Osatyökykyisten tilastot Suomessa

Työkyvyn ja työn yhteensovittamisessa on paljon haasteita, eikä käytettävissä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa osatyökykyisistä ja vammaisista henkilöistä voisi työllistyä tuen avulla, tai kuinka vaikuttavia olemassa olevat tukitoimet ovat. Ilman luotettavaa tilastotietoa työllistymistä tukevat toimet jäävät helposti hajanaisiksi ja tehottomiksi. Tähän tietopakettiin on koottu saatavilla olevia tilastoja ja julkaisuja aiheesta.
Osatyökykyisyys on tärkeä ja ajankohtainen teema suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa pyritään edistämään yhdenvertaisia työmahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Osatyökykyisillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden ty
Osatyökykyisyys on tärkeä teema Suomessa

Osatyökykyisyys on tärkeä ja ajankohtainen teema suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa pyritään edistämään yhdenvertaisia työmahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Osatyökykyisillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden työkyky on jollain tavalla alentunut sairauden, vamman tai muun toimintakykyyn vaikuttavan tekijän vuoksi, mutta jotka pystyvät siitä huolimatta osallistumaan työelämään oikeanlaisella tuella tai mukautetuin työjärjestelyin.

600 000 suomalaisen työmahdollisuuksiin vaikuttaa sairaus tai vamma

Tarkkaa tilastotietoa Suomen tilanteesta ei ole tarjolla, koska osatyökykyisyydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää tai diagnosointia, eikä kattavaa tutkimusta ole Suomessa tehty.  Noin 600 000 henkilöä kokee, että heidän työmahdollisuuksiinsa vaikuttavat pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 300 000 on työelämässä, ja noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevista haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa siihen kykeneviä. Osatyökykyisten työllisyysaste on jopa viidenneksen alempi kuin muiden työikäisten​.

Tilastot kuvaavat huonosti työllistymispotentiaalia

Tilastot kuvaavat hyvin huonosti käytettävissä olevaa potentiaalia tai kuinka monen olisi erilaisin tukitoimin mahdollista saavuttaa avoimet työmarkkinat. Ainut osittainen poikkeus on näkövammaiset, sillä näkövammarekisteristä saa tietoa mm. tilastotietoa kuntoutuksesta sekä erityispalvelujen käytöstä. Sekä eläkkeitä koskevat tiedot että työllisyystilastot jättävät osan henkilöistä tarkastelun ulkopuolelle.

Ennakkoluulot ja tiedon puute ovat työllistymisen haasteita

Tilastojen puute jättää hyvätkin hankkeiden ja ohjelmien tulokset puolitiehen. Käytännön ratkaisut jäävät vajaiksi, kun ei tiedetä, kuinka suurta joukkoa toimenpiteet koskettavat, miten toimenpiteitä kannattaa suunnata ja mitkä keinot olisivat tehokkaimpia. Oleellisinta on työkyvyn ja sopivan työn yhdistäminen. Sairaus tai vamma ei aina näy, eikä aina vaikuta suoraan henkilön työkykyyn.

Suomessa osatyökykyisten työllistymistä pyritään edistämään monilla tavoilla, kuten työllisyyspalveluilla, työkykykoordinaattoreiden tuella sekä lainsäädännöllä, joka kannustaa inklusiiviseen työelämään. Valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet ovat olleet merkittäviä askelia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Silti haasteita, kuten ennakkoluuloja ja tiedon puutetta osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamisesta, on edelleen ratkaistavana.Työikäisen väestön supistuessa on entistä tärkeämpää hyödyntää kaikkien työikäisten osaamista ja potentiaalia. Tämä vaatii työpaikoilta, työnantajilta ja yhteiskunnalta laajaa yhteistyötä, valmiutta mukauttaa työympäristöä ja räätälöidä työtehtäviä.

Osatyökykyisten työllistymisestä taloudellista hyötyä

Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen tuottaa myös taloudellista hyötyä. Kun mahdollisimman moni voi osallistua työelämään, se vähentää sosiaaliturvan tarvetta ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työpaikat hyötyvät monimuotoisuuden kasvusta.

Tämä aihe on keskeinen yhdenvertaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Se vaatii jatkuvaa panostusta, jotta kaikki, myös osatyökykyiset, voivat saavuttaa potentiaalinsa työelämässä.


Lisää tietoa on saatavilla linkeistä