhistoriaan, koulutukseen ja asuinpaikkaan liittyviä tietoja. Hakijalla saattaa olla jo aikaisempaa koulutusta tai muu ammatti, joka mahdollistaa työkyvylle sopivat työt. Tällöin voidaan esimerkiksi tukea työkokeilulla paluuta näihin töihin.

Mitkä syyt johtavat useimmin siihen, että kuntoutushakemus hylätään?

Yleisin kielteisen kuntoutuspäätöksen syy on se, että työkyvyttömyyden uhkaa ei arvion mukaan ole. Esimerkiksi sairaus voi ollasellainen, että se ei hoidettuna aiheuta uhkaa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Toiseksi eniten kielteisiä kuntoutuspäätöksiä annetaan siksi, että kuntoutus ei ole hakijalle tarkoituksenmukaista. Tällöin on arvioitu, että ammatillinen kuntoutus ei todennäköisesti johda terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen eikä ammatillinen kuntoutus todennäköisesti lykkää eläkkeelle jäämistä.

Miten toimia kielteisen kuntoutuspäätöksen saatuaan?

Jos saa kielteisen päätöksen kuntoutushakemukseen, kannattaa tutustua muihin työhön paluun vaihtoehtoihin. Voimassa olevan työsuhteen aikana voi keskustella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, mitä muita vaihtoehtoja on työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen tueksi. Muita vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi Kelan osasairauspäiväraha tai työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu. Myös Kela järjestää ammatillista kuntoutusta. Apua työelämään palaamiseen, työllistymiseen ja ammatinvalinta-asioihin voi saada myös työllisyyspalveluista. Jos hakija on tyytymätön päätöksensä tai haluaa hakea muutosta kielteiseen päätökseen, voi sen tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta.

Julkaistu pidempänä versiona ilmarinen.fi -sivustolla 7.6.2021

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)