Yli 55-vuotiaat miehet kertovat kokemuksiaan työnhausta ja työelämästä: “Pitää tarjota työnantajalle hyvää pakettia. Kokemusta kohtuuhinnalla.” 

Konkarit töihin -selvityksessä haastateltiin konkarimiehiä, eli miehiä, jotka ovat työllistyneet yli 55-vuotiaina. Kyseessä on joukko sitkeitä, osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka haluavat pysyä mukana muuttuvassa työelämässä – vaikka tie työhön ei aina ole helppo. 

Työnhaku on muuttunut – mutta halu tehdä töitä ei 

Konkareiden näkökulmasta työnhaku on nykyään hyvin erilainen prosessi kuin ennen. Haastatteluissa korostui, miten aiemmin työt löytyivät verkostojen ja suositusten kautta ilman hakemuksia, mutta nyt digitaaliset järjestelmät ja kanavat ovat muuttaneet työnhaun luonteen täysin. Työnhakuportaalien, hakemusten ja CV:iden viidakossa konkarit ovat joutuneet uudenlaisen haasteen eteen. 

Mä en ole koskaan, en ikipäivänä ole tehnyt CV:tä. En koskaan. Mä oon aina vaan kävellyt työmaan ovesta sisään ja sanonut: Mulla on tämä koulutus, mä oon tämmöinen ihminen.

Moni kokee, että vanhat verkostot, joita aiemmin on voitu hyödyntää, ovat kadonneet. 

”No mun verkosto on tavallaan kuollut. Kaikki vanhemmat pomot mitä mä tunsin ja kaikki.” 

Uusiin työnhakukäytäntöihin on pitänyt sopeutua, jotta työnhakua on voitu tehdä aktiivisesti. Konkareista välittyy jaettu halu olla mukana työelämässä ja tehdä töitä. Useat korostivat myös halua kouluttautua lisää ja hankkia ammattipätevyyttä nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Moni olikin lähihistoriassa hankkinut lisäpätevyyttä erinäisillä koulutuksilla.  

Työllisyyspalveluista tukea työnhakuun 

Useat haastatellut mainitsivat työllisyyspalveluiden merkityksen uuden työn löytämisessä. Koulutuksissa ja valmennuksissa on opittu nykyaikaisia työnhakutaitoja – kuten CV:n ja hakemusten laatimista sekä haastatteluihin valmistautumista. Valmennusten koettiin jopa ratkaisseen työllistymisen. 

Vielä vaan haluan korostaa sitä, että se valmennus kyllä todella jeesasi. Että mä olisin varmaan vieläkin siellä Kelan rahalla. 

Työllisyyspalveluiden kautta on tutustuttu uusiin digitaalisiin välineisiin ja tekoälyratkaisuihin, joiden avulla esimerkiksi hakemuksia on voitu parantaa. 

”Niin mä kävin siellä, kun mä kuulin, että heillä on tämmöinen AI-systeemi, jolla voidaan esimerkiksi CV:tä ja muuta sitten vähän virittää.” 

Kaikkia tarjottuja palveluita ei kuitenkaan koettu itselle tarkoituksenmukaisiksi tai sopiviksi.  

Työllistymisen avaintekijät 

Kun konkareilta kysyttiin, mitkä tekijät heidän mielestään mahdollistivat työllistymisen konkari-iässä, esiin nousi useita nimittäjiä. Eräs korosti realistisuutta ja rehellisyyttä omien vahvuuksien ja heikkouksien suhteen. 

”Mä tiedän, kun oon itse ollut työhönottajana. Niin se kysymys tulee jossakin vaiheessa, että mikä on sun heikko kohta? Missä haluat kehittyä? Mutta kun sen tuo esille jo ennen kun he kysyy sitä.” 
 

Etenkin hyvin tehty CV ja hakemus nousivat ratkaiseviksi. Pitkä työhistoria ja monipuolinen osaaminen nähtiin työnantajien silmissä vahvuutena. Myös joustaminen palkkatasosta, työmatkan pituudesta tai työnkuvasta nähtiin edistävänä tekijänä työnsaantiin. Lisäksi omalla aktiivisuudella korostettiin olevan iso rooli. 

Siinä pitäisi ottaa jotenkin semmoinen joustava näkemys siihen, että yrittää tarjota työnantajalle hyvää pakettia. Kokemusta kohtuuhinnalla.

Konkari-iässä työmarkkinoilla 

Työllistyneet konkarit puhuivat avoimesti koetusta ikäsyrjinnästä ja siitä, miten ikä voi vaikuttaa rekrytointipäätöksiin. 

”Koska päättävässä asemat olevat ihmiset […] ne on nuorempaa sukupolvea, niin jostain syystä ne ei halua tällaisia vanhoja käppänöitä enää sinne.” 

No kyllä mä väitän, että jos olisin ollut kolmekymppinen juuri valmistunut insinööri, olisin saanut töitä. Mut kun olin 56–57-vuotias juuri valmistunut insinööri, en saanut.

Konkarit ovat realistisia iän tuomista haasteita työntekijöinä. He myöntävät iän vaikuttavan fyysiseen jaksamiseen. Useilla on iän myötä ilmennyt fyysisiä vaivoja, jotka vaikuttavat työntekoon vaihtelevasti. Konkarit mainitsivat myös iän vaikutuksen uuden oppimiseen. He tiedostavat, että oppiminen saattaa iän myötä hidastua, mutta korostavat, että vanhanakin oppii. Moni kertoi konkreettisesta osaamisesta, jota on kartuttanut lähivuosina työelämässä. 

Vaikka digimaailma tuntui osalle vieraalta, haastatteluissa korostui oppimishalu. Digitaitojen ei koettu olevan iästä kiinni, vaan asenteesta. Digitaitoja oli opittu työelämässä ja opitaan jatkuvasti lisää. 

Iän tuomien rajoitteiden vastapainona nähtiin vahvuuksia: laaja kokemus, tietotaito, vakautta ja sitoutuneisuutta pidettiin iän tuomina hyvän työntekijän ominaisuuksina, joita toivottaisiin arvostettavan yhteiskunnassa laajemminkin. 

…keho ei ole välttämättä enää timmissä kondiksessa ja jaksaminen on huonompaa, mutta kokemus, tietotaito ja ongelmanratkaisukyvyt ovat paljon paremmat mitä  nuoremmilla. 

Työelämässä tilaa kaikenikäisille 

Useampi haastateltu koki, että ikä ei heikennä työkykyä, vaan päinvastoin vahvistaa työpanosta ja sitoutumista. 

Ei työelämä eikä elämä lopu siihen, kun on kuusikymmentävuotias. Vaan silloin ihmiset monesti tuntevat olevansa oikeastaan parhaimmillaan […] silloin pystytään satsaamaan paljon paremmin työhön ja työelämään. 

Konkarit kertoivat viihtyvänsä monenikäisissä työyhteisöissä. He näkevät nuorten osaamisen raikkaana tuulahduksena työpaikoilla.  Nuoremmilta opitaan uusia taitoja, ja heille voidaan antaa kokemuksen tuomaa rauhallisuutta, viisautta ja vakautta. Korostetaan, että ikääntyneillä on ominaisuuksia, joita nuorilla ei ole – ja päinvastoin. 

Työ nähdään elämän peruspilarina. Se tuo rytmiä, merkitystä ja yhteisön, johon kuulua. Konkarien haastatteluista välittyy viesti: työelämässä on tilaa ja tarvetta eri-ikäisille. Konkariosaajat voivat olla työelämäkentällä suuri voimavara.  

Kirjoittajat:  

Konkarit töihin- selvityksen toteuttavat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä rahoittaa AMI-säätiö. Helsingin työllisyyspalvelut ovat selvityksen ensisijainen hyödynsaaja. Selvityksessä pyritään ymmärtämään konkareiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä. Työnantajien lisäksi haastatellaan työnhakijoita, työllistyneitä konkareita sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijoita.