Vates-säätiön lausunto TEM:n arviomuistiosta: Työvoimapalveluiden kehittämistarpeet kuntouttavan työtoiminnan uudistamisen yhteydessä

Asia: VN/37864/2025 

Arviomuistion tausta

Hallitusohjelmaan sisältyvien kuntouttavaan työtoimintaan sisältyvien kirjausten toteuttamiseksi kevään 2025 puoliväliriihessä hallitus linjasi, että sosiaalihuollon alaan kuuluvia työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan ja että kuntouttava työtoiminta siirretään kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Sosiaalinen kuntoutus on tarkoitus säilyttää hyvinvointialueilla. Kuntouttava työtoiminta nykymuodossaan on yksi sosiaalihuollon palveluista, eikä sitä voida sellaisenaan siirtää kuntiin. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevan hallitusohjelmakirjauksen toimeenpanon valmisteluun käynnistettiin arviointimuistiomenettely työ- ja elinkeinoministeriössä. Myös sosiaali- ja terveysministeriö asetti ko. päätöksen toimeenpanemiseksi työryhmän valmistelemaan sosiaalihuollon palvelu-uudistusta sekä erillisen alatyöryhmän valmistelemaan ehdotuksen sosiaalihuollon työllistymistä edistävien palvelujen uudistamiseksi. Lausuntoa pyydetään vain TEM:n arviomuistiosta, mutta muistiossa viitataan STM:ssä tehtävään työhön, joka on valmistunut n. viikkoa ennen arviomuistiosta annettavan lausuntoajan päättymistä.

Arviomuistiossa tarkastellaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville tarjottavia, työvoimaviranomaisen järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluita, kunnan yleisen toimialan nojalla tarjoamia työllisyyspalveluja sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa kuntouttavaa työtoimintaa. Työvoimaviranomaisella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä toimialueellaan.

Lausuntokierroksella pyydetään näkemyksiä muistiossa esitetyistä kehittämisehdotuksista ja niiden riittävyydestä kohderyhmän tarpeisiin sekä ajatuksia mahdollisista jatkovalmisteluissa tarpeellisista teemoista.

Arviomuistion kehittämisehdotuksissa esitetään toimia, joissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä voitaisiin edistää ilman merkittävää uutta sääntelyä. Toimet ovat nykyisten työvoimapalveluiden toimeenpanon kehittämistä sekä palvelukokonaisuuksien nykyistä laajempaa hyödyntämistä. Muistiossa ehdotetaan myös laajempaa yhteistyötä ja kehittämistoimintaa viranomaisten kesken sekä viranomaisten ja työllisyyden edistämisen toimijoiden välillä.

Vates-säätiö kommentoi lausunnossaan seikkoja, jotka koskevat säätiön kohderyhmää eli osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.

Kehittämisehdotus 1: Uravalmennuksen räätälöinti

Vates-säätiö kannattaa Vammaisfoorumin lausunnossaan esiin nostamia seikkoja.

Uravalmennuksen joustava toteuttaminen ja mahdollisuus räätälöintiin on myönteistä vammaisten työnhakijoiden kannalta. Räätälöinti voi aidosti mahdollistaa yksilöllisen palvelun. Räätälöinti tukee palvelun saavutettavuutta ja vähentää vammaisten työnhakijoiden työllistymisen etenemisen kohdalla olevia palvelukatkoja. Erityisen hyvänä nähdään mahdollisuus yhdistää uravalmennus muihin palveluihin, kuten kuntoutus- tai sosiaalipalveluihin. Näin voitaisiin tukea isoa ja monimuotoista osatyökykyisten ryhmää.

Uravalmennuksen räätälöinnin riskinä voidaan pitää sitä, että palvelutarpeen kasvaessa palveluja suunnataan helpoimmin työllistyville, jolloin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien palvelupolut hidastuvat tai katkeavat. Uudistuksella tulee turvata myös niiden asiakkaiden pääsy palveluihin, joiden työllistymispolku vaatii enemmän ohjausta ja räätälöintiä ja on näin ollen pidempi.

Kehittämisehdotus 2: Työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistaminen

Arviomuistion kehittämisehdotus kokonaisuutena on kannatettava.

Tutkimusten mukaan oikeanlainen työhönvalmennus lyhentää työttömyyttä, vahvistaa työssä pysymistä ja nostaa työllistymisastetta. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt hyötyvät keskimääräistä enemmän yksilölähtöisistä ja laadukkaista menetelmistä. Heidän palvelutarpeensa vaihtelevat yksilöittäin. Joillekin riittää nopea ja kevyt työnhakuvalmennus, toiselle taas pidempikestoinen ja vankasti tuettu ja räätälöity työhönvalmennus. Laatuperusteiset työhönvalmennusmenetelmät kuten Tuettu työllistyminen ja IPS ovat merkittävä lisä keinovalikoimaan. Kohderyhmän heterogeenisyyden vuoksi ammattilaisten on kyettävä näkemään, minkälainen menetelmä kullekin työnhakijalle on paras ja elämäntilanteessa toimivin. Työhönvalmennusmenetelmien laadukkaaseen toteutukseen on tärkeää panostaa, ja se varmistetaan ennen kaikkea huolehtimalla palvelun toteuttajien osaamisesta. Myös siirtymät kuntoutuksen, sosiaalipalveluiden ja työvoimapalveluiden välillä pitää olla joustavat ja katkottomat.

Kolmannen sektorin osaaminen tulee integroida osaksi toteutusta ja kehittämistä. Monialainen yhteistyö, jossa myös kolmas sektori on mukana, vahvistaa palvelun laatua ja kohdentumista. Järjestötoimijoilla on erityisosaamista kohderyhmien tavoittamisesta sekä toimintakykyhaasteiden huomioimisesta työllistymistä tukevassa työssä. Tämän osaamisen systemaattinen hyödyntäminen vahvistaa palvelun vaikuttavuutta.

Palkkatuki on kohderyhmälle keskeinen ja usein välttämätön väline työllistymisen mahdollistamisessa.  

Kehittämisehdotus 3: Työllistymissuunnitelman rakentaminen palvelukokonaisuudeksi

Palvelukokonaisuuden rakentaminen toimivaksi edellyttää toimivaa monialaista yhteistyötä työllisyysalueilla. Kokonaisuudessa tulee ottaa huomioon asiakaskunnan monimuotoisuus. Kun palvelukokonaisuuden rakentaminen onnistuu, voisi se tuoda helpotusta nykyiseen pirstaleiseen palveluvalikoimaan. Vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden palvelut jakautuvat usein työvoima-, sosiaali-, kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluihin. Palveluvalikoimaa täydentää myös kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat täydentävät palvelut, joiden huomioimista palvelukokonaisuuden suunnittelussa Vates-säätiö pitää tärkeänä.

Kehittämisehdotus 4: Sääntelyn tarkentaminen (kokeilu, valmennus)

Vates-säätiö kannattaa Vammaisfoorumin lausunnossaan esille nostamia asioita.

Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt hyötyvät työkokeilusta. Työkokeilun enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset kohderyhmään tuleekin arvioida huolellisesti. Työkokeilun enimmäiskeston lyhentyminen vuoden 2025 alusta on saattanut heikentää tämän kohderyhmän mahdollisuuksia työllistymiseen. Pidempi työkokeilujakso edesauttaa työnoppimista, työyhteisötaitojen karttumista, osallisuuden vahvistumista ja muita tärkeitä työelämätaitojen vahvistumista. Osalle asiakkaista työkokeilun pidempi kesto on ollut perusteltua toimintakyvyn ja juuri työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Tässä kohdin sääntelyn tulisi mahdollistaa riittävä joustavuus.

Valmennusten osalta tulisi tarkastella mahdollisuutta toteuttaa pitkäkestoisempia ja vaiheistettuja valmennuksia ja valmennusten yhdistämistä muihin palveluihin.

Kehittämisehdotus 5: Alueellisten yhteistyösopimusten edistäminen 

Vates-säätiö kannattaa arviomuistiossa esitettyjä strategisen tason yhteistyösopimuksia työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden välillä. Kolmannen sektorin rooli on aina ollut ja tulee olemaan merkittävä. Kun julkisen sektorin toimijoiden kenttä tiivistyy kunta- ja aluekeskuksiin, asukasluvultaan pienimmillä alueilla kolmannen sektorin toimija voi olla ainoa palveluita tarjoava taho. Nämä toimijat tulee tunnistaa osana työllisyyden edistämisen ekosysteemiä. Järjestöillä on erityisosaamista työ- ja toimintakyvyn vahvistamisesta, osallisuuden tukemisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista.

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden edistäminen tulee kytkeä vahvasti osaksi alueellisia hyvinvointi- ja elinvoimastrategioita sekä yhteistyösopimuksia.

Yleistä arviomuistiosta

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden näkökulmasta kehittämisehdotusten vaikutukset voisivat onnistuessaan olla erittäin positiivisia. Tämä edellyttää sitä, että ehdotukset toteutetaan kokonaisuutena, ei yksittäisinä paloina. Kokonaisuutena uudistukset tukevat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja pysyä työssä. Uudistuksessa on mahdollisuus rakentaa entistä vaikuttavampi, yhdenvertaisempi ja monialaisempi palvelukokonaisuus, joka tukee sekä yksilöiden osallisuutta että yhteiskunnan kestävää kehitystä.

Jatkossa uudistuksen valmisteluun tulee osallistaa palvelujen käyttäjät, ammattilaiset, työelämän toimijat ja järjestötoimijat.

Vates-säätiön lausunto on luettavissa myös lausuntopalvelussa.

Kirjoittaja: