Vates-säätiö lausuu: Hallituksen esitys työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli)

Hallitus valmistelee uutta lainsäädäntöä, joka helpottaisi työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista. Valmisteilla oleva joustomalli korvaisi nykyiset täyden työkyvyttömyyseläkkeen tiukat tulorajat kuukausikohtaisella suojaosalla ja vuosittaisella joustosummalla. Mallin tavoitteena on mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustava työskentely eläkkeen rinnalla siten, että ansaintarajat voisivat kalenterivuoden aikana ylittyä tietyn verran ilman vaikutusta maksettavan eläkkeen määrään.

Asia: VN/20307/2025

Lausunnon tausta

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallista, jonka tavoitteena on tukea palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko olisi aina kannattavaa. Lineaarimallia valmisteltiin pääministeri Marinin hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta valmistelu keskeytettiin, koska keskeiset työmarkkinajärjestöt eivät tukeneet esitystä.

Lausuntokierroksella nyt oleva joustomalli ei vastaa lineaarimallia, vaan tarkoittaa eläkkeensaajan työansioihin sovellettavaa kalenterikuukausikohtaista suojaosaa. Mallin keskeinen elementti on kalenterivuosikohtainen jousto, joka määrittää sen, kuinka suuri yhteenlaskettu suojaosan ylitys voi enimmillään olla. Suojaosan ylitykset vähentävät maksettavan eläkkeen määrää vasta sen jälkeen, kun jousto on käytetty. Vähennys kohdistuisi suojaosan ylitystä seuraavan kalenterikuukauden eläkkeeseen.

Joustomalli tukee osatyökykyisten työllistymistä

Joustomalli on osatyökykyisten työllistymisen näkökulmasta myönteinen muutos. Vates-säätiö uskoo, että se helpottaa osatyökykyisen työvoiman hyödyntämistä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Muutos on erittäin tervetullut, sillä nykyinen täyden työkyvyttömyyseläkkeen tiukka tuloraja on saanut runsaasti kritiikkiä. Sen seuraaminen ja noudattaminen on vaatinut erityistä osaamista työntekijältä, työnantajalta sekä heitä neuvovilta työllistymisen tuen ammattilaisilta.

Kiitettävää joustomallissa on suojaosan ja joustosumman melko reaaliaikaisen seurannan mahdollistaminen. Malli on erityisen hyvä sellaiselle osatyökykyiselle työntekijälle, joka esimerkiksi työkyvyn vaihtelun tai työskentelymuodon takia saa toistuvasti epäsäännöllisiä kuukausituloja. Joustomalli helpottaa myös lomarahojen sekä erilaisten bonusten ja lisäpalkkioiden huomioimista tulorajoja seurattaessa.

Joustomalli mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustavan työskentelyn – mutta vaatii suunnitelmallisuutta ja tukea

Joustomallissa osatyökyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 60 % ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa 40 %. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen osalta tavoitteena on tehdä aktiivista harkintaa eläkepäätöksen tarpeellisuudesta ja sen mahdollisesta muuttamisesta osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tilanteissa, joissa suojaosa ylittyy jatkuvasti 12 kuukauden ajan. Työtuloja ansaitsevan työkyvyttömyyseläkkeensaajan voi olla haastavaa seurata itsenäisesti suojaosan, joustosumman ja mahdollisten ylitysten yhteisvaikutusta. Joustomallin hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja ennakoivaa henkilökohtaisen talouden hallintaa, mikä voi olla joillekin osatyökykyisille vaikeaa. Tähän on kuitenkin saatavilla tukea esimerkiksi työhönvalmentajalta tai työeläkeyhtiöltä. Neuvonnan ja tuen merkitys muutostilanteessa tulee turvata.

Vammaisten henkilöiden työllistymisen näkökulmasta mallissa on puutteita

Vammaisen henkilön koko työuraan kohdistuvana ratkaisuna joustomalli ei kuitenkaan ole täydellinen. Monilla vamma- ja sairausryhmiä edustavilla henkilöillä työkyvyttömyyseläke on pitkäaikainen ja pysyvä tapa turvata toimeentulo tilanteessa, jossa työkyvyn alenema on merkittävä. Työn räätälöinnin ja erilaisten mukautusten avulla työskentely sekä siihen liittyvä ura- ja palkkakehitys voivat kuitenkin olla mahdollisia. Joustomallissa vastuun ja palkan kasvu tarkoittaisi kuitenkin usein työtuntien vähentämistä pidempiaikaisena ratkaisuna, mikä ei realistisesti mahdollista vammaisen henkilön urakehitystä. Sama ongelma liittyy myös työtuntien pysyvään lisäämiseen. Esimerkiksi Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla joustomallin mahdollistama kuukausikohtainen ansiorajan nousu on niin alhainen, ettei se merkittävästi lisää kannustinta työtuntien lisäämiseen.

Lisäksi on huomioitava, että mahdollisuus laittaa eläke lepäämään poistuu, mikä voi kaventaa työkyvyn tuen keinoja tilanteissa, joissa kuntoutuminen on kesken ja työkyvyn aleneman todellista vaikutusta ei voida arvioida ilman pidempiaikaista kokeilua.

Helsinki 10.3.2026

Vates-säätiön lausunto on luettavissa myös lausuntopalvelussa.

Kirjoittajat: