Yhdessä tekeminen on se juttu
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.
Oheissa kuvassa on ikuistettuna kaksi työni kulmakiveä: yhdenvertaisesti ja yhdessä. Työni Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa on pitänyt sisällään 26 vuoden aikana monenlaista, mutta yksi asia on ollut pysyvä – yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen. Näin sekä liittomme työyhteisössä että toisten järjestöjen ja työllisyystoimijoiden kanssa. Asiakastyössä neuvonta ja ohjaus on tiivistä yhteistyötä paitsi asiakkaan, myös työnantajien, työterveyshuoltojen, kuntoutusohjaajien ja TE-toimistojen kanssa kaikkialla Suomessa.
Näkövammaisten liitto on 94 vuotta sitten perustettu sokeiden työllisyyden edistämisen ajatukselle. Näkövammaisten ja näkövammaistyön historiaa Suomessa on siivittänyt pyrkimys työelämässä ja yhteiskunnassa samalle viivalle muiden kanssa.
On tarvittu yksittäisiä näkövammaisia henkilöitä, tulisieluja, jotka ovat oman liittonsa kautta tehneet työtä yhdenvertaisen työmarkkinaaseman saavuttamiseksi. Lisäksi on tarvittu paljon yhdessä tekemistä; ei vain liiton työelämäpalveluja, vaan kaikkia liittomme palveluja ja vuorovaikutusta alueyhdistysten kanssa. Esimerkiksi ilman apuvälineitä, niiden käytönohjausta työpaikoilla sekä kuntoutusta näkövammaistaidoissa yksittäisen näkövammaisen mahdollisuudet edetä omissa työelämäsuunnitelmissaan olisivat varsin pienet.
Kumppaneilla ja verkostoilla erilaisia toimintatapoja
Työssäni olen aina nauttinut siitä, kuinka olen voinut paitsi jakaa ihmisten huolia sekä monien palvelujen toimimattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden taakkaa, mutta myös ja ennen kaikkea löytää yhdessä ratkaisuja, tiedottaa ja vaikuttaa niin, että me kaikki voisimme tuntea olevamme yhdenvertaisia. Vammaisfoorumi, Vates-säätiö ja SOSTE ry ovat taustayhteisöjä, joissa tätä jakamista on voinut tehdä. Yhdessä on tehty lausuntoja, oltu yhteydessä päättäjiin, etsitty ratkaisuja käytännön ongelmiin ja tuotu työkykyisten vammaisten asioita esille messuilla ja tapahtumissa.
”Yhdenvertaisena työelämässä” on aisti- ja liikuntavammaisjärjestöjen työelämäasiantuntijoiden, ”Ailin” slogan. Tämä epävirallinen pieni joukkomme tekee yhteistä viestintää sekä osallistuu messuille ja muihin tapahtumiin yhdessä. Lausunnot ja kannanotot teemme isommalla porukalla, esimerkiksi Vammaisfoorumin työllisyysryhmän kesken.
”Aili” sai alkunsa siitä, kun koimme että meidän kohderyhmillämme, joita ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset, liikuntarajoitteiset ja neurologisia sairauksia sairastavat, on samantapaisia haasteita työelämässä. Olemme tehneet yhdessä esimerkiksi videon*, jolla kerrotaan kiteytetysti työstämme ja sen merkityksestä kohderyhmillemme.
Verkostot pitävät ajan tasalla muutoksista
Yhteistyö Vates-säätiön kanssa on hyvinkin pitkä: liittomme, tuolloin vielä nimeltään Näkövammaisten Keskusliitto, oli yksi 19 organisaatiosta, jotka perustivat säätiön vuonna 1993. Nähtiin, että vammaisten henkilöiden työllistämisen edistämiseen keskittyvälle toimijalle on suuri tarve. Tarve on yhä olemassa, vaikka edistymistä onkin jonkin verran tapahtunut.
Vatesin toiminnasta olemme kokeneet hyödyllisinä mm. tutkimusja muun tiedon saamisen ja viime vuosina aluetoiminnan verkostot. Kun toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti – on uusia ohjelmia, lakimuutoksia, työvoimapalvelut uudistuvat, tulee hyvinvointialueet jne. – tarvitaan tuntosarvia eri puolilla maata ja eri sektoreilla, jotta pysymme kärryillä monien muutosten vaikutuksista.
Mm. Vatesin aluetoiminnan avulla saamme itse tietoa eri puolilta maata toimivista käytänteistä ja pääsemme kertomaan työelämäpalveluistamme aluetoiminnan yhteistyökumppaneille. Siten esimerkiksi työllisyysasiantuntijat voivat kertoa palveluistamme asiakkailleen, joilla on näkövamma. On tärkeää, että palvelurakenteissa tunnetaan myös järjestöjen palvelut, ja että tuo tieto saavuttaa myös asiakkaat. Kaikki voittavat.
Peruslähtökohta kaikessa tekemisessä meillä on se, että ihminen tulee kuulluksi ja hänen tarpeistaan välitetään. Meidän pitää kuunnella myös toisiamme kumppaneina. Kaikkea ei voi ajatella vain oman toiminnan lähtökohdista, mutta yhteisellä työllä saavutetaan paljon enemmän kuin yksin, vain omia tavoitteita ajamalla.
* Video on katsottavissa Youtubessa tästä linkistä.
Taru Tammi
Näkövammaisten liitto
Työelämäpalvelujen päällikkö
Kuva 1: Tällä hetkellä eniten käytetty tiedonjakokanava kaikkien kumppanien kesken on – yllätys, yllätys – Teams, jossa käydään keskustelua eri ryhmissä ja pidetään kokouksia. Henkilökohtaisesti tavataan taas esimerkiksi messuilla, kuten apuvälinemessuilla, joilta oheinen kuvakin on. Kuvassa työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammen kanssa työelämäasiantuntija Tapio Tiilikainen NKL:stä.
Kuva 2: Opopäivillä Tampereella helmikuussa 2020 aisti- ja liikuntavammaisjärjestöjen työelämäasiantuntijat yhteisellä ständillä. Vasemmalta Anne Mäki, Taru Tammi, Liisa-Maija Verainen, Marju Teinikivi, Jaakko Evonen ja edessä Börje Hanhikoski.
Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.