Vates-säätiön lausunto työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille

Esityksessä ehdotetaan uutta työllisyyspoliittista tukea, jota työvoimaviranomaiset voisivat myöntää yhdistyksille ja säätiöille pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan hanketoimintaan. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen toimintaympäristöjä, joissa yksilö voi edetä kohti työmarkkinoita tai muita tarkoituksenmukaisia jatkopolkuja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti.

Asia: VN/37864/2025

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Vates-säätiöltä lausuntoa asetusehdotuksesta työllisyyspoliittisen tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille.

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan kirjaukseen, jonka toimeenpanon yhteydessä on valmisteltu sosiaalipalveluiden uudistusta ja ehdotettu kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain kumoamista. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hallitusohjelman toimeenpanon arviomuistiomenettelyllä työvoimapalveluiden kehittämiseksi. Arviomuistion kehittämisehdotuksista saatua palautetta on huomioitu esityksessä.

Keväällä 2026 hallitus linjasi osana työllisyyden edistämisen tavoitteita, että käyttöön otettaisiin uusi työvoimapoliittinen tuki. Esityksessä ehdotetaan työvoimaviranomaisen tehtäviä laajennettavaksi siten, että viranomaiselle säädettäisiin uusi tehtävä myöntää yhdistyksille ja säätiöille työllisyyspoliittista tukea. Tuki kohdennettaisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden työnhakua ja työllistymisedellytyksiä.

Työllisyyspoliittinen tuki myönnettäisiin lähtökohtaisesti julkisen hakumenettelyn kautta. Työvoimaviranomainen määrittelisi hankeilmoituksessa tavoitteet, keston, tarkemman kohderyhmän sekä esimerkiksi kustannusten korvausperusteet.

Vates-säätiön näkemys tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä 

Tuen tarkoituksena on mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille palveluja ja toimintamuotoja, jotka perustuvat osallistujan elämäntilanteeseen, voimavaroihin ja osaamiseen. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen toimintaympäristöjä, joissa yksilö voi edetä kohti työmarkkinoita tai muita tarkoituksenmukaisia jatkopolkuja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti.

Kohderyhmä on monimuotoinen, ja siihen kuuluu sekä henkilöitä, joille työmarkkinoille siirtyminen on realistinen tavoite riittävän tuen avulla, että henkilöitä, joiden ensisijainen tarve liittyy työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen, arjen hallintaan tai sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseen. On olennaista, että toimijat tunnistavat kohderyhmänsä ja pystyvät tarjoamaan tarkoituksenmukaista ja toteuttamiskelpoista tukea. Jotta tuki olisi vaikuttavaa, sen tulee mahdollistaa yksilöllinen eteneminen ja hyödyntää alueellisen työllisyydenhoidon ekosysteemin koko osaamispohjaa.

Vates-säätiön näkemys tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)

Yhdistyksillä ja säätiöillä on vankka kokemus toiminnasta työllisyyden, osallisuuden ja arjen tuen rajapinnoilla. Ne ovat luontevia tuen saajia, sillä ne tavoittavat henkilöitä, jotka eivät kiinnity viranomais- tai markkinaehtoisiin palveluihin, ja tarjoavat turvallisia, helposti lähestyttäviä ympäristöjä osaamisen ja työelämätaitojen vahvistamiseen.

Tuen kohdentamisessa on tärkeää varmistaa, että myös pienet toimijat voivat osallistua työllistämistoimiin. Mikäli hakumenettely tai hallinnolliset vaatimukset muodostuvat liian raskaiksi, tuki ohjautuu käytännössä vain suurille ja valmiiksi vahvoille toimijoille. On siten perusteltua, että työvoimaviranomainen voi mahdollistaa usean järjestön yhteishankkeet. Näin toimijat voivat yhdistää osaamisensa ja vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta, mikä tukee järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja edistää resurssien tehokasta käyttöä.

Vates-säätiön näkemys tuen hakijaa ja saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)

Tuen hakijaa ja saajaa koskevat edellytykset ovat pääosin perusteltuja, sillä on välttämätöntä varmistaa, että toimijoilla on riittävä osaaminen ja kyky hallinnoida rahoitusta vastuullisesti. Järjestöillä on pitkä kokemus kohdennetusta toiminnasta, ja ne ovat kehittäneet osaamista, joka tukee pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin vastaamista. Tämä osaaminen on keskeistä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kannalta.

Edellytyksissä tulisi kuitenkin selkeästi mahdollistaa yhteishankkeet ja konsortiomallit, joissa yksi toimija vastaa hallinnoinnista ja useampi järjestö osallistuu toteutukseen. Lisäksi tuen tulee kattaa realistisesti henkilöstö-, ohjaus- ja hallintokustannukset, jotta toiminta voi olla kestävää ja laadukasta.

Vates-säätiön näkemys tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)

Kehittämistoimintaa ei tule rajata tuen ulkopuolelle. Uuden tukimuodon käyttöönotto edellyttää toimintamallien rakentamista, yhteistyön kehittämistä ja ohjauspolkujen selkeyttämistä. Tuen tulisi mahdollistaa vähintään sellainen suunnittelu, mallintaminen ja arviointi, joka on laadukkaan toteutuksen edellytys.

Kehittämisen sisällyttäminen tukee toiminnan jatkuvuutta ja varmistaa, että toimintamallit voivat juurtua osaksi pysyviä rakenteita. Ilman rahoitusta kehittämistoiminta voi jäädä irralliseksi alueellisen työllisyyden edistämisen rakenteista, mikä heikentäisi toiminnan pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta.

Vates-säätiön näkemys esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta

Esityksessä tuettava toiminta on määritelty varsin väljästi, mikä antaa alueellisille toimijoille mahdollisuuden huomioida paikalliset tarpeet ja kohderyhmien erityispiirteet. Tämä joustavuus on perusteltua, sillä eri alueilla kohderyhmien tilanteet ja järjestökentän rakenteet voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Se mahdollistaa myös sen, että järjestöt voivat hyödyntää omaa osaamistaan ja suunnitella toimintaa kohderyhmän tarpeista käsin.

Samalla toiminnan tavoitteellisuus ja säännöllisyys ovat keskeisiä, jotta osallistujien etenemistä voidaan tukea johdonmukaisesti. Toiminnan tarkoituksena ei ole korvata työsuhteista työtä tai sosiaalipalveluja, vaan vahvistaa osallistujien valmiuksia siirtyä seuraavaan tarkoituksenmukaiseen vaiheeseen. On tärkeää, että järjestöille jätetään riittävä mahdollisuus suunnitella toimintaa omista lähtökohdistaan ja kohderyhmän tarpeista.

Työnhakijan näkökulmasta palvelun velvoittavuus voi aiheuttaa hämmennystä: eri palveluiden väliset erot sekä auttavien ammattilaisten roolit (työllisyyspalvelujen asiantuntija vs. järjestön hanketyöntekijä) eivät aina ole helposti hahmotettavissa. Vaikuttavuuden näkökulmasta rinnalla kulkeva kolmannen sektorin ammattilainen osana vapaaehtoista palvelua voi saada aikaan parempia tuloksia.

Rahoituksen alueellinen jakautuminen on hyvä varmistaa siten, että se tukee palveluiden tasavertaista saatavuutta kansallisella tasolla. Olisi hyvä miettiä ratkaisuja tilanteisiin, joissa alueilla ei ole järjestötoimijaa, joka pystyisi hyödyntämään avustusta. Järjestökenttään usealta suunnalta kohdistuneet leikkaukset ovat myötävaikuttaneet useiden pienempien toimijoiden toiminnan alasajoon.

Vates-säätiön näkemys tuen määrästä ja kestosta (111 §) 

On perusteltua, että tukeen ei sisälly omarahoitusosuutta, sillä suurimmalla osalla järjestöistä ei ole taloudellisia edellytyksiä kattaa sitä. Työllistymistä edistävää toimintaa ei tule rakentaa sen varaan, että järjestöt kantavat taloudellista riskiä julkisen palvelujärjestelmän tavoitteiden toteuttamisesta. Omarahoitusosuuden puuttuminen edistää yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia ja tukee toiminnan laajaa saavutettavuutta.

Kolmen vuoden tukijakso on tarkoituksenmukainen, sillä pitkäaikaistyöttömien tukeminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, luottamuksen rakentamista ja toimivia yhteistyörakenteita. Ennakkomaksujen mahdollisuus on monille järjestöille välttämätön, koska taloudelliset puskurit ovat usein rajallisia. Maksatuskäytäntöjen tulee lisäksi olla ennakoitavia ja riittävän nopeita, jotta toiminnan taloudellinen vakaus voidaan turvata.

Vates-säätiön näkemys esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista

Työnhaun ja työllistymisedellytysten etenemisen ja onnistumisten kokemuksia tulisi arvioida valtakunnallisilla mittareilla, jotta saataisiin vertailukelpoinen kuva vaikuttavuudesta koko valtakunnan tasolla.

Rahoituksen vaikuttavuus riippuu alueellisen työllisyydenhoidon ekosysteemin kyvystä hyödyntää kaikkien toimijoiden osaaminen ja roolit. Alueet ovat tässä eri vaiheessa, mikä on vaikutuksia arvioitaessa otettava erityisenä seikkana huomioon.

Vates-säätiön lausunto on luettavissa myös lausuntopalvelussa.

Kirjoittajat: