Monimuotoisuus keskeisenä muutostavoitteena työelämän kehittämisstrategiassa

Suomeen on valmistunut uusi kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035. Strategia antaa yhteisen suunnan sille, miten työelämää uudistetaan niin, että tuottavuus, työhyvinvointi ja osaaminen vahvistuvat samanaikaisesti. Sen ytimessä on ajatus, että Suomen kasvu syntyy työpaikoilla ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä. Vates-säätiö on ollut luomassa uutta strategiaa.

Strategian julkaisivat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2. kesäkuuta 2026. Samalla käynnistyi strategian toimeenpano, jota vauhditetaan mm. lähes neljän miljoonan euron ESR+-rahoitushaulla työelämän kehittämishankkeisiin.

Strategian tavoitteena on vahvistaa työyhteisöjen kykyä hyödyntää osaamista, uusia teknologioita ja henkilöstön ideoita aiempaa tehokkaammin. Tavoitteena on lisätä samanaikaisesti tuottavuutta, työhyvinvointia ja osaamista suomalaisessa työelämässä.

Laaja valmistelu toi yhteen keskeiset työelämätoimijat 

Työelämän kehittämisstrategia on rakennettu poikkeuksellisen laajassa yhteistyössä. Työhön osallistui 16 työelämän kehittämisen organisaatiota, ja valmistelun taustalla hyödynnettiin tutkimustietoon perustuvaa kokonaiskuvaa suomalaisen työelämän tilasta ja kehittämistarpeista.  

Valmisteluprosessi eteni vaiheittain vuosina 2025–2026. Ensin muodostettiin yhteinen tilannekuva ja visio, jonka jälkeen strategian sisältöjä työstettiin asiantuntijaryhmissä ja työpajoissa. Lopuksi kokonaisuus koottiin ja hyväksyttiin alkuvuonna 2026. Prosessiin osallistui laajasti asiantuntijoita eri sektoreilta, ja työpajoissa oli mukana noin sata työelämän kehittämisen asiantuntijaa. 

Työtä ohjasi työelämän kehittämisstrategian johtoryhmä, jossa olivat edustettuina ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja keskeiset työelämäorganisaatiot. Vates-säätiötä johtoryhmässä edusti toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, joka osallistui strategian keskeisten linjausten ja vision määrittelyyn. 

Strategian sisällöllinen valmistelu tehtiin asiantuntijaryhmässä, jossa Vates-säätiötä edusti erityisasiantuntija Anne Kallio. Asiantuntijaryhmä työskenteli tiiviisti osallistavissa työpajoissa ja toi strategiaan käytännön näkökulmia työelämän kehittämisestä. 

Merkittävä linjaus: monimuotoisuus osaksi tuottavuutta 

Strategiassa on määritelty neljä keskeistä muutostavoitetta: uusien teknologioiden hyödyntäminen, monimuotoisuuden vahvistaminen, nuorten hyvä alku työelämässä sekä oppimisen lisääminen työn arjessa.  

Vatesin näkökulmasta merkittävin linjaus on, että työelämän monimuotoisuus on nostettu keskeiseksi kehittämisteemaksi. Monimuotoisuus nähdään strategiassa voimavarana, joka lisää työyhteisöjen luovuutta, parantaa päätöksentekoa ja vahvistaa organisaatioiden menestystä.  

Tällä on erityinen merkitys osatyökykyisten ja muiden aliedustettujen ryhmien kannalta. Strategia tuo heidän työllistymisensä osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa kyse ei ole vain yhdenvertaisuudesta, vaan myös konkreettisesta ratkaisusta työvoiman saatavuuden ja tuottavuuden haasteisiin.

Vates-säätiön erityisasiantuntija Anne Kallio korostaa strategian merkitystä: 

“Iloitsemme siitä, että työelämän monimuotoisuus on nostettu osaksi kansallista työelämän kehittämisstrategiaa. Suomen menestys rakentuu siitä, että jokaisen osaaminen saadaan käyttöön. Osatyökykyisten ja muiden aliedustettujen ryhmien työllistymisen edistäminen vahvistaa samanaikaisesti työelämän yhdenvertaisuutta, työvoiman saatavuutta ja tuottavuutta.” 

Kallion mukaan kyse on tärkeästä ajattelutavan muutoksesta: monimuotoisuuden edistäminen ei ole vain arvokysymys, vaan keskeinen osa Suomen kilpailukykyä.

Vaikutukset näkyvät työpaikkojen arjessa 

Strategian toimeenpano on käynnistynyt heti julkaisun yhteydessä. Tavoitteena on tavoittaa 10 000 työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä ja tämän jälkeen vastaava määrä vuosittain. Toimeenpanoa edistetään muun muassa työpaikkojen tulevaisuusvuoropuheluilla, oppimisverkostoilla sekä tutkimus- ja arviointimallin avulla.  

Työelämän kehittämisstrategia toimii kokoavana kehyksenä eri toimijoiden työlle. Sen onnistuminen riippuu ennen kaikkea siitä, miten hyvin tavoitteet siirtyvät käytäntöön työpaikoilla.

”Vaikka strategiat ovat yleensä hyvin laajoja ja ylätasoisia, on huomionarvoista, että työelämän kehittämisstrategian valmisteluun osallistuneet tahot olivat yhtä mieltä tavoitteen tärkeydestä. Tavoitteen toteuttaminen siirtyy toimijoille, ja tähän ollaan myös valmiita panostamaan omilla toimilla. Strategiatyöryhmän toimikautta on jatkettu hallituskauden loppuun, jotta toimenpiteiden käynnistys saadaan vauhtiin”, summaa Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen.

Strategian merkitys Suomelle on laaja. Se tarjoaa välineitä tuottavuuden parantamiseen ja työvoimapulaan vastaamiseen tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia niille, joiden osaaminen on jäänyt aiemmin vajaakäyttöön. 

Keskeinen viesti on selkeä: suomalainen työelämä menestyy tulevaisuudessa vain, jos se pystyy hyödyntämään koko potentiaalinsa. Tämä tarkoittaa työelämää, joka on entistä avoimempi, monimuotoisempi ja osallistavampi – työelämää, jossa jokaisen osaamisella on arvoa. 

Lisätietoja: Kansallinen työelämän kehittämisstrategia

Osallistu uuden strategian kyselyyn ja lähde mukaan viemään sitä käytäntöön vuoteen 2035!