Järjestöillä tärkeä rooli työkykyohjelmassa

Teksti: Kristiina Koskiluoma
Kuvat: Laura Vesa

Järjestöillä on nyt etsikkoaika luoda asema työkyvyn arviointia ja tukemista kokeilevissa hankkeissa. THL:n Jarno Karjalaisen mukaan järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä.

Projektipäällikkö Jarno Karjalainen vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelmaan kuuluvaa toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada moniammatilliset työkyvyn tuen tiimit osaksi valmisteilla olevien uusien sote-keskusten toimintaa. Työtä tehdään Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kanssa. Käynnistymässä oleva työllisyyden kuntakokeilu vaikuttaa myös toimintaympäristöön.

Työkyvyn tuen tiimien tehtäväksi on hahmoteltu arvioida asiakkaan jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn määrää ja järjestää tarvittavat palvelut työkyvyn tukemiseksi. Toiminta osana sote-keskuksia tuottaa hyötyjä, koska tarvittavat palvelut ovat lähellä ja tiimeillä on mahdollisuus saada suora yhteys niihin.

– Tavoitteena on, että moniammatillinen tiimi arvioi yhdessä asiakkaan kanssa työkyvyn ja osaamisen, ja räätälöi palvelut, Karjalainen tiivistää.

– Moniammatillisuus auttaa siinä, että monista erillisistä palvelusuunnitelmista päästään yhteen suunnitelmaan, eikä asiakkaan tarvitse enää asioida lukuisissa palvelupisteissä. Asiakkaalla tulee olla myös oma vastuutyöntekijä, joka koordinoi palvelut ja johon pitää yhteyttä monien eri tahojen sijaan. On rasittavaa joutua kertomaan aina uudelle ihmiselle elämäntilanteensa.

Hankkeista lisäresurssia palveluihin

Syksyllä julkaistun OECD:n raportin mukaan suomalaisella työttömyydellä on hyvin monet kasvot. Työvoiman ulkopuolelle on jouduttu monista syistä. Suomelle on ominaista, että työttömillä on yhtä aikaa monia etupäässä terveydellisiä työllistymistä estäviä ongelmia, joihin ei koeta olevan riittävästi palveluita saatavilla. Myös TE-keskusten ja työvoiman palvelukeskusten resurssit ovat vähäisemmät kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

– Hankkeet tuovat nyt paljon kaivattua lisäresurssia osatyökykyisten palveluihin, Jarno Karjalainen toteaa.

Osatyökykyisten henkilöiden tulee päästä paremmin palveluiden piiriin.

– Työttömien terveystarkastusten juurruttaminen on yksi välttämätön edellytys, ja siinä on vielä haastetta, Karjalainen toteaa.

Viimeistään nyt on järjestöjen aika lähteä mukaan

Tätäkin ohjelmaa toteutetaan hankkeina, joiden toimintakausi on 2020–2022.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi marraskuun alussa hankerahaa 22 alueelliselle hankkeelle, joissa kokeillaan työkyvyn arviointiin, tukemiseen ja työllistymiseen liittyvää toimintaa.

– Järjestöyhteistyö huomioitiin positiivisesti arvioinnissa ja siihen panostetaan hankkeiden ohjauksessa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriössä Työkyky-ohjelmaa johtava erityisasiantuntija Ritva Partinen.

Hänen mukaansa järjestöt olivat tiiviisti mukana lähes kaikkien hankkeiden suunnittelussa, ja niillä on osuus myös hankkeiden toteuttamisessa.

Ritva Partinen näkee järjestöt keskeisinä kumppaneina osatyökykyisten työkykyä vahvistavan kokonaisuuden suunnittelussa ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa.

– Kansalaisjärjestötoiminta ja järjestöjen osaaminen on keskeistä kohderyhmien tavoittamisessa ja aktivoimisessa, Partinen toteaa.

Partinen kannustaa hankkeita hyödyntämään järjestöjen erityisosaamista ja kokemusta erityiskohderyhmien kuten vaikeasti työllistyvien nuorten ja osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa.

Myös Jarno Karjalainen patistaa järjestötoimijoita aktiivisuuteen.

– Juuri nyt on aika mennä mukaan, kun hankkeita käynnistetään ja henkilöstöä rekrytoidaan.

Hankkeissa toivotaan yhteiskehittämisen ilmapiiriä ja kumppanuutta.

– Tähän suuntaan toimii myös THL:n ja STM:n vahva tuki ja ohjaus. Jo hankehaun yhteydessä korostettiin järjestöyhteistyön merkitystä, vakuuttaa Karjalainen.

Ohjelman edetessä luodaan vertaisverkosto 22 hankkeen kanssa ja järjestetään tapaamisia, työpajoja ja teemapalavereita.

– Osallisuus on yksi tärkeä teema, jota edistetään.

Järjestöjen tietotaito käyttöön myös työkyvyn arvioinnissa

Perinteisesti työkyvyn arviointi on mielletty terveydenhuollon ammattilaisten, lähinnä lääkäreiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyisin työkyvyttömyyden tarkastelusta on siirrytty jäljellä olevan työkyvyn arviointiin, ja tällöin työkyky on toimintakyvyn ja ammatillisen osaamisen kokonaisuus suhteutettuna tarjolla olevan työn vaatimuksiin.

– Työkyvyn arvioinnin olisi hyvä palvella sekä sosiaalietuusjärjestelmää että osallisuuteen ja työllistymiseen liittyvää toimintaa, Karjalainen selventää.

Työkyvyn arvioinnissa noudatetaan kansallisia suosituksia. Arviointiin on kehitetty lukuisia mittareita, kuten Työterveys- laitoksen kehittämä Kykyviisari ja THL:n AVAIN-mittari, joka on kehitetty nimenomaan aikuissosiaalityön käyttöön.

– Toivon, että näitä mittareita hyödynnetään. Esimerkiksi Kykyviisari sopii erityisen hyvin järjestöjenkin käyttöön, Karjalainen sanoo.

Karjalaisen mielestä järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä. Esimerkkinä hän mainitsee vammaiset ja päihde- ja mielenterveysongelmaiset ihmiset.

– Järjestöt ovat hankkineet monissa toiminnoissaan käytännön osaamista työhönvalmennuksen menetelmistä ja toiminnallisesta työkyvyn arvioinnista omien jäsen- ja asiakasryhmiensä parissa, Karjalainen perustelee.

Kannustavia esimerkkejä ovat Honkalampi-säätiön toiminnallisen työkyvyn arviointipalvelu ja Huoltoliiton TYKKE 2 -hanke, johon kuuluu kahden päivän työkyvynarviointijakso.

– Muun muassa Askel-hanke, jossa Vates-säätiö oli mukana ja sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU, jossa oli mukana Kuntoutussäätiö, ovat kehittäneet menetelmiä, joista voidaan ottaa oppia, jatkaa Karjalainen.

– Monesti järjestöillä on erityisasiantuntemuksensa lisäksi luonteva ja maanläheinen yhteys asiakkaisiin, muistuttaa Karjalainen.

Erityisesti Karjalainen nostaa esiin järjestöjen mahdollisuudet kokemusasiantuntijuuden tuomisessa hankkeiden palvelumuotoiluun. Järjestöillä voi olla myös rooli esimerkiksi asiakasraatien kokoamisessa.

Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä – Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)