Työhönvalmennuksessa raha-asiat tulevat usein puheeksi. Niistä puhuminen lisää tietoa selviytymiskeinoista, tukee oman tilanteen tuntemista ja antaa toivoa selviytyä vaikeistakin tilanteista.

Kuurona syntynyt Oona Konttinen, 23, oppi Kuuloliitossa, millaista järjestötyö lasten ja nuorten parissa on. Hän jakoi tietoa kuulovammaisuudesta ja apuvälineistä Kuuloliiton TikTok-kanavalla ja sai sille huikeasti seuraajia. Työkokemus vahvisti ajatusta haaveammatista.

Kyvyt käyttöön -lehti on työelämän erikoislehti, jonka aiheina ovat vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työelämä, työelämään pääsy ja paluu. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2024 lehti muuttui kokonaan verkkolehdeksi

Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen kansainvälinen yhteistyö on pienistä resursseista huolimatta tiivistynyt viime vuosina. Eurooppalaiset organisaatiot ovat tuottaneet yhteistä menetelmä- ja vaikuttamismateriaalia ja keskinäinen hankeyhteistyö on kasvussa. Panostukset näkyvät toivottavasti lähivuosina niin työnantajayhteistyössä kuin valmennuksen laadussakin.

Työelämän murroksesta on puhuttu jo pitkään ja tätä kirjoittaessani vietetään jälleen poliittisten lakkojen aikaa. Lakkoja on keväällä 2024 ollut useita eivätkä ne kohdistu suoranaisesti työnantajiin tai esimerkiksi TES-sopimusten päättymiseen. Ne kohdistuvat työelämän epävarmuuteen.

Inka Koskivirta on ollut Helsingin Klubitalon jäsen yli 12 vuotta. Hän liittyi jäseneksi, koska kuuli mahdollisuudesta opintovalmennukseen. Klubitalo on tarjonnut myös työmahdollisuuksia. Helsinkiläinen Koskivirta etsii osa-aikatyötä oikoluvun parista

Mielenterveysongelmien lisääntyminen työelämässä on nykypäivän yhteiskunnassa kasvava huolenaihe. Viime vuosina niiden esiintyvyys ja vaikutukset työelämässä ovat lisääntyneet. Pahimmillaan mielenterveysongelmat voivat johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on tehty IPS-työhönvalmennusta noin vuoden ajan. Hyvät tulokset ja kiittävä palaute kannustavat. Asiakaslähtöisyydestä pidetään kiinni vaativien tulostavoitteidenkin keskellä.

Tulosperusteinen työllisyyspalvelujen hankinta on ajankohtainen aihe TE25-uudistuksen lähestyessä. Uudistukseen sisältyvä rahoitusmallin muutos ohjaa kuntia tarkastelemaan palvelujen työllisyysvaikutuksia aiempaa tarkemmin. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreessa selvityksessä kerättiin tietoa siitä, millaisilla tulosperusteisilla malleilla yhteiskunnallisilta yrityksiltä hankitaan työllisyyspalveluja ja millaisen mallin he näkevät toimivimpana.

Järjestöjen rooli on muutoksessa työllisyydenhoidon uudistuksissa. Kunnissa on menossa historiallisen suuret muutokset myös niiden oman roolin kanssa. Siinä missä aiemmin työllistymistä edistävän järjestön on täytynyt verkostoitua kunnan kanssa, jatkossa ekosysteemeissä on useampi rajapinta. Tämä luo mahdollisuuksia, mutta myös nostaa vaatimustasoa.