MORE-hankkeessa kehitettiin monimuotoista rekrytointiosaamista – laajemmin ja yhdenvertaisemmin

Rekrytointi on murroksessa: avoimista työpaikkailmoituksista siirrytään yhä enemmän ehdokasasetteluun, mikä korostaa työllisyyspalveluiden roolia osaamisen tunnistajina ja monimuotoisuuden edistäjinä. Vates-säätiö on ollut mukana kehittämässä monimuotoista rekrytointiosaamista MORE-hankkeen työpajoissa, joissa vahvistettiin asiantuntijoiden kykyä tunnistaa työnhakijoiden potentiaalia ja tukea työnantajia monimuotoisemmissa rekrytoinneissa. Tässä artikkelissa keskeiset opit kokoavat erityisasiantuntija Anne Kallio ja projektipäällikkö Kirsi Hyväri.

MORE-hankkeen työpajoissa on kehitetty työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden osaamista tunnistaa eri kohderyhmien vahvuuksia, osaamista ja tuen tarpeita.

Työnhaun muutos näkyy käytännössä

SOSTEn järjestämässä työllisyystoimijoiden tapaamisessa 8.4. Lahden kaupungin Kohtaantopalveluiden yksikön päällikkö Tiina Lietzen nosti puheenvuorossaan esiin työnhaun muuttumisen viime vuosina. Hänen mukaansa työnantajat saattavat nykyisin epäröidä avoimien työpaikkojen ilmoittamista esimerkiksi hakemustulvan pelossa. Samaan aikaan työnhakijoita on runsaasti, ja monilla heistä on velvollisuus hakea useita työpaikkoja kuukaudessa. Ilmiö ei ole paikallinen, vaan valtakunnallinen.

Tiina Lietzenin mukaan osaamisen tunnistamisen haaste on monisyinen:

“Koen, että osaamisen tunnistaminen on meillä edelleen yllättävän kapeaa. Palvelujärjestelmä keskittyy liikaa diagnooseihin ja esteisiin, vaikka samaan aikaan työnantajapuolella tarvittaisiin parempaa ymmärrystä ihmisten taidoista ja todellisista kyvyistä. Tämä johtaa helposti siihen, että työnhakija leimautuu osatyökykyiseksi, vaikka potentiaalia olisi paljon enemmän. Uskon kuitenkin, että suuntaa voidaan muuttaa, koska ratkaisut ovat pitkälti meidän omissa käsissämme.”

Yksi keskeinen muutos rekrytoinnissa on siirtymä avoimista työpaikkailmoituksista niin sanottuun ehdokasasetteluun. Tässä mallissa työnantaja kuvaa työllisyyspalveluille tarvitsemansa osaamisen ja valmiudet, ja työllisyyspalvelut etsivät omista tietokannoistaan sopivimmat ehdokkaat esiteltäväksi työnantajalle.

Ehdokasasettelu voi luoda mielikuvan avoimien työpaikkojen vähenemisestä, vaikka todellisuudessa työvoimatarve säilyisi ennallaan. Samalla se siirtää paljon vastuuta – ja valtaa – työllisyyspalveluiden työnantajapalveluille sen suhteen, ketkä nähdään potentiaalisina työntekijöinä. Toisaalta malli tarjoaa myös mahdollisuuden laajentaa hakijajoukkoa ja avata ovia niille työnhakijoille, jotka eivät perinteisissä rekrytoinneissa aina pääse esille, kuten täsmätyökykyisille, konkareille ja maahanmuuttajille.

Keskeinen kysymys onkin: onko työllisyyspalveluissa riittävästi osaamista tunnistaa eri kohderyhmien vahvuuksia, osaamista ja tuen tarpeita? Ja miten varmistetaan, että rekrytointi aidosti monimuotoistuu – sen sijaan, että ennakkoluulot ja kapeat kriteerit vain siirtyvät uuteen toimintamalliin?

Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen Hämeessä 

Näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia MORE – monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen (ESR+)-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueen pk-yritysten rekrytointiosaamista tarjoamalla räätälöityä sparrausta rekrytointiprosesseihin ja monimuotoisen työyhteisön kehittämiseen. Samalla on lisätty työllisyyden asiantuntijoiden osaamista monimuotoisesta rekrytoinnista.

Hankkeessa on havaittu, että useiden yritysten rekrytointikäytännöt ja -ilmoitukset noudattavat toistuvasti samaa kaavaa eikä niissä osata ottaa huomioon erilaisia työnhakijoita, joilla voi olla haasteita työllistymisessä. Tähän voi vaikuttaa myös tiedostamattomat ennakkoluulot tai väärät käsitykset jonkin kohderyhmän osaamisesta tai työkyvystä. Monimuotoisuuden huomioiminen ja esille tuominen rekrytointiprosessissa voi parantaa työnantajamielikuvaa ja houkutella uusia tekijöitä. 

Työllisyyden asiantuntijat monimuotoisen rekrytoinnin äärellä

Työllisyyden asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen paneuduttiin syksyllä MORE-hankkeen Monimuotoisen rekrytoinnin työpajoissa, jotka toteutettiin yhteistyössä Vates-säätiön kanssa. Kaksiosaisiin työpajoihin osallistuivat TyöHämeen, Etelä-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Lahden työllisyysalueiden työnantajapalveluiden asiantuntijat sekä kuntien yritysasiantuntijoita. MORE-hankkeessa on paneuduttu erityisesti täsmätyökykyisten ja konkareiden rekrytointiin liittyviin haasteisiin, ja tästä syystä yhteistyö Vatesin kanssa oli luontevaa työpajojen järjestämisessä.

Asiantuntijoille toteutetun osaamiskartoituksen pohjalta valittiin työpajoihin neljä teemaa: 

– monimuotoisen rekrytoinnin mahdollisuudet ja käytännöt 

– vaikuttava rekrytointiviestintä ja positiivinen työnantajamielikuva 

– täsmätyökykyisten ja konkareiden potentiaali  

– työn muotoilun mahdollisuudet 

Työllisyysalueiden työnantajapalvelut ovat suhteellisen uusia organisaatioita, ja siksi oli erityisen tärkeää, että asiantuntijat pysähtyivät tarkastelemaan omaa osaamistaan ja asenteitaan sekä jakamaan kokemuksiaan. He kaipasivat konkreettisia työkaluja työnantajien kanssa käytävään keskusteluun ja rekrytointiprosessien kehittämiseen. 

Palautteiden perusteella työpajat lisäsivät merkittävästi osallistujien tietoisuutta monimuotoisuudesta ja haastavat myös omia ajattelu- ja toimintamalleja.

“Uutta ajattelua monimuotoisuudesta ja sen laajuudesta. Omassa työssäni muotoilen ja päivitän sanavalikoimaani monimuotoisuuden termistön ja ymmärryksen suuntaan niin, että tieto monimuotoisuudesta arkipäiväistyy. Se on tavoitteeni.”

Erityisen arvokkaana pidettiin täsmätyökykyisyyden käsitteen avaamista, sen potentiaalin sanoittamista työnantajille sekä työn muotoilun käytännöllisiä menetelmiä.

“Pystyn tämän jälkeen sanoittamaan paremmin täsmätyökykyisten työllistämisen mahdollisuuksia työnantajille, sekä haastamaan kivettyneitä ajattelumalleja.”

“Koko työpaja oli silmiä avaava siihen nähden mitä se täsmätyökyky tarkoittaa. Lisäksi työn muotoiluun liittyvä materiaali, josta sain erittäin hyviä vinkkejä oman työn suunnitteluun ja muotoiluun, oli kyllä ihan parasta antia viimeisenä työpajapäivänä!”

Monimuotoisuus osaksi rekrytointiviestintää

Vaikuttavan rekrytointiviestinnän ja positiivisen työnantajamielikuvan teemassa käsiteltiin sitä, miten monimuotoisuus tulisi huomioida rekrytointiviestinnässä ja miten työyhteisöä tulisi osallistaa rekrytointiprosesseihin.

Työpajoissa nousi esiin myös se, että työnantajat eivät aina uskalla julkaista työpaikkailmoituksia Työmarkkinatorilla hakemustulvan pelossa. Ehdokasasettelut ovat lisääntyneet huomattavasti joka alueella. 

Juuri tässä palvelussa asiantuntijoiden rooli korostuu: he voivat auttaa työnantajia muotoilemaan hakukriteerejä siten, että ne tavoittavat mahdollisimman laajan ja monimuotoisen hakijajoukon. Työpajat lisäsivät rohkeutta ja varmuutta puhua monimuotoisuudesta sekä tuoda sitä luontevaksi osaksi työnantajakeskusteluja.

“Pystyn hyödyntämään opittua asiakkaan kanssa keskustellessa ja työpaikkailmoitusten avaamisessa. Voin tuoda esille monimuotoisen rekrytoinnin mahdollisuuksia ja herätellä työnantajaa pohtimaan omaa rekrytointiaan laajemmin.”

Palautteiden perusteella työpajat koettiin erittäin hyödyllisiksi, ja monet asiantuntijat saivat niistä konkreettisia työkaluja käytäntöön. Vatesin työpajoihin tuoma asiantuntijuus lisäsi tietoisuutta täsmätyökykyisten ja konkareiden työllistämisen mahdollisuuksista ja haasteista. Työpajat myös ravistelivat asiantuntijoiden omia käsityksiä ja asenteita  monimuotoisuudesta.

“Tietoisuuden lisääminen monimuotoisuudesta on todella tärkeää. Meidän kaikkien etu on, että työelämä, ja arki noin muutenkin, huomioi erilaiset yksilöt paremmin.“

Työpajojen jatkoksi järjestettiin Monimuotoisuus rekrytoinnissa -webinaari, jonka tallenne on vapaasti katsottavissa täältä.

Monimuotoista rekrytointia tukevat palvelut työllisyysalueiden työnantajapalveluissa

Työllisyysalueilla ja kunnissa on jo kehitetty erilaisia palveluita monimuotoisen rekrytoinnin tueksi. Esimerkiksi TyöHämeen työllisyysalueella on kehitetty muun muassa monimuotoinen rekrytointituki ja reilun työnantajan -sertifikaatti. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki tukee Täsmä -lisällä täsmätyökykyisten hämeenlinnalaisten työllistymistä.

”Erilaisten paikalliset ja räätälöitävät kannustimet ovat saaneet todella positiivista palautetta työnantajilta. Markkinointi on vielä kesken, ja sitä näiden kannustimien hyödyntäminen osana uuden työntekijän rekrytointia vaatii. Toisaalta työnantajien hyvä asenne monimuotoisuuden edistämiseen, esimerkiksi kansainvälisten työnhakijoiden tai täsmätyökykyisten työllistämiseen, on lisääntynyt, ainakin sosiaalisen median perusteella”, pohtii TyöHämeen työllisyysjohtaja Mira Sillanpää.

Reilun työnantajan -sertifikaatti on koettu positiivisena tunnustuksena työnantajien keskuudessa. Sen myötä keskustelut muun muassa rekrytointitarpeista ja sopivan työntekijän löytymisestä ovat avanneet laajempia mahdollisuuksia ratkoa työtä uudelleen. TyöHämeen henkilöstöä on koulutettu RATKO-menetelmään, jonka avulla tarjotaan yrityksille ja työnantajille apua rakentaa työtehtäviä, jotka tuovat lisäarvoa työnantajille, lisäävät tuottavuutta ja samalla avaavat uusia näkökulmia monimuotoisuudelle ja rekrytointikulman muutoksille.

MORE-hankkeen tuottama materiaali ja työpajojen opit ovat osaltaan tukeneet näiden palveluiden kehittämistä ja vahvistaneet työllisyyden asiantuntijoiden valmiuksia toimia monimuotoisemman työelämän edistäjinä.

Kirjoittajat:

Lisää MORE-hankkeesta.