Disability Employment Forum eli DEF tarjoili kestäviä työkaluja ja vinkkejä työnantajien ja monenlaisten osaajien ympärivuotiseen yhteistyöhön
Lokakuussa 2022 kokoonnuttiin tärkeän asian äärelle vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen edistämiseksi, kun Vates-säätiön organisoima Disability Employment Forum toteutui tänä vuonna yhteistyössä Nuorten Ystävien kanssa
Lokakuussa 2022 kokoonnuttiin tärkeän asian äärelle vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen edistämiseksi, kun Vates-säätiön organisoima Disability Employment Forum toteutui tänä vuonna yhteistyössä Nuorten Ystävien kanssa. Etä- ja liveosallistujia on tämän vuoden DEF-tapahtumassa ennätysmäärä, kiitämme vielä kaikkia mukana olleita! Tilaisuuden puheenvuorojen tallenteita on kaikille saatavilla tekstitettynä Vates-säätiön Youtube-kanavalla.
Päivän aikana kuultiin vaikuttavia puheenvuoroja ja saatiin käytännön työkaluja työnantajayhteistyöhön, joka oli tämän vuoden tapahtuman teemana. Vates-säätiön kehittämispäällikkö Kaija Ray johdatteli aiheeseen, jonka jälkeen Nuorten Ystävien sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula kokosi puheenvuorossaan Nuorten Ystävien työllistämisen toimintoja ympäri Suomen. Nikula muistutti, kuinka tärkeää työelämän saavuttaminen on vammaudesta tai sairaudesta huolimatta, ja miten arvokasta yhteinen työ tämän eteen on.
Työnantajille lisättävä tietoa työntekijäpotentiaalista ja sen saavuttamisesta
ODL-säätiöllä projektipäällikkönä toimiva kuntoutuksen erityisasiantuntija Saana Hautala kertoi puheenvuorossaan vuonna 2021 valmistuneesta opinnäytetyöstään, joka käsitteli tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen liittyvän työnantajayhteistyön kehittämistä. Tutkimuksen kohteina oli Nuorten Ystävien kolmen klubitalon yhteisöt, ja tutkimusta toteutettiin yhteistyössä klubitalojen työhönvalmentajien, klubitalojen jäsenten sekä erilaisten työnantajien kanssa. Tutkimus toteutettiin palvelumuotoilun keinoin ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin työnantajien sekä työhönvalmentajien haastatteluja.
Tutkimustuloksina todettiin, että työhönvalmennusprosessia eli palvelukonseptia tulisi vielä selkeyttää ja aiheen yleistä tietoisuutta työnantajien keskuudessa tulisi lisätä. Työnantajilla on myös erilaisia tarpeita, ja heitä tulisi lähestyä ne edellä. Tutkimuksessa luotiinkin erilaisia työnantajaprofiileita, joiden avulla myös työhönvalmentajat voivat jatkossa paremmin lähestyä työnantajia.
Esimerkiksi pienyrittäjät kokivat hyödylliseksi, että työhönvalmentajilta saa apua myös byrokraattisten asioiden hoitoon ja asioiden järjestelyyn. Yleisesti kehittämistyössä todettiin, että työnantajilla ei ole riittävästi vielä tietoa tällaisesta työvoimapotentiaalista sekä tavoista saada sitä.
Yleisöstä huomioitiin, että erityistarpeita kannattaisi painottaa myös työhönvalmennusprosessissa. Hautalan esityksen jälkeen kuultiin muutama käytännön esimerkki niin tutkimuksessa mukana olleelta klubitalokentältä, Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä ja Paikka auki -ohjelman koordinaatiohankkeesta.
Erilaisten ihmisten palkkaaminen on jo arvo itsessään
– Meidän toiminnassamme ihmisoikeudet ovat tärkeitä, samoin tukea tarvitsevan ihmisen hyvä elämä, ja siihen kuuluu myös työelämä, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön työvalmentaja Anne-Riitta Sola kertoi alkuun puheenvuorossaan.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on ollut Paikka auki -avustuksella palkattuja työntekijöitä vuodesta 2019. Heidän mentorointiin ja ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota ja tässä työssä tukena on käytetty myös Paikka auki -koordinaatiotiimin kehittämiä toimintamalleja ”Vastuullinen työnantaja” ja ”Vastuuntuntoinen työntekijä”. Nämä toimintamallit ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä verkkosivuilta: https://www.paikka-auki.fi/toimintamallit/.
Sola esitteli puheenvuorossaan myös Jopijelppari-sovelluksen, joka on suunniteltu yhteistyössä turkulaisen Gamu ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Jopijelppari-mobiilisovelluksen avulla tukea tarvitseva henkilö pystyy jäsentämään, muistamaan ja hallitsemaan omia tietojaan, koulutushistoriaansa sekä työkokemustaan ja työtehtäviään.
Voit tutustua Jopijelpparin sovellukseen YouTubessa olevalta esittelyvideolta: https://www.youtube.com/watch?v=68tMpLMTpeA
Lisätietoa Jopijelppari-sovelluksesta verkkosivuilla: https://kvps.fi/jopijelppari-tukee-tyoelamaa/
Solaa haastatteli Nuorten Ystävien kehittämispäällikkö Lea Nikula.
Yritysesimerkkejä
Ensimmäisten puheenvuorojen jälkeen siirryttiin erilaisten työnantajien ja monenlaisten työntekijöiden yhteistyökokemuksiin. Nuorten Ystävien klubitalopäällikkö Taija Hirvonen esitteli puheenvuorossaan yhteistyötä NYn klubitalojen jäsenten, rinnallakulkevien työhönvalmentajien ja R-Kioskin sekä Koulutusavaimen työnantajien välillä.
Oulun R-Kioski Hallituskatu palkkasi Klubitalo Pönkän jäsenen työntekijäksi kioskille, josta nähtiin puheenvuoron aikana video.
– On arvo palkata erilaisia ihmisiä. Jokainen ihminen ansaitsee työn, josta nauttii. Katja (työnantaja) on uskonut Tiinaan (työntekijään), silloin kun Tiina itse ei ole aina uskonut, Hirvonen avaa vielä videon katselun päätteeksi.
Koulutusavaimelta toimitusjohtaja ja valmentaja Silja Kauppinen kertoi kokemuksiaan jo kahdeksan vuotta kestäneestä yhteistyöstä Nuorten Ystävien Kajaanin Klubitalo Tönärin kanssa.
Koulutusavain on aiemmin ostanut siivouspalveluita, joiden laatuun he eivät ole olleet aina niin tyytyväisiä. Sen jälkeen syntyi yhteistyö Klubitalo Tönärin kanssa, jossa työhönvalmentajat opastivat Koulutusavainta työntekijöiden palkkaamiseen sekä harjoittelujaksoihin Tönärin jäsenistä.
Kauppinen koki tärkeäksi, että Klubitalo Tönärin työhönvalmentaja on opastanut ja perehdyttänyt sekä työnantajaa että täsmätyöntekijää. Työn laatu on hyvä, työntekijät ovat olleet luotettavia ja heiltä on löytynyt hyvin joustavuutta.
Työntekijä Susanna puolestaan kertoi, että hän on kokenut työn miellyttävänä ja saanut tuen Klubitalo Tönäriltä. Taloudellisen tuen lisäksi työ on tuonut rytmiä päivään, ja hän on uskaltautunut hakemaan toistakin työtä Koulutusavaimen osa-aikaisen työn rinnalle.
Lopuksi Hirvonen kysyi Kauppiselta, miten hän markkinoisi tällaista toimintaa muille työnantajille. Kauppinen kokee kulttuurin moninaisuuden rikkautena, kun työntekijät ovat iältään, sukupuoleltaan tai kulttuuritaustaltaan erilaisia:
– Moninainen työyhteisö on luova ja tuloksekas. Monesti rekrytoinnissa katsotaan omilla silmälaseilla, mikä ei välttämättä tuo sitä rikkautta. Työtä on paljon tehtävänä, mutta miksei työnantaja voisi räätälöidä sellaista tehtävää, mikä soveltuu myös täsmätyökykyiselle. Monissa yrityksissä on tarve osa-aikaisille työntekijöille. Jos henkilöllä on vahvuutta siihen, miksi ei palkkaisi tiettyyn tehtävään, Kauppinen kokoaa.
Kehittämishankkeiden antia Adapterissa ja Mutterissa
Työhönvalmentaja Jarkko Lehmikangas esitteli Muhoksen Mutteri-hankkeen yrityskartoitusta, joka tehtiin yhteistyössä Muhoksen kunnan elinkeinotoimen kanssa. Puhelinhaastatteluihin vastauksia saatiin 107 yritykseltä kevään 2022 aikana. Haastatteluissa kävi ilmi piilotyöpaikkoja, muut työvoimatarpeet, tuetun työn mahdollisuudet sekä oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet.
Yhteydenotoissa havainnointiin, että yrityksissä muuttuu nopeasti tilanteet ja tarpeet rekrytoinnille. Tämä tarkoittaa jatkuvaa työtä ja yhteydenpitoa yrityksiin. Kaikkia työpaikkoja ei haluta laittaa työpaikkoja julkiseen hakuun, koska rekrytointi työllistää. Mutteri-hanke teki työtä näiden asioiden helpottamiseksi työnantajan ja työnhakijan välillä. Yhdeksi tärkeäksi tekijäksi Mutteri-hankkeessa koettiin yrityksiin jalkautuminen ja auttaminen käytännön asioissa.
Kartoituksesta oli hyötyä monella tavalla, muun muassa jopa 100 työpaikkaa tuli ilmi haastattelujen aikana.
Marja Hämäläinen esitteli puolestaan työnantajia ja työntekijöitä yhdistävää sekä vaihtoehtoista rekrytointia kehittävää Adapteri-hankkeen mallia.
Hämäläinen totesi puheenvuorossaan, miten yritys voi säästää jopa 20 000 euroa vuodessa, kun palkataan työtön työnhakija. Yritysesimerkkinä oli LapKaara, jonne MS-tautia sairastava Sirpa palkattiin. Sirpasta on todellinen onni, että työnantaja ymmärtää sairauden vaatimat tarpeet, ja samalla LapKaara on saanut vankan osaajan joukkoonsa. Sirpa on ollut nyt jo kolme vuotta työpaikassa, jossa hän viihtyy todella hyvin. Hämäläinen välittikin lopuksi Sirpan terveiset:
– Vaikka sinulla on terveydellisiä rajoitteita ja ikää on yli 60, vielä on mahdollista saada työpaikka.
Tilaisuuden päätteeksi esiteltiin vielä vuoden 2023 Disability Employment Forumin uusi kumppani, joka on ensi vuonna työeläkeyhtiö Ilmarinen.
Katso kaikkien puheenvuorojen videot Vatesin Youtube-kanavalta. (linkki)
Teksti: Niina Ristolainen, Nuorten Ystävät