Työelämän esteettömyys
Työelämän saavutettavuus ja esteettömyys
Tämän tietopaketin aiheena on esteetön ja saavutettava työelämä.
Tällä sivulla tutustut esteettömyyteen viidestä eri näkökulmasta ja erityisesti vammaisen, pitkäaikaissairaan tai osatyökykyisen henkilön kannalta.
UKK saavutettavuus -osiossa tutustut aiheen termeihin ja miten Suomessa edistetään ja valvotaan esteettömyyttä työpaikoilla.
- Fyysinen ympäristö
liikkuminen, ergonomia, apuvälineet, turvallisuus, aistiesteettömyys - Psyykkinen ympäristö
moninaisuuden arvostaminen voimavarana, kykyjen arvostus, kuulluksi tuleminen - Sosiaalinen ympäristö
työyhteisön tiedot, taidot ja asenteet erilaisia tarpeita kohtaan - Viestinnällinen ympäristö
tiedonsaanti, viestinnän selkeys, monikanavaisuus - Taloudelliset esteet
kannustinloukku, työkyvyttömyyseläke
Työpaikan esteettömyys mahdollistaa myös
- henkilökohtaisten apuvälineiden käyttämisen (esimerkiksi pyörätuoli, kuulolaite, opas- tai avustajakoira),
- ympäristön erilaisten ominaisuuksien hyödyntäminen (esimerkiksi induktiosilmukka, valaistus, hissi) ja
- eri ammattilaisten antaman palvelun käytön (esimerkiksi avustaja, tulkki, opas).
Työnantajalla voi olla myös velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin ja toisaalta mahdollisuus harkinnanvaraiseen työolosuhteiden järjestelytukeen. Mukautus voi tarkoittaa esimerkiksi apuvälineitä, joilla poistetaan työn tekemisen ja työelämän osallisuuden esteitä.
Esteettömyys on ajattelutapa, ei erityisjärjestely
Esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistaa sen, että meillä kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja yhdenvertaisesti.
Henkilöön liittyvät tekijät eivät saa tätä estää.
Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein sanaparina.
- Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä.
- Saavutettavuudella tarkoitetaan aineetonta ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita.
- Saavutettavuusdirektiivi koskee julkisia verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia. Tilanteesta riippuen sanalla saavutettavuus voidaan viitata myös pelkästään digipalveluihin.
Lisätietoa (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):
Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna 2015. Se koskee kaikkia työpaikkoja.
Jos työpaikalla on vähintään 30 työntekijää, siellä on lain mukaan oltava lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman voi yhdistää osaksi jotakin toista, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaa tai tasa-arvosuunnitelmaa.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, eikä ihmisiä saa erilaisuuden takia saattaa eri asemaan tai syrjiä. Tämä koskee niin työntekijöitä kuin asiakkaita.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.
Lisätietoa (linkki aukeaa uudelle sivulle):
EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2016 ja koskee julkisen sektorin elinten verkkopalveluiden ja mobiilisovelluksen saavutettavuutta.
Saavutettavuus on laaja käsite, ja siihen sisältyy kolme osa-aluetta: teknisesti saavutettava toteutus, selkeä ja helppokäyttöinen käyttöliittymä, sekä ymmärrettävä sisältö.
Direktiivi koskee julkisen hallinnon palveluita. On kuitenkin tärkeää, että myös organisaatioiden työntekijöiden digitaalinen työympäristö olisi saavutettava.
Esimerkiksi sosionomiksi näkövammaisen henkilön tulisi pystyä käyttämään organisaation sähköpostia, kalentereita, ainakin jotain myös työyhteisön sisäisä viestintäkanavaa ja esimerkiksi asiakastyössä olevia ohjelmistoja ja järjestelmiä.
Lisätietoa (linkki aukeaa uudelle sivulle):
- Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset (eOppiva ja Aluehallintovirasto)
- Digi kuuluu kaikille (Aluehallintovirasto, saavutettavuusvaatimukset.fi)
- Laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta (Finlex)
- Digipalvelulain vaatimukset (Aluehallintovirasto)
- EU:n saavutettavuusdirektiivi
- Verkkosivujen saavutettavuus (Invalidiliitto)
Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään jo ennen varsinaista työhönottoa, jos valintakriteerien asettaminen tai työpaikkailmoittelu on syrjivää.
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Syrjinnän muodot:
- Välitön syrjintä
- Välillinen syrjintä
- Kohtuullisten mukautusten epääminen
- Käsky tai ohje syrjiä
- Moniperusteinen syrjintä
Syrjintää työelämässä voivat olla esimerkiksi seuraavat tilanteet:
- Suoraa syrjintää voi olla se, että henkilöä ei rekrytoida, koska hänellä on vamma, vaikka hän olisi täysin pätevä ja kykenevä tehtävään.
- Välillistä syrjintää voi olla esteellinen ympäristö: henkilö ei pääse työhaastatteluun tai tyky-päiville, koska ei voi käyttää pyörätuolia tai muuta apuvälinettä sinne kulkemiseen.
- Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Työelämässä kohtuullinen mukautus voi olla työpisteen muokkaaminen työntekijälle sopivaksi tai erilaisten työmenetelmien tai tietoteknisten järjestelyiden käyttöön ottaminen.
- Myös käsky tai ohje syrjiä on laitonta ja tämän noudattaminen.
- Häirintä on syrjintää. Se on käyttäytymistä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Työnantajan täytyy puuttua häirintään, joka kohdistuu työntekijöihin. Jos näin ei tapahdu, voi hän joutua siitä oikeudellisesti vastuuseen.
Lisätietoa:
Erilainen kohtelu työsuhteessa ja työhönotossa
Kaikki ei ole syrjintää. Erilainen kohtelu työssä ja työhönotossa on sallittua tietyin edellytyksin. Joissain tilanteissa henkilön henkilökohtaista ominaisuutta voidaan käyttää kriteerinä esimerkiksi työhönotolle. Erilaisen kohtelun pitää kuitenkin perustua työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin.
Esimerkiksi IT-alan yritys voi rekrytoida pelkästään autisminkirjon henkilöillä, kun henkilöllä on työhön tarvittavia erityisominaisuus. Näkövammainen henkilö voidaan palkata verkkosivujen saavutettavuustestaajaksi, koska hän on käyttää apuvälineitä ja pystyy arvioimaan myös käyttäjän näkökulmasta sivuston saavutettavuutta.
On myös mahdollista, että esimerkiksi etnisen vammaisten ihmisten edunvalvontatehtäviin tai oikeuksia ajavaan tehtävään valitaan heitä edustava henkilö eli vammainen henkilö erilaisen kohtelun perusteella.
Positiivinen erityiskohtelu
Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa toimenpiteitä, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita, jotta heidän tosiasiallinen yhdenvertaisuus turvataan.
Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää, kun sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.
Positiivinen erityiskohtelu työelämässä voi tarkoittaa sitä, että organisaatio tarjoaa työpaikkoja pelkästään tietylle ryhmälle, johon kuuluvilla on muita heikompi asema työmarkkinoilla ja muita huonompi mahdollisuus työllistyä esimerkiksi vamman tai pitkäaikaissairauden takia.
Aiemmin mainittu IT-alan yritys voi rekrytoida autisminkirjon henkilöitä myös sillä perustella, että heillä on muita huonompi mahdollisuus päästä työelämään, koska autismin kirjon jotkin ominaisuudet nähdään työllistymisen esteenä.
Positiivisen erityiskohtelu ei saa olla suosintaa, koska silloin se antaisi jollekin etuoikeuksia toisia syrjivällä tavalla. Tämän takia positiivisen erityiskohtelun tulee olla sen tavoitteeseen nähden oikeasuhtaista, mitä arvioidaan aina tapaus- ja tilannekohtaisesti.
Positiivisen erityiskohtelun pitää olla etukäteen mitoitettu niin kestoltaan kuin laajuudeltaan. Se ei saa olla omavaltaista toimintaa, vaikka se kohdistuisikin heikossa asemassa olevien ihmisten tukemiseen.
Positiivisen erityiskohtelun pitääkin olla suunnitelmallista.
Huomioi nämä seikat positiivisessa erityiskohtelussa työhönotossa:
- Positiivisesta erityiskohtelusta päätetään työhönotossa jo etukäteen ja siitä kerrotaan työpaikkailmoituksessa. Jos positiivisesta erityiskohtelusta päätetään vasta henkilövalintaa tehtäessä, voidaan menettelyä helposti pitää mielivaltaisena.
- Positiivisen erityiskohtelun toimenpide voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka kuuluvat ihmisryhmään, joka on epäedullisemmassa tai heikommassa asemassa muihin verrattuna.
- Positiivinen erityiskohtelu ei tarkoita automaattista etusijan antamista ahenkilölle, joka kuuluu aliedustettuun ryhmään. Myös hänen pitää voida valita suunnilleen yhtä pätevien hakijoiden joukosta.
Syrjinnästä, erityiskohtelusta ja positiivisesta erityiskohtelusta löytyy tarkempaa tietoa ja neuvontaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta (linkki aukeaa uudelle sivulle):
Positiivinen erityiskohtelu: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/positiivinen-erityiskohtelu
Syrjintä: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/syrjinta
Vammaisten henkilöiden oikeudet: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet
Työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia. Monimuotoisuus on erilaisuutta, jota määrittää esimerkiksi ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus jne.
Kaikki ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, ketään ei saa erilaisuuden takia saattaa eri asemaan tai syrjiä. Tämä koskee niin työntekijöitä, koko työyhteisöä kuin asiakkaita.
Osa monimuotoisuudesta on ulkoisesti havaittavissa, osa ei. Jokaisella työntekijällä on oma elämäntarinansa ja -kokemuksensa, joka parhaimmillaan edistää työyhteisön luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Erilaisuus on rikkautta.
Monimuotoisessa työyhteisössä osataan mukauttaa työtä, hyödyntää erilaisia toimintatapoja ja keinoja, jotta taustaltaan ja esimerkiksi työkyvyltään erilaisten ihmisten kyvyt saadaan parhaiten käyttöön.
Lisätietoa monimuotoisuudesta (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):
Kohtuullisen mukautuksen epääminen on yksi syrjinnän muoto.
Työnantajan on tehtävä tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi saada työtä, suoriutua työtehtävistään ja edetä työurallaan.
Mukautukset voivat kohdistua
- fyysiseen ympäristöön (mm. liikkumisen esteet, valaistus, akustiikka)
- työvälineisiin (mitoitukset, apuvälineet)
- työn järjestelyihin (työn organisointi, työajat, avustajan käyttö).
Huom! Työnantajalla voi olla mahdollisuus työolosuhteiden järjestelytukeen, joka on harkinnanvarainen tuki ja josta päättä alueen TE-toimisto tai kuntakokeilu. Tukea voi saada 4000 euroa.
Lisätietoa (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on monta tapaa edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Käytännössä se on neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä osapuolten välillä, kouluttamista, tiedon keräämistä sekä lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista.
Aluehallintoviranomaiset (AVI) ovat alueellisia työsuojeluviranomaisia, joita ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. AVI:t vastaavat työolojen valvonnasta ja tarkastuksista alueilla.
Työsuojeluviranomainen valvoo myös syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä sekä syrjintää kokeneiden pyynnöstä että viranomaisaloitteisesti.
Esimerkiksi vuonna 2022 terveydentila oli yleisin syy työsuojeluviranomaiselle tehdyissä syrjintää koskevissa valvontapyynnöissä.
- Työsuojeluhallinnon verkkosivut: https://www.tyosuojelu.fi/
Työsuojeluviranomaisen puhelinnumero
Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620.
Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän tai työnhakijan syrjintätapausta valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Syrjintähavainnoista voi antaa nimettömän vihjeen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä toimii yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta. Sen tehtävinä ovat
- edistää yhdenvertaisuutta yleisellä tasolla
- toimia eri tahojen välillä vuoropuhelun ja tietojen vaihdon kanavana syrjinnän ehkäisemiseksi
- käsitellä yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä
Valtioneuvosto asettaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Toimikaudella 6.11.2023 – 5.11.2026 vammaisjärjestöistä mukana ovat
- Markku Jokinen, Kuurojen liitto ry (Vatesin taustayhteisö)
- Sari Kokko, Vammaisfoorumi ry
- Hanna Lahti, Invalidiliitto ry (Vatesin taustayhteisö)
- Dennis Rehn, SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder
- Mika Välimaa, Kynnys ry
Fyysinen esteettömyys
Fyysinen esteettömyys on mm. liikkumisen esteiden poistamista sekä aistivammat huomioivaa hyvää auditiivista ja visuaalista työympäristöä. Fyysiseen esteettömyyteen kuuluvat myös työtilan ja työvälineiden materiaalit tai huoneilman hajuttomuus.
Fyysiseen esteettömyyteen liittyy myös työssä käytettävien laitteiden ja välineiden sekä tiedon saavutettavuutta.
Rakennettu ympäristö
Rakennetun ympäristön esteettömyys tai esteellisyys on toimintaympäristön ominaisuus, ei yksilöstä johtuva asia.
Rakennetun ympäristön saavutettavuutta edistävät mm. pienet tasoerot, helppokulkuiset kulkuväylät, tilavat hissit, riittävän leveät oviaukot, kalusteiden ja varusteiden käytettävyys, kevyet ovet ja oikeanlainen toimitilojen kunnossapito.
Lisätietoa mm. Invalidiliiton sivuilta (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):
- Yleiset esteettömyyskriteerit
Tarkistuslista on kaksisivuinen pdf-tiedosto. Siinä käydään läpi joitakin keskeisiä ulko- ja sisätilojen esteettömyyttä edistäviä asioita. Lista on tehty itsearviointia varten, eikä se korvaa koulutetun esteettömyyskartoittajan tekemää esteettömyyskartoitusta. - Lista koulutetuista esteettömyys- ja saavutettavuuskartoittajista
- ESKEH-kartoitusmenetelmä
ESKEH-kartoitus on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten. - Invalidiliiton esteettömyysvideot
Visuaalinen ympäristö
Hyvässä visuaalisessa ympäristössä on huomioitu työn tekemisen kannalta mm. riittävä hyvä valaistus, pintojen heijastus, kontrastit sekä kalusteiden tai kulkuaukkojen erottuvuus sekä selkeä opastus. Silmäsairaus tai näkövamma ei tarkoita, että valoa pitäisi olla aina erityisen paljon, vaan valontarve on yksilöllinen. Henkilön näkökyky ja valontarve on tärkeä tutkia ennen kuin valaistusta muutetaan työpaikalla.
Toisaalta puutteellinen valaistus lisää tapaturmavaaraa ja työssä väsymistä. Hyvin suunniteltu visuaalinen ympäristö helpottaa meidän kaikkien ympäristön turvallista hahmottamista.
Lisätietoa esteettömyydestä näkemisen ja näkövammaisuuden kannalta (linkit aukeavat uudelle sivulle):
- Näkövammaisten liiton sivuilta
- Esteettömyys ja saavutettavuus. Näkövammaliitto
- Valaistuksesta työsuojelun kannalta. Työsuojelu.fi
Auditiivinen ympäristö
Esteetön kuunteluympäristö on akustiikaltaan toimiva ja tilaa on tarvittaessa täydennetty erilaisin kuuntelujärjestelmin. Kuulokojeen käyttäjiä auttaa tilaan asennettu induktiosilmukka, jonka välityksellä ääni siirretään suoraan kojeeseen. Hyvään kuunteluympäristöön liittyy myös hyvä valaistus.
Kuulon alenemasta kuurouteen
Kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuuloalenema, lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. On monia keinoja, joilla kuulovammaisen työoloja voidaan parantaa. Mukautusten järjestäminen ei ole monimutkaista ja toisaalta esimerkiksi akustiikan parantamisesta ja sisäisen tiedonkulun varmistamisesta hyötyvät myös normaalikuuloiset.
Lisätietoa kuulosta: (linkit aukevat uuteen ikkunaan):
- Kuulolla työssä. Kuuloliitto.
- Suomen Kuurosokeat
- Kuuloavain.fi – Esteetön kuuntelu julkisissa tiloissa
Melu kuulolle haitallista ääntä
Melu tarkoittaa häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Se on epämiellyttävää, häiritsevää ja odottamatonta. Kuulolle erityisen haitallista impulssimelua esiintyy metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. Iän myötä kaikkien kuulo alenee jossakin määrin, mutta myös henkinen väsymys ja stressi voivat alentaa kuuloa.
Lisätietoa melusta ja meluntorjunnasta (linkit avautuvat uudelle sivulle):
Piirros: Harri Heikkanen
Sisäilma ja hajut
Rakennusten huono sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja ja alentaa työtehoa ja viihtyvyyttä. Sisäilman haitat voi aiheuttaa ulkoilmasta sisälle tunkeutuvat tai sisätiloissa muodostuvat kaasumaiset tai hiukkasmaiset epäpuhtaudet.
Hyvä sisäilma on pölytön ja hajuton, eikä ilmanvaihto aiheuta vetoa tai melua. Esimerkiksi kouluissa tavallisin sisäilmaongelma on ilmanvaihtoon liittyvä tekninen syy. Kosteus- ja homeongelmat ovat jäävuoren huippu. Huono sisäilma voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia tai allergioiden ja astaman kaltaisia oireita.
Väestöstä 10-40 prosenttia kärsii tuoksuista. Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuyliherkkien hajuaisti ei ole tavallista herkempi, vaan heiltä puuttuu ominaisuus tottua tuoksuihin. Tämän takia työpaikalla tulisi välttää turhien tuoksujen käyttöä. Myös voimakkaat mausteiden ja ruokien hajut voi aiheuttaa toiselle pahoinvointia.
Lisätietoa (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):
- Hengitysliitto: Sisäilma
- Työsuojeluhallinto: Sisäilmasto
- Työterveyslaitos: Sisäilmaongelman selvittäminen työpaikalla
- Sisäilmayhdistys.fi
- Allergialiitto: Tuoksuherkkyys
- Hengitysliitto: Keuhkoahtaumatauti
Savuttomuus
Tupakointi on edelleen keskeisin työikäisten työkykyä vahingoittava, mutta estettävissä oleva terveysriski. Noin 60 prosenttia tupakoitsijoista haluaisi lopettaa viimeisen vuoden aikana tupakoinnin. Tupakoinnista aiheutuu monia terveysriskejä työntekijälle ja työnantajalle menetettyä työpanosta.
Työyhteisön savuttomuutta voidaan tukea eri keinoin. Tupakkalain ansiosta meillä on muun muassa savuttomat työpaikat ja ravintolat sekä tupakattomat julkiset liikennevälineet. Vuonna 2015 naisista tupakoi enää 12 prosenttia, miehistä 16 prosenttia. Jokaisella on oikeus savuttomaan työympäristöön.
Yksi lähes aina tupakoinnista aiheutuva hitaasti etenevä keuhkosairaus on keuhkoahtaumatauti.
Lisätietoa savuttomuudesta (linkit aukaevat uudelle sivulle):
Sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys
Esteettömyys on totuttu liittämään rakennettuun ympäristöön, mutta työpaikan saavutettavuudessa ei saa unohtaa sosiaalista ja psyykkistä esteettömyyttä. Niiden edistämisessä tärkeintä on asenne.
Sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys on määritelty hyvin vaihtelevasti. Tässä sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan yleisemmin koko työyhteisöstä lähtevää toimintaa ja psyykkisellä enemmän ehkä yksilöstä lähteviä asioita.
Sosiaalinen esteettömyys
Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan työpaikan ilmapiiriä, jossa jokainen voi tehdä työtään ilman pelkoa syrjinnästä, väheksymisestä tai kiusaamisesta.
Hyvä sosiaalinen työympäristö luo paremmat edellytykset tehokkaalle työn tekemiselle, luovuudelle ja työssä jaksamiselle. On mukavampi olla joukossa, jossa on myönteinen lataus ja salliva ilmapiiri kuin työpaikassa, jossa on jännitteitä ja toisten vähättelyä.
Sosiaalista esteettömyyttä edistää työyhteisön tiedot sairauksista, vammoista ja elämäntilanteista sekä ymmärrys siitä, miten nämä asiat vaikuttavat esimerkiksi työn tekemiseen ja miten niihin pitäisi suhtautua. Hyvässä ilmapiirissä voi keskustella myös aroiksi koetuista aiheista.
Sosiaalinen esteettömyys kannustaa työyhteisön kaikkia jäseniä osallistumaan ja olemaan aktiivinen omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Toisaalta työyhteisö osaa ottaa huomioon sen, että jotain työntekijää voi pelottaa ryhmässä olo, yksin liikkuminen, vieraat ihmiset, kovat äänet tai muiden suhtautuminen häneen.
Työyhteisö esimerkiksi ymmärtää, että jotkut saattavat tarvita sairautensa tai vammansa takia ylimääräisiä lepotaukoja sosiaalisissa tilanteissa.
Sosiaalisen esteettömyyden kysymyksiä:
- Tuntevatko kaikki itsensä tervetulleiksi?
- Kenen tarinoita kerrotaan?
- Keiden kanssa tehdään yhteistyötä?
- Tuodaanko esiin, että kaikenlainen syrjintä on kielletty?
- Kenet tieto palveluista tavoittaa?
Lähde: Kulttuuria kaikille
Lisätietoa sosiaalisesta esteettömyydestä:
Psyykkinen esteettömyys
Psyykkisellä esteettömyydellä tarkoitetaan – soveltaen työelämään – usein niitä kykyjä, tietoja ja taitoja, joita yksilöt tarvitsevat voidakseen tehdä työtään tehokkaasti. Psyykkinen esteettömyys liittyy tällöin siihen, että työntekijän kyvyt ja taidot eivät jää käyttämättä psyykkisesti kuormittavien tai häiritsevien asioiden takia.
Psyykkistä esteettömyyttä voi myös tarkastella siitä näkökulmasta, miten työtehtävät tai työpaikan toimintatavat edistävät ja kannustavat työntekijän mahdollisuutta käyttää näitä yksilöllisiä kykyjään, tietoaan ja taitoja.
Sairaudet tai vammat, jotka vaikuttavat mm. eläytymiskykyyn, puhekykyyn, muistiin tai asioiden hahmottamiseen, voivat aiheuttaa vaikeita tilanteita työpaikalla, syrjäyttää työelämästä tai estää työn saannin. Ikääntyminen voi myös aiheuttaa tarvetta miettiä tehtäviä tai työtä uudella tavalla.
Psyykkinen esteettömyys vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Psyykkinen esteettömyys näkyy siinä, miten työpaikalla suhtaudutaan toisiinsa, miten puhutaan ja käyttäydytään tai miten asiat otetaan esiin.
Psyykkistä esteettömyyttä edistävät työpaikalla:
- tunne siitä, että on hyväksytty sellaisena kuin on
- työpaikalla tervehditään ja kysytään kuulumisia
- ilmapiiri on myönteinen ja turvallinen
- työpaikalla on sovittu, miten ristiriitoja käsitellään
- työyhteisö on monimuotoinen, jolloin totutaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa
Piirros: Harri Heikonen
Psykososiaalinen kuormitus
Psyykkistä esteettömyyttä voidaan lähestyä myös työsuojelun näkökulmasta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.
Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Keskinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi.
Lisätietoa (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):
- Työturvallisuuskeskus: Psykososiaalinen kuormitus
- Työsuojelu.fi: Psykososiaalinen kuormituu
- Työterveyslaitos: Aivotyö kuormittaa ja innostaa joka alalla
- Työterveyslaitos: Eettinen kuormitus ja sen hallinta
Taloudelliset esteet
Vamma tai sairaus on voinut johtaa ihmisen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Silloin pienetkin lisäkulut, jotka liittyvät työelämässä pysymiseen tai sinne pääsemiseen, voivat olla yksilölle merkittäviä.
Esimerkiksi työmatkakulut, työssä tarvittavat vaatteet ja kengät, puhelimen käyttön jne. voivat olla suhteessa hänen taloutensa tuloihin merkittäviä.
Työssäkäynnin motivaation ja työpaikan vastaanottamisen esteinä voivat olla myös kannustinloukut tai pelko työkyvyttömyyseläkkeen menettämisestä. Nämä kaikki voivat lisätä työntekijän psyykkistä kuormittavuutta.
Kannustinloukku
Työn tekeminen pitäisi olla aina kannattavaa, mutta aina näin ei ole. Ansiotulot voivatkin vaikuttaa henkilön sosiaalietuuksiin. Ansiotulo voi vähentää esimerkiksi asumistukea tai muita sosiaalietuuksia. Vaikutus voi olla niin suuri, ettei henkilö voi ottaa työtä vastaan, koska se ei ole kannattavaa.
Syntyy kannustinloukku. Työn tekeminen johtaa siihen, että henkilön kokonaistulot pienevät tai hänelle jää yhtä paljon tuloja käyttöönsä – tekipä hän töitä sitten tai ei.
Työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajat
Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi pelätä menettävänsä eläkkeen, jos hän ottaa palkkatyön vastaan. Syynä on työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja, jota ei saa ylittää. Toistuva ylitys johtaa eläkkeen menetykseen. Ansiotuloihin lasketaan mukaan myös esimerkiksi kesälomarahat ja työpaikan etuudet. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää hetkeksi lepäämään, jos näyttää siltä, että ansiotulot tulevat ylittämään ansainrajat toistuvasti.
Viestinnän saavutettavuus
Viestinnän saavutettavuus tarkoittaa monia asioita, kuten
Siihen liittyy muun muassa selkeä kieli, viestinnän saatavuus eri aistein, verkkosivujen käyttäminen eri apuvälineiden avulla, mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään sekä viittomien, symbolien ja kuvien käyttö viestinnän tukena.
Kasvokkainen viestinnän rinnalla viestintää tehdään monikanavaisesti eri laitteiden, ohjelmien ja sovellusten avulla. Puhelimet, tekstiviestit, pikaviestimet, sähköpostit ja erilaiset yhteistyösovellukset ovat tärkeä osa työyhteisön viestintää ja yhteydenpitoa.
Työpaikalla ja asiakaspalvelussa voidaan edistää viestinnän saavutettavuutta eri tavoin.
Työntekijöitä voi kannustaa kertomaan, mikäli hänellä jokin vamma, pitkäaikaissairaus tai esimerkiksi oppimisen vaikeus, joka kuormittaa tai voi estää yhdenvertaisen työelämän osallisuuden.
Selkokieli ja selkeä kieli
Selkokieli on yksi suomen kielen muoto. Siinä kieltä on mukautettu sisällöltään, sanoilla ja rakenteeltaan niin, että sitä on helpompi lukea ja ymmärtää kuin yleiskieltä. Selkokielestä hyötyvät monet muutkin kuin henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
Selkeä kieli on kielenhuollon suositusten mukaista yleiskieltä, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa. Selkokieli menee vielä hieman pidemmälle. Selkokieli voi palvella monia ryhmiä, kuten kieltä opettelevia, muistisairaita tai henkilöitä, joilla on kehitysvamma.
Lisätietoa (linkit aukevat uuteen ikkunaan)
- Kehitysvammaliiton selkokielen asiantuntijasivusto: Selkokeskus.fi
- Työelämän sanoja selkokielellä
- Lue myös Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta Minna Pyhälahden blogi: ”Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli
Oppimisen vaikeudet
Oppimisvaikeudet jäävät usein huomaamatta työelämässä, vaikka noin joka viidennellä työikäisellä on oppimisen haasteita. Ne voivat olla lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, matematiikan vaikeus, hahmottamisen vaikeus, autismin kirjo, ADHD tai kielelliset erityisvaikeudet.
Oppimista ja työntekoa voi kuitenkin tukea monella eri tavoilla.
Erilaisten oppijoiden liitto tarjoaa maksuttomia tapahtumia ja koulutuksia sekä maksullisia hyödyllisen oppimisen välineitä.
Sivuilta löytyy myös erillinen materiaalipankki työelämää varten.
Lisätietoa (linkit aukevat uudelle sivulle):
Viittomakieli
Viittomakieli on itsenäinen, luonnollinen kieli. Usein se on myös käyttäjänsä äidinkieli. Viittomakieli ei ole siis vain tapa esittää puhuttua kieltä. Viittomakieli kuuluu Suomessa kymmenen suurimman äidinkielen joukkoon. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.
Viittomakielen ilmaisuja käytetään myös eritasoisesti puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikaatiossa esimerkiksi vammaisen henkilön kanssa.
Lisätietoa (linkit aukevat uuteen ikkunaan):
- Viittomakielinen kirjasto: Viittomakielinen työelämässä -videosarja (Kuurojen Liitto)
- Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja
- Suomi.fi viittomakielellä
- Viittomakielilaki (Finnlex)
- Viittomakieli ja viittomakieliset (Kuurojen Liitto)
- Kela: Vammaisten tulkkauspalvelut
Viittomakommunikointi ja merkkijärjestelmät
Lisäksi on muita kommunikaation tapoja, joissa käytetään viitottua puhetta, tukiviittomia tai erilaisia merkkijärjestelmiä. Ne eivät ole itsenäisiä kieliä, kuten viittomakieli.
Viittomakommunikaatiolla tarkoitetaan viitottua puhetta ja tukiviittomia.
Viitottu puhe on huuliolukua tukeva kommunikaatiomenetelmä, joka on luotu kuuroutuneiden ja huonokuuloisten kuulon ja huuliltaluvun tueksi.
Tukiviittomat soveltuvat varhaiseksi kommunikointikeinoksi eriasteisissa puheen ja kielenkehityksen häiriöissä. Tukiviittomat ovat viittomakielen viittomia.
Kommunikoinnissa voidaan käyttää myös kuvia, esitteitä ja erilaisia graafisia merkkijärjestelmiä.
Puhutaan myös esine- ja kuvakommunikaatiosta. Puhetta korvaava komunnikointia kutsutaan myös ACC-viestinnäksi.
Lisätietoa:
- Papunetin Puhetta korvaava kommunikointi –sivustolle.
- Kulttuuria kaikille symbolikirjasto
- Blisskieli on graafinen kieli, jossa käsitteet ja kieliopilliset muodot ilmaistaan bliss-symboleilla.
Pistekirjoitus
Pistekirjoitus on sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito. Pistekirjoitus, äänitteet, näkemisen apuvälineet ja tietotekniset ratkaisut ovat toisiaan täydentäviä tiedonsaantitapoja.
Pistekirjoitusta tuotetaan pistekirjoitustaululla ja pistimellä mekaanisella tai elektronisella pistekirjoituskoneella tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella. Pistekirjoituksen tarpeesta kannattaa aina keskustella yhdessä mahdollisten käyttäjäryhmien kanssa.
- Näkövammaisten liitto: Pistekirjoitus Linkki aukeaa uuteen ikkunaan.
Kuvailutulkkaus
Visuaalisuuden sanallistamista, visuaalisen ärsykkeen muuttamista puhutuksi tai kirjoitetuksi kieleksi sanotaan kuvailutulkkaukseksi.
Kuvailutulkki kertoo sanoin sen, mitä näkövammainen ei voi nähdä. Kuvailutulkkausta omiin tapahtumiin voi tilata esimerkiksi Näkövammaisten Kulttuuripalveluista.
Lisätietoa (linkki avautuu uuteen ikkunaan):
Artikkeleita
Kyvyt käyttöön -verkkolehdestä poimittua
Saavutettavuus on osa arjen toimivuutta
Työkyvyn tukeminen etenevän sairauden kohdalla
