IPS-työhönvalmentajat toivovat työnantajilta lisää rohkeutta nähdä työkyky uudella tavalla

Teksti: Liisa Käiväräinen, IPS-työhönvalmentaja, Varha
Kuva: Tero Vuorenoja

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on tehty IPS-työhönvalmennusta noin vuoden ajan. Hyvät tulokset ja kiittävä palaute kannustavat. Asiakaslähtöisyydestä pidetään kiinni vaativien tulostavoitteidenkin keskellä.

– IPS-työhönvalmennus luo asiakkaalle toivoa. Työllistyminen saattaa sairastumisen myötä tuntua saavuttamattomalta unelmalta. Moni unelmoi ihan tavallisesta työstä ja kuulumisesta mukavaan työyhteisöön, Varhan IPS-työhönvalmentajien tiimiä luotsaava projektipäällikkö Anniina Heikkilä toteaa.

Aina työtä ei löydy tai sopivan työn etsimiseen kuluu toivottua pidempi aika. Silti IPS-työhönvalmennus voi tuoda asiakkaalle paljon hyvää.

– Asiakas voi kokea suurena onnistumisena jo sen, että hän uskaltaa itse soittaa työnantajalle kysyäkseen töitä tai että hän pääsee työhaastatteluun, Heikkilä toteaa.

Avointa keskustelua ja stigman poistoa

Turun, Salon, Kaarinan, Raision ja Liedon psykoosityöryhmissä työskentelevät monipuolisen työ- ja koulutustaustan omaavat IPS-työhönvalmentajat toivovat palvelun juurtuvan hyvinvointialueelle.

– Hoitohenkilökunta on selvästi alkanut ajatella uudella tavalla: kuntoutustuen tai eläkkeen lisäksi voisi löytyä muitakin vaihtoehtoja. Ilahduin juuri hoitoneuvottelussa, jossa lääkäri keskittyi potilaan työkykyyn ja halusi tietää, miten potilas hyötyisi työllistymisestä, Jenni Piiri kertoo.

Hän uskoo, että nuorena pysyvälle eläkkeelle ”tuomittu” voi saada IPS-valmennuksesta uudenlaisen motivaatiopistoksen.

– Työhönvalmentajat auttavat miettimään vaihtoehtoja ja löytämään ne portit, jotka on jätetty sopivasti raolleen.

Mielenterveyskuntoutujien työelämätaidot ovat Päivi Väihkösen mukaan usein hukassa kognitiivisen toimintakyvyn häiriöiden takia.

– Toimimme asiakkaan tukena, äänenä ja linkkinä muun muassa työllisyyspalveluihin. Omahoitajien kanssa käytävä jatkuva, avoin keskustelu pitää kaikki ajan tasalla asiakkaan tilanteesta, hän toteaa.

Työnantajien suhtautuminen on ollut vaihtelevaa. Työhönvalmentajat toivovat työnantajille lisää rohkeutta ja ymmärrystä siitä, että kuka tahansa voi sairastua mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyshäiriöt saattaa olla joillekin työnantajille jo sanana pelottava. Osa työnantajista haluaa toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja aloittaa heti rakentavan keskustelun.
IPS-työhönvalmennus on tulostavoitteellista – ja juuri tulosten kautta juurtuminenkin tapahtuu.

– Meistä on nopeasti tullut tasavertaisia ammattilaisia psykoosityöryhmiin. Mietimme jatkuvasti lukuja, mutta pyrimme silti pitämään asiakkaan toiveet ja tarpeet koko ajan keskiössä, Anniina Heikkilä sanoo.

****************************

IPS tavoitteena juurruttaa Varhan palveluihin Mielenterveyskuntoutujia työelämäänvalmentava IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämisprojekti käynnistyi keväällä 2023 Varsinais-Suomen hyvinvointialueella osana Kestävän kasvunVarsinais-Suomi -hanketta.
Vuoden 2024 loppuun kestävä hanke on osa Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), ks. IPS-kehittämishankkeesta erinomaisia työllistymistuloksia -teksti alla. Saatujen tulosten sekä asiakkailta ja hoitotaholta kerätyn palautteen perusteella IPS pyritään juurruttamaan osaksi Varhan pysyvää palvelutarjontaa.

Teksti: Kati Savela-Vilmari

IPS-kehittämishankkeesta erinomaisia työllistymistuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima IPS-kehittämishanke toteuttaa työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta, joka kuuluu kansalliseen mielenterveysstrategiaan. Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. IPS-työhönvalmennuksessa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Siten vastataan myös työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

IPS-kehittämishankkeessa 2020–2023 (rahoittajana STM) rakennettiin palveluprosessi, johon kuuluu työllistymisen tuki ja psykiatrisen hoidon kuntoutuksen palvelut. Hankkeessa mm. vahvistettiin ammattilaisten osaamista ja tuettiin IPS-mallin käyttöönottoa Suomessa. Toiminta laajentui v. 2023 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja kestää v. 2024 loppuun. Toimintaa on kuudella hyvinvointialueella. Rahoitus tulee EU:n Next Generation -elpymisvälineestä, RRP.

THL:n tutkimuksen mukaan IPS-työhönvalmennukseen osallistuneista 49 % työllistyi valmennuksen aikana avoimille työmarkkinoille. Vuoden kuluttua aloittamisesta 55 % oli työssä tai opiskelemassa. Luvut perustuvat kehittämishankkeen alueellisiin kokeiluihin 2021–2022.

Vajaa vuosi laajennushankkeen aloittamisesta IPS-työhönvalmennukseen osallistuneita oli 240 ja heistä 50 oli työllistynyt. Mallilla on saatu myös kansainvälisesti hyviä työllistymistuloksia.

Lähde ja lisätietoa: thl.fi, hakukenttään IPS-toimintamalli

Artikkeli on julkaistu alun perin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2024 (pdf, avautuu uuteen välilehteen).

Lue myös lehden artikkeli IPS-työhönvalmentaja kulkee rinnalla, tukee ja kannustaa