Konkarimiesten työllistymisen eväät ja todellisuus – voittaahan joku joskus Eurojackpotissakin
Yli 55-vuotiaiden miesten työllisyyteen pureutuvan Konkarit töihin -selvityksen tuloksia esiteltiin 10.11.2025 Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla Konkarimiesten työllistymisen eväät ja todellisuus -tilaisuudessa. Tilaisuudessa kuultiin kuusi puheenvuoroa, joissa yli 55-vuotiaiden miesten työllistymisen esteitä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin julkisen sektorin, yritysten, tutkimuksen ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmista.
Konkarit töihin -selvitys: Ikäsyrjintä on totta!
Tapahtuman avasi Konkarit töihin -selvitystä vetävä Vates-säätiön erityisasiantuntija Anne Kallio.
Avauspuheenvuorossaan Kallio nosti esiin, että ikäsyrjintä työmarkkinoilla on todellinen ilmiö – vaikka työnantajat arvostavat kokemusta. Konkarit töihin -selvityksen mukaan työnhaku on monille konkareille täysin uusi tilanne ja erityisen haastavaa digitalisaation sekä pitkien rekrytointiprosessien vuoksi.
Kallion mukaan digiosaaminen ei ole kiinni iästä vaan asenteesta – osaamista löytyy myös monelta konkarilta. Työllistymistä tukevat joustavuus, oma aktiivisuus, kouluttautuminen sekä tarvittaessa palkkatoiveesta tinkiminen.
– Työnhaku suosii ekstroverttejä. Osaamisen sanoittaminen on monelle konkarille vaikeaa, Kallio summaa.
Selvityksen haastatteluissa ilmeni, että työllistyneet konkarit suhtautuivat työllisyyspalveluihin myönteisemmin kuin työttömät työnhakijat. Työnhakijat korostivat, että heidän tulisi päästä mukaan työnhakupalvelujen kehittämiseen, jotta palvelut vastaisivat paremmin heidän tarpeisiinsa.
Palveluiden räätälöintiä ja stigman poistamista
Helsingin työllisyyspalveluiden johtava asiantuntija Hanna Huumonen korosti palveluiden räätälöintiä eri ryhmien tarpeiden mukaan. Tarve selvitykselle syntyi havainnosta, että yli 50-vuotiaat miehet muodostavat erityisryhmän työttömien joukossa.
– Mitä saadaan, kun tunnistetaan suomea puhuva, ikääntyvä mies omaksi erityisryhmäkseen työttömyyden hoidossa ja luodaan uusia kohtaamisen ja asiakaspalvelun malleja tälle ryhmälle erityispiirteineen? Huumonen pohtii.
Huumosen mukaan näkökulman kääntäminen voi auttaa tunnistamaan asiakasryhmän tarpeet ja vähentämään työttömyyteen liittyvää stigmaa ja häpeää.
Kokemusasiantuntija ehdottaa lainsäädäntöön joustavuutta
Pitkäaikaistyötön Martin-Éric Racine, kertoi työnhaun haasteista. Hänen mukaansa alanvaihto asiantuntijataustalla on vaikeaa, ja ikä rajoittaa uudelleenkouluttautumista. Racinella on myös kokemusta muiden Pohjoismaiden sekä Viron työmarkkinoista. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa työnhakupalvelut toimivat joustavammin.
Racine kritisoi työvoimapalveluiden neuvoja ja ehdotti lainsäädännön joustavoittamista. Kehitysehdotuksina hän mainitsi mm. hakupakon poistamisen ja kouluttautumisen helpottamisen.
– Tukien leikkaaminen ei kohenna kenenkään ammattitaitoa tai kokemusta. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, vähemmän kontrollia ja enemmän todellisia työllistymismahdollisuuksia, Racine painotti.
Ministeriö: yli 55-vuotiaiden työllisyysaste kasvaa, mutta Suomi laahaa jäljessä
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli ajankohtaisia lukuja työllisyydestä: Vaikka yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut tasaisesti Suomessa 2000-luvulla, olemme edelleen jäljessä muita Pohjoismaita.
Huolimatta korkeasta työttömyysasteesta Pylkkänen näkee jo merkkejä talouden ja työllisyyden elpymisestä. Hänen mukaansa työuria tulisi pidentää, mutta ikäsyrjintä estää sen toteutumista.
– Miksi iäkkäämpiä syrjitään? Siihen ei ole mitään järjellistä syytä, Pylkkänen pohtii.
Postin rakenneuudistukset ohjasivat työntekijöitä varhaiseläkkeelle
Väitöskirjatutkija Hanna Kosonen Tampereen yliopistosta esitteli vielä julkaisematonta väitöskirjatutkimustaan, joka käsittelee yli 50-vuotiaiden Postin työntekijöiden toimijuutta yt-neuvotteluissa.
Kososen havaintojen mukaan Postissa 2010-luvulla toteutetut rakenneuudistukset ohjasivat osaltaan työkykyisiä ja motivoituneita työntekijöitä varhaiseläkkeelle.
Vuonna 2015 tehdyissä postilaisten haastatteluissa korostui ihmisten oma toimijuus ja oman arvon mukainen päätöksenteko. Monet kokivat postilaisuuden vahvana ammatti-identiteettinä.
– Joukossa oli hyvin pitkiä työuria – jopa 40 vuotta postilla työskennelleitä ihmisiä, joille oli vuosien aikana kertynyt monipuolista osaamista, Kosonen kertoo.
Osa pitkän uran tehneistä koki ikänsä perusteella YT-prosessin aikana irtisanomisuhkaa ja siksi halusi oma-aloitteisesti irtisanoutua, eikä tulla irtisanotuksi. Jotkut yli 50-vuotiaista työntekijöistä halusivat säästää toimintakykyään eläkkeelle ja siksi hyväksyivät työnantajan tarjoaman eropaketin, vaikka työvuosia olisi vielä ollut.
Tutkimuksessa selvisi myös, että tietyn ikäisiä työntekijöitä ohjattiin eläkepäätökseen. Nykytutkimuksen mukaan samanikäisten henkilöiden toimintakyvyssä on kuitenkin huomattavia eroja. Kosonen korostaa, että ikäkäsityksemme kaipaavat päivitystä ja työnantajien puutteellinen arvostus konkareita kohtaan voi heikentää motivaatiota jatkaa työssä.
Yrittäjän näkemys: Ikä on vain numero, osaaminen merkitsee
Rekrytointi- ja työnvuokrausyritys Remmin hallituksen puheenjohtaja Mika Mustakallio toi esiin yrittäjän näkökulman: Rekrytoinnin on aina oltava ratkaisu todelliseen tarpeeseen. Työnhaku alkaa työnhakuilmoituksen ymmärtämisestä – mihin yritys tarvitsee apua juuri nyt. CV:n ja hakemuksen on vastattava ilmoituksessa mainittuihin vaatimuksiin.
– Ikä ei ole este, mutta ennakkoluulot ja asenteet ovat, Mustakallio toteaa.
Hän korosti positiivisten esimerkkien ja kokemusten voimaa asenteiden muuttamisessa.
Konkarit töihin- selvityksen toteuttavat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä rahoittaa AMI-säätiö. Helsingin työllisyyspalvelut ovat selvityksen ensisijainen hyödynsaaja. Selvityksessä pyritään ymmärtämään konkareiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä. Työnantajien lisäksi haastatellaan työnhakijoita, työllistyneitä konkareita sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijoita.
Teksti: Klaus Nissinen, korkeakouluharjoittelija, Vates-säätiö sr ja Maarit Åström, viestintävastaava, Vates-säätiö sr
Kuvat: Eveliina Hertsi, järjestöavustaja, Vates-säätiö sr