Tampereen seudulla ennakoidaan työnantajien tarpeita

Teksti: Ruut Uurtimo
Kuvat: Tampereen kaupunki

Innovaatioiden tukeminen on yksi Tampereen seudun ekosysteemin rakennusprosessin kivijaloista. Ekosysteemiä on alettu rakentaa yli kuusi vuotta sitten. Käytössä on mm. erilaisia kokeilualustoja ja oppimisympäristöjä. Palveluhankinnoissa tuotekehitys painottuu nopeisiin työllistymisiin johtaviin palveluihin ja yhä enemmän työelämässä tapahtuviin palveluihin.

Tampereen seudun työllisyyden edistämisen palveluekosysteemiä on alettu rakentaa jo vuonna 2017 ensimmäisen kuntakokeilun aikaan.

– Kuntakokeilu avasi silmämme sille, kuinka monipuoliset välineet kunnalla on osaamisen ja työllisyyden edistämiseen, kun niihin lisätään perinteisten valtion TE-palvelujen kautta saatu toimivalta työnhakijoiden palveluun, Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari kertoo.

Ekosysteemiä on koottu systemaattisesti vuosien varrella ottamalla vähitellen uusia ekosysteemin toimijoita mukaan rakennusprosessiin. Seitsemän vuoden työ on kantanut pitkälle, mutta urakkaa riittää yhä. Ensimmäiset askeleet otettiin Tampereen seudulla ammatillisen koulutuksen saralla, kun havaittiin, että monella työttömällä oli osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita ja niitä olisi mahdollista kehittää laajemminkin oman kaupungin sisällä. Yhteistyötä myös välityömarkkinatoimijoiden kanssa on kehitetty aktiivisesti vaikuttavuusperusteisten palveluiden kautta. Esimerkiksi yhdistyskentän palkkatukijaksojen opinnollistamiseen on panostettu.

– Vuonna 2019 aloitimme myös työllisyyspalvelujen kotouttamistoimien yhdistämisen tiiviimmin muihin palveluihin ja vieraskielisille suunnatun palveluekosysteemin rakentamisen, myös työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen, Regina Saari toteaa.

Viimeisimpänä kokonaisuuteen on kytketty yritys- ja kasvupalvelut, joilla tavoitellaan mm. yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä. Kasvun suurin este tänä päivänä on useimmiten osaajien saatavuuden haasteet.

– Nyt TE-palvelut siirtyvät kuntiin osaksi elinvoimapalveluja, ja lähtökohtana on kysymys siitä, millä turvaamme alueen elinvoimaa, kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä yhtenä suurista kaupungeista ja Suomen kasvuvetureista, Saari kiteyttää.

Asiakaslähtöinen kehittäminen keskiössä

Tampereen seudulla halutaan kehittää ennen kaikkea osaajien ja yritysten asiakaslähtöistä, vaikuttavaa ja entistä ennakoivampaa palvelua. Yksi tavoitteista on kouluttaa työntekijöitä yritysten tarpeisiin jo ennen kuin tarve on realisoitunut.

Innovaatioiden tukeminen on yksi Tampereen seudun ekosysteemin rakennusprosessin kivijaloista. Uusia palveluita ja toimintatapoja pilotoidaan aktiivisesti eri asiakaskohderyhmille eli työnantajille, työnhakijoille ja yrittäjiksi aikoville. Erilaisten kokeilualustojen, oppimisympäristöjen ja kaupunkikehityshankkeiden kautta haetaan uusia avauksia.

– Yksi esimerkki on Tampereen Hiedanrannan alue, jonka rakentamisessa yhdistyvät asutuksen, työpaikkojen ja vihreän siirtymän näkökulmat, Saari avaa.

Palveluhankinnoissa tuotekehitys painottuu tällä hetkellä nopeisiin työllistymisiin johtaviin palveluihin ja yhä enemmän työelämässä tapahtuviin palveluihin.

Lisäksi hankinnoissa korostuu vaikuttavuusperusteisuus, ja Saari näkee tämän trendin vahvistuvan tulevaisuudessa. Niin yksityisten sektorin palveluntuottajien kuin välityömarkkinatoimijoidenkin kanssa tapahtuvan yhteistyön lähtökohtana palvelujen vaikuttavuus korostuu TE-palvelujen siirtyessä kuntiin vuonna 2025.

Välityömarkkinatoimijoiden kohdalla vaikuttavat palkkatukijaksot ovat Saaren mukaan olennaisin työkalu. Tavoitteena on, että palkkatukityöstä edettäisiin avoimille työmarkkinoille eikä palattaisi jakson jälkeen työttömyyteen. Tästä syystä opinnollistaminen ja yhteydet elinkeinoelämään ovat tärkeitä elementtejä, oli kyse sitten oppisopimusjaksosta tai muusta opinnollistamisesta palkkatukijakson sisällä.

Tuotekehityksen toinen keskeinen painopiste on tuottaa sellaisia työhönvalmennuksia ja tukielementtejä sekä avoimien että välityömarkkinoiden puolelle, joilla varmistetaan työssä pysyminen. Työllistymistä edistäviä palveluja halutaan siis tuoda vahvemmin työsuhteiden osaksi sen sijaan, että palvelut painottuvat työttömyyden ajalle.

– Opinnollistaminen, vaikuttavuus ja työssä tapahtuvat tukitoimet, nämä kolme nostan, Saari kiteyttää.

Työkaluja tiedolla johtamiseen

Olennaiseksi kehitysalueeksi Saari nostaa myös tiedolla johtamisen työkalut. Tällä hetkellä yleisesti tarkastelussa ovat mm. sellaiset mittarit kuin työttömyysaste, työllisyysaste ja aktivointiaste. Nykyiset työkalut eivät kuitenkaan riitä tulevaisuudessa. Pelkästään valtion seurantatieto yhdessä kuntien omien työllisyyspalvelujen seurantatiedon kanssa ei Saaren mukaan riitä, vaan tarvitaan monialaisen työn alustatietoa, jonka avulla voidaan arvioida myös muun kuntaekosysteemin vaikutuksia työllisyyden edistämiseen ja kotoutumiseen.

Tampereella onkin tällä hetkellä käynnissä useita kehityshankkeita, joiden tavoitteena on kehittää digitaalisia palveluja ja tiedolla johtamista. Eri lähteistä saatavaa dataa yhdistämällä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa tietoa siitä, miten eri ekosysteemin osa-alueet vaikuttavat alueen työllisyyden edistämiseen ja elinvoimaan. Kuusi suurinta kaupunkia tekee myös tiivistä yhteistyötä uuden tiedolla johtamisen viitearkkitehtuurin kehittämisessä.

Ekosysteemissä tehdään yhdessä

Koko Tampereen seudun ekosysteemin kantavana pohjana on yhdessä tekeminen.

– Teemme yhdessä toimia ja palvelu- ja työllisyyden edistämiseen kaupungin sisällä, kuntien kesken sekä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Työvoiman kohtaantoon ja saatavuuteen liittyvät haasteet ovat niin hankalia, ettei niihin yhden tahon toimin pureuduta, Saari kertoo.

Tampereen seudulla halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon ostopalveluita ja kumppanuuksia palveluiden järjestämisessä. Yhteistyö on vahvaa myös kuntien ja maakuntien tasolla, sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Konkreettisesti yhteistyö tapahtuu monilla tasoilla. Strategisella tasolla on tehty esimerkiksi TE-palvelu-uudistukseen liittyvää laaja-alaista palvelustrategiaa tulevaisuuteen ja syksyllä käynnistyy työllisyysohjelmatyö. Mukana valmistelussa on molemmissa Tampereen seudun kuntien lisäksi laaja kumppanuus- ja sidosryhmäjoukko, jossa myös kolmas sektori on edustettuna.

Operatiivisella tasolla yhteistyö perustuu palveluntuotannon suunnitteluun ja toimeenpanoon yhdessä kumppaneiden kanssa. Palveluita hankittaessa suunnitellaan aluksi yhdessä avoimesti, millaisia palveluita alueella tarvitaan suhteessa eri tarpeisiin, mm. kohtaantohaasteisiin.

– Ei niin, että teemme täältä hankinnan perinteiseen tyyliin, vaan käytämme innovatiivisten hankintojen prosessia, jossa tarjontaa kartoitetaan ja hankintatarpeista viestitään ja keskustellaan markkinoiden kanssa, tavoitteena löytää parhaat tavoitteita vastaavat ratkaisut tarpeisiin, Saari avaa.

Regina Saari näkee ekosysteemimäisen toimintatavan välttämättömänä elinvoiman ja hyvinvoinnin alueellisessa edistämisessä.

– Peruslähtökohta on se, että kimuranttien ongelmien ratkaisemiseksi yhden tason resurssit ja osaaminen eivät riitä.

Työllisyyteen liittyvässä toimintaympäristössä tapahtuu isoja muutoksia, vihreä siirtymä ja työn murros, väestön ikääntyminen, syvenevät työvoiman saatavuushaasteet, riski syrjäytymiseen ja segregaatioon, kansainvälistyminen. On aivan turhaa kuvitella, että yksittäinen organisaatio pystyy näihin ilmiöihin vaikuttamaan. Yhdessä meillä on myös enemmän resursseja verrattuna siihen, että kaikki puurtavat yksin ja rakennetaan vieläpä jonkin verran päällekkäisyyttä. Siksi me teemme yhdessä, hän toteaa lopuksi.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)