Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -selvitys

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hanke

Hanke on päättynyt.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitetään millaisia rooleja ja toimintamalleja järjestöillä on eri työllisyyden kuntakokeilualueilla.

Hankkeessa tuotetaan tietoa järjestövetoisten palveluiden vaikuttavuudesta ja lisäarvosta työllisyyden edistämisessä. Hankkeessa syntyy ehdotus siitä, miten kokeilualueiden kunnat hyötyvät järjestöjen osaamisesta työllistymisen edistämisessä.

Järjestöissä on paljon asiantuntemusta ja kokemusta erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämisestä ja osatyökykyisten henkilöiden erilaisten taustojen (mm. vamma, sairaus) vaikutuksista työllistymiseen. Järjestötoimijoilla on osaamista, miten tukea henkilön työelämävalmiuksia, hyvinvointia ja yhteiskuntaosallisuutta.

Tavoitteena onkin lisätä  järjestötoimijoiden osallisuutta kuntien työllisyyspalveluiden tuottamisessa, ja löytää kuntia hyödyttävät toimintamallit tuottaa palveluita järjestövetoisesti.

Hankkeen rahoittaja on STEA ja hanke kestää vuoden 2023 loppuun.

Hankkeen kohderyhmät ja tavoitteet

Kolme skenaariota kolmannesta sektorista osana työl­li­syy­den eko­sys­tee­miä

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa työstettiin kolme skenaariota koskien järjestöjen tulevaisuutta työllisyydenhoidon kentällä. Taustalla on tarve hahmottaa järjestöihin juuri nyt kohdistuvia muutosvoimia ja niiden vaikutuksia kenttään.

Kolmannessa skenaariossa järjestöt toimivat työllisyydenhoidossa sekä kansalaistoimijoina että palveluntuottajina.Kunnat kehittävät ekosysteemiä, jonka keskiössä on elinvoimainen alue ja hyvinvoivat asukkaat. Tilaa on eri kokoisille toimijoille tarpeiden mukaisesti.

Lue lisää: Artikkelissa esitellään kolme skenaariota järjestöjen tulevaisuudesta.

Jär­jes­tö­jen ja kun­nan työl­li­syys­pal­ve­lu­jen yh­teis­työ

Mitä yhteistyössä tällä hetkellä tapahtuu? Mitä uusia mahdollisuuksia järjestöille ja kunnille avautuu? Ruut Uurtimon pro gradu -tutkielmaan perustuvassa videossa suunnataan katse näihin aiheisiin. Uurtimo sai aiheensa tutkielmaan Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeesta, jossa hän toimi hanketyöntekijänä..

Järjestöjen ja kunnan työllisyyspalvelujen yhteistyö: uusia mahdollisuuksia. Video on luotu VideoScribe -ohjelmiston avulla.

Tutustu järjestöille tehtyyn kyselyyn

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa-hankkeessa tehtiin kysely työllistymistä edistäville järjestöille loka-marraskuussa 2021. Vastauksia kyselyyn saatiin 40. Vastaajamäärä on pieni, jotta siitä voisi tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä, mutta antaa kuvan tämän vastaajajoukon tilanteesta.

Vastaajat toimivat valtakunnallisten toimijoiden lisäksi 12 eri maakunnan alueella. Kaikki maakunnat eivät ole edustettuina kyselyssä. Vastanneet järjestöt olivat eri kokoisia. Työntekijöitä oli 0–200, ja mediaani oli 21 työntekijää. Vapaaehtoistyöntekijöitä vastanneissa järjestöissä toimi 0–50, mediaani oli 1,5 vapaaehtoistyöntekijää.

Riippuvuus kunnalta ja kuntayhtymältä saatavasta rahoituksesta

Lähes puolet vastaajista saa kunnalta tai kuntayhtymältä toiminta-avustusta, ja melkein kaksi kolmasosaa kohdennettua avustusta. Tiloihin tukea saa kolmasosa vastaajista. Palveluntuottajina toimii kaksi kolmasosaa vastanneista. Muuta, mitä? kysymykseen tuli vastauksina mm. hankkeen kuntalisä ja työllisyyden kuntalisä.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kunnalta tai kuntayhtymältä saatavan tuen osuuden koko toiminnan rahoituksesta. Kysymykseen vastasi 32 vastaajaa, ja hajonta oli suurta. Pienin tuen osuus oli 0 %, mutta suurin kunnalta tai kuntayhtymältä saadun tuen osuus oli 95 %. Valtaosa vastauksista oli 0–20 prosentin välissä, mutta joitakin vastauksia nousi yli 30 %.

Tarjottavat palvelut ja toimialat

Jo tällä vastaajamäärällä oli nähtävissä, miten laaja kirjo erilaisia toimialoja ja palveluita järjestötoimijoilla on hallussaan. Lähes kaikilla vastaajilla oli tarjota palkkatuki-työpaikkoja sekä työkokeilupaikkoja. Puolella tai yli puolella vastanneista järjestöistä oli tarjota edellä mainittujen lisäksi työharjoittelu/ koulutussopimuspaikkoja, kuntouttavan työtoiminnan, oppisopimus, työhönvalmennuspaikkoja. 60 % vastanneista valitsi opinnollistamisen olevan mahdollista palvelussa, ja 55 % vastanneista valitsi koulutukset ja valmennukset osana työllisyyspalvelujaan. Kohdassa muu, mikä? vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavia palveluita: oppimisympäristön tarjoaminen, uravalmennus, sosiaalinen kuntoutus sekä vapaaehtoinen aktivoiva toiminta tavoitteena kuntoutua kohti työllistymistä tukevia palveluita.

Vastaajien keskuudesta olivat eniten edustettuina puhdistuspalvelualan tehtävät. Niitä oli yli 80 % vastanneista järjestöistä. Seuraavina tulivat piha- ja kunnostustyöt sekä kiinteistönhoito. Yli puolet vastanneista järjestöistä tarjosi työtehtäviä myös kierrätyksen ja kiertotalouden toimialoilla sekä keittiöalalla. Muuta, mitä? – vastauksiin oli kirjoitettu mm. graafiset tehtävät, some- ja markkinointi, puutyöt, mediapalvelut. Oli myös kommentoitu, että palvelussa on tarjolla TE-hallinnon käyttämän ammattialaluokituksen mukaisten 21 eri ammattialan tehtäviä.

Palvelujen vaikuttavuuden arviointi

Vastaajista 42 % kertoi arvioivansa kirjallisesti palvelujensa vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Epätietoinen vastauksesta 10%. Palvelujensa vaikuttavuutta eri arvioinut 48 % vastaajista.

Arvioinnin työkaluista Sovari ja sosiaalisen työllistämisen STL-malli olivat käytössä. Kysymykseen vastanneista suuri osa käytti ns. omia arvioinnin menetelmiä. Kahdella vastaajalla arvioinnin toteutti ulkopuolinen taho.

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö

Vastaajilta kysyttiin, miten hyvin kunta/alue hyödyntää järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista tällä hetkellä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kunta/alue hyödyntää järjestöjen työllistymistä edistäviä palveluita melko hyvin tai hyvin. Vertaistoiminnan ja matalan kynnyksen palveluiden osalta 37,5 % näki tämän toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Näkemykset yhteistyöstä palvelujen kehittämisen osalta jakautuivat. Siinä missä 50 % vastaajista arvioi ettei se toteudu lainkaan tai toteutuu melko huonosti tai huonosti, 45 % näki sen toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Järjestöjen erityisasiantuntemuksen käytön osalta 55 % mielestä se ei toteudu lainkaan tai toteutuu melko huonosti tai huonosti, kun vain 22,5 % näki sen toteutuvan melko hyvin tai hyvin.

Järjestöjen näkökulma yhteistyöstä kuntakokeiluihin -kysymykseen vastasi 34 vastaajaa. Kaikki vastaajat eivät olleet kuntakokeiluiden alueilta. Järjestöt tuottavat työllisyyden hoidon palveluita työllisyyden kuntakokeiluihin, yli 70 % vastaajista oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä asiasta. Myös yhteistyötä tehdään kuntakokeilujen kanssa, lähes 70 % oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Sen sijaan vain 6 % vastaajista oli ollut aktiivisesti osallisena työllisyyden kuntakokeilun suunnittelussa. Järjestöjen palveluiden nähtiin kehittyvän kuntakokeilun seurauksena lähes 40 % vastaajien mielestä.

Lisätietoja

Hanke on päättynyt. Hankkeessa toimivat hanketyöntekijä Ruut Uurtimo ja erityisasiantuntija Anne Kallio.

Jos haluat lisätietoa tai olla mukana kehittämässä järjestöjen roolia työllisyyspalveluissa, ota yhteyttä Vatesin asiantuntijoihin.