Sataprosenttinen palkkatuki järjestötyöllistäjillä säilytettävä

Uutinen
Julkaistu 17.02.2022

Jaana Pakarinen: Olisi toivottavaa, että sataprosenttinen tuki säilyy ennen kaikkea järjestötoimijoilla ja että palkkatuen hakuprosessista tehtäisiin työnantajaystävällinen. Yksikin palkkatuella työllistynyt henkilö, joka työjakson aikana löytää polun avoimille työmarkkinoille, on askel kohti työllisyystavoitetta ja askel kohti työllistämistoimien inhimillisyyttä, sekä kestävämpää yhteiskuntaosallisuutta.

Jaana Pakarinen ruskeassa jakussa, lyhyet hiukset ja kaulakoru.Hallituksen päätöksen mukaan sataprosenttisen palkkatuen käyttöä rajoitetaan. Erityisesti rajoitus koskee ns. suurimpia työnantajia, jossa vedotaan esim. valtiontukisäännösten edellyttämiin muutoksiin. Olen ymmärtänyt, että pienehköt toimijat sen sijaan saisivat edelleen tätä sataprosenttista palkkatukea ja että uusia työnantajaryhmiä tulisi palkkatuen piiriin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan 100 prosentin palkkatuen käytön rajoittamisella on vähäinen merkitys työllisyyteen, mutta n. 10 miljoonan euron vaikutus julkiseen talouteen. Samassa yhteydessä todetaan, että TE-hallinnon tietojärjestelmähankkeen toteuttamisella on +700 henkilön vaikutus työllisyyteen (ja 16 miljoonan euron vaikutus julkiseen talouteen). Kuitenkin juuri nämä suuret toimijat voivat tehokkaammin tarjota työttömille monipuolisempia, laajempia ja eri tahojen yhteistyötä edellyttäviä palveluita, joiden kautta avautuu polku avoimille työmarkkinoille. Hallituksen päätöksellä ollaan tukkimassa tätä työllistymispolkua vedoten valtiontukisäännösten vaatimuksiin. Ennemminkin pitäisi miettiä, millä keinoilla isot toimijat saavat ohjattua palkkatuella työllistetyt henkilöt eteenpäin, jotta työllisyysvaikutus olisi suurempi. Pienille toimijoille palkkatuki on toki arvokasta, mutta on ymmärrettävää, että palkkatukiprosessin monimutkaisuus ja byrokraattisuus ei juuri innosta pieniä järjestöjä lähtemään prosessiin omilla vähillä henkilöresursseilla.

Hallituksen päätös vahvistaa valtiontaloutta erilaisin toimenpitein on kaksijakoinen. Hyvä, että tavoitetta kohti 80 prosentin työllisyysastetta vahvistetaan uusilla toimilla. Toisaalta on hyvä, että ns. ’sivutuotteena’ löytyy myös työllistymistä edistäviä asioita, mutta toisaalta temput johtavat siihen, että esimerkiksi kuntoutuvan työntekijän polku avoimille työmarkkinoille pitenee ja kivistyy. Ymmärrän senkin, että kun puhutaan anonyymeistä massoista, luvuista, joita on tilastollisesti laskettu tai arveltu, hallituksen päätös näyttää kokonaisuutena hyvältä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi arvoisat päätöksentekijämme eivät tuo koskaan esille sitä ymmärrystään, että jokaisen luvun takana on ihminen, yksi henkilö, jonka työllistyminen vaikuttaa paitsi häneen itseensä, myös lukuisiin ihmisiin hänen lähipiirissään.

Jos on niin, että palkkatukiuudistus tuo tuen piiriin uusia työnantajaryhmiä, olisi toivottavaa, että sataprosenttinen tuki säilyy ennen kaikkea järjestötoimijoilla ja että palkkatuen hakuprosessista tehtäisiin työnantajaystävällinen. Yksikin palkkatuella työllistynyt henkilö, joka työjakson aikana löytää polun avoimille työmarkkinoille, on askel kohti työllisyystavoitetta ja askel kohti työllistämistoimien inhimillisyyttä, sekä kestävämpää yhteiskuntaosallisuutta.

Lue myös Vatesin uutinen suunnitelluista palkkatukileikkauksista

Jaana Pakarinen
Toimitusjohtaja
Vates-säätiö

Jaa somessa