Osittainen työkyky käyttöön osasairauspäivärahalla

Työllistämisinvestoinnit eXtra -julkaisu.

Sairauspoissaolot ovat Suomessa jo pitkään olleet huolestuttavan yleisiä. Niiden osuus työssäkäyvien säännöllisestä työajasta on pysytellyt noin 4 prosentissa usean vuosikymmenen ajan. Jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, tällä hetkellä vain norjalaiset ovat suomalaisia useammin poissa työstä sairauden vuoksi.

Työkyvyttömyys on harvoin ehdotonta. Sitä vastoin työkykyä on yleensä vielä jäljellä. Osatyökykyisyys kuuluu näin ollen useimpiin sairauspoissaoloprosesseihin jossain vaiheessa ja määräaikainen osatyökykyisyys koskettaa lähes kaikkia työssä kkyviä. Osasairauspäivärahaa ja osittaista sairauspoissaoloa pohdittaessa huomio kiinnittyy juuri osatyökykyisyyteen työkyvyttömyyden sijaan ja siihen, että jäljellä olevaa työkykyä kannattaisi hyödyntää.

Käyttö edelleen vähäistä

Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007 alkaen. Sen tarkoituksena on mahdollistaa osa-aikainen työhön paluu silloin, kun lääkäri arvioi, että se on toipumista ajatellen turvallista. Osasairauspäivärahan käyttö on aina vapaaehtoista. Etuuden käyttö edellyttää, että työnantaja kykenee toteuttamaan osasairauspäivärahakauden aikaiset työjärjestelyt (työaikojen ja työkuormituksen muutokset ja mahdolliset sijaisjärjestelyt).

Osasairauspäivärahan saaja ja työnantaja sopivat osittaisen sairauspoissaolon ajaksi osa-aikatyötä koskevan määräaikaisen työsopimuksen. Aluksi etuutta käytettiin yksinomaan mahdollistamaan osa-aikainen työhön paluu pitkän (vähintään 60 päivää kestäneen) sairauspäivärahakauden jälkeen.

Sittemmin vuonna 2010 etuuden ehtoja muutettiin niin, että sen käyttö tuli mahdolliseksi lyhemmän, vähintään 10 päivää kestävän sairauspoissaolon jälkeen. Kelan tilastotiedot osoittavat, että osasairauspäivärahaa onkin alettu käyttää työkyvyttömyyden varhaisemmassa vaiheessa.

Työkyvyttömyysaika laski

Vuonna 2009 osasairauspäivärahakautta edeltänyt keskimääräinen työkyvyttömyys kesti 149 päivää ja kaksi vuotta myöhemmin 75 päivää. Myös etuuden käytön taloudelliseen kannustavuuteen on pyritty kiinnittämään huomiota siten, että osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työntekijä saa osasairausvapaan ajalta täyttä palkkaa.

Tätä mahdollisuutta ei ole hyödynnetty vielä tarpeeksi. Vuonna 2013 vain viidesosa osasairauspäivärahan saajista oli työnantajia. Lisäksi tavoitteena on ollut kytkeä osasairauspäiväraha ja muu kuntoutus tiiviimmin yhteen siten, että omavastuuaikaa ei ole siirryttäessä suoraan kuntoutuksesta osasairauspäivärahalle tai päinvastoin.

Osasairauspäivärahaa on Suomessa hyödynnetty vielä selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna Suomessa osasairauspäivärahan saajien osuus kaikista sairauspäivärahan saajista oli vain noin 3 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus on noin 40 prosenttia.

Osasairausvapaa nopeuttaa kokoaikatyöhön paluuta

Osasairauspäivärahan käyttökokemuksia on seurattu Suomessa tarkasti. Useiden kysely ja haastattelututkimuksien vastaajina ovat olleet potilaat, lääkärit, muut työntekijät ja työnantajat. Asenteet ovat olleet myönteisiä, mutta käytännöissä on koettu olevan haasteita. Nämä tilanteet ovat liittyneet eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, tiedonkulkuun sekä tiedonsaantiin.

Työjärjestelyt ovat usein vaikeampia pienillä työpaikoilla ja sellaisissa töissä, joissa tarvitaan erityistä osaamista. Kun osasairausvapaalla olleiden työhön paluuta ja työssä jatkamista on verrattu tavanomaisella sairauslomalla olleisiin, on saatu tuloksia, joiden mukaan osasairausvapaa on nopeuttanut kokoaikatyöhön paluuta ja tukenut työssä pysymistä.

Osasairausvapaalla olleet ovat siirtyneet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tavanomaisella sairauslomalla olleita harvemmin. Tutkimustulokset ovat hyvin samankaltaisia myös muissa Pohjoismaissa. Osasairauspäivärahan käytöllä ei toistaiseksi liene ollut Suomessa kansantaloudellista merkitystä, koska sitä on käytetty niin vähän.

Meillä osasairauspäiväraha otettiin käyttöön muita Pohjoismaita tiukemmin ehdoin. Voidaankin kysyä, onko uudistus ollut vielä liian maltillinen? Jos jäljellä olevaa työkykyä voidaan turvallisesti hyödyntää, olisiko osasairauspäivärahan oltava ensisijainen sairauspäivärahaan nähden? Olisiko työnantajalla oltava velvoite toteuttaa tarvittavat työjärjestelyt ja osatyökykyisellä velvoite palata osaaikatyöhön heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen?

Näitä kysymyksiä ei varmasti voida pohtia muusta sosiaaliturvasta irrallaan, mutta niitä olisi hyvä käsitellä, kun työurien pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa kehitetään.

Lähteet:

• Gissler M. (2014): Osasairauspäiväraha otettiin Suomessa käyttöön liian varovaisesti. THL:n blogi 18.2.2014.
• Kausto J. (2013): Effect of partial sick leave on work participation.People and Work Research Reports 102. Finnish Institute of Occupational Health 2013.
• Kausto J. (2013): Osasairausvapaa tukee työhön osallistumista. Työterveyslääkäri 2014; 32(2):25–27.
• Virta, L. & Kausto J. (2013): Osasairauspäivärahan käyttö aikaistuu.Työterveyslääkäri 2013; 31(4): 58–59.

Kuva: 123rf