Vaikuttavuutta kuntouttavaan työtoimintaan tulosperusteisella hankinnalla

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuva: iStock

Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osan kuntouttavasta työtoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Hankintojen seurauksena järjestöille on siirretty enemmän vastuuta palvelun tuottamisesta. Kokemukset ovat myönteisiä.

– Aiemmin hankintojen kilpailutuksen jälkeen tuotetut palvelut olivat ennemminkin yhteistuotantoa. Nykyään kaupunki on vain ohjaajatahona emmekä puutu aktiivisiin asiakasprosesseihin tai palvelun sisältöihin, Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen kertoo.

Viimeisimmässä hankinnassa vuonna 2016 ostettiin 7 – 8 kolmannen sektorin toimijalta sosiaalisen kuntoutuksen palvelut (aikuissosiaalityö) ja koulutukseen ja työelämään suuntaava kuntouttava työtoiminta (kaupungin työllisyyspalvelut). Uutena elementtinä otettiin käyttöön tulosperusteisuus eli päivähinnan lisäksi palvelun tuottajalle maksetaan tuloksesta.

– Palveluiden kuvaukset on jätetty väljiksi. Palveluntuottaja määrittelee itse kuntouttavan työtoiminnan sisällön, työllisyyspalveluiden palvelukoordinaattori Outi Koivisto lisää.

Hankinnoilla lisätty vaikuttavuutta

Koivisto kertoo, että edellisen hankinnan suunnittelussa oli mukana asiakkaita, työntekijöitä ja järjestöjen edustajia.

– Toimimme avoimemmin kuin aikaisemmin on toimittu. Hankinnassa käytettiin menetelmänä markkinavuoropuhelua. Aiemmin kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus ei ollut erityisen mairittelevaa, eli avoimille työmarkkinoille siirtymisiä oli vain vähän. Hankinnoilla olemme saaneet lisää näitä siirtymisiä, Eskonen sanoo.

Merkittävä muutos oli kuntouttavan työtoiminnan keston rajaaminen yhteen vuoteen. Lisäksi hankintakilpailutukseen osallistuneiden palveluiden tuli sisältää toimintoja, joiden nähdään edistävän työllistymistä. Opinnollistaminen tuli mukaan.

– Tarkoituksena oli, että kuntouttavaan työtoimintaan saadaan jotain sellaista, mitä siellä ei ennen ollut, Koivisto lisää.

Tulosperusteisen hankinnan avulla on saatu lisää vaikuttavuutta. Esimerkiksi noin 8 prosenttia siirtyy kuntouttavasta työtoiminnasta suoraan avoimille työmarkkinoille ja reilu 40 prosenttia etenee seuraavaan palveluun. Asiakaspalautteiden keskiarvo on ollut yli 4 asteikolla 1-5.

Uusia kumppanuuksia ja palveluita

Eskonen ja Koivisto kokevat Tampereen hankintaprosessin vahvuudeksi, että sisältöjä ei ole ennakkoon määritelty tarkkaan, vaan ne on mietitty yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hankintojen kilpailutus on mahdollistanut uusien toimijoiden tulemisen markkinoille.

Tulosperusteinen hankinta vaatii paljon resursseja palveluntuottajilta, jotta he pystyvät kehittämään palveluitaan ja palkkaamaan osaavaa henkilöstöä.

– Järjestöjen suurempi vastuu vaati niiltä myös ajattelumuutoksen. Kaikissa pienissä pulmissa ei ole enää voinut kääntyä tilaajan puoleen. Muutos on kuitenkin vahvistanut järjestöjen roolia, kun ne ovat kehittäneet palveluitaan, Koivisto pohtii.

– Alihankintojen ja kumppanuuksien avulla pienetkin järjestöt ovat pystyneet tuottamaan palveluita.

Miltä näyttää tulevaisuus? Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntouttava työtoiminta siirtyy soten alle. Kunnan rooli työllisyydenhoidossa on vielä avoinna.

– Kunnan elinvoiman kannalta olisi tärkeää, että kunnallakin olisi vastuuta työllisyydenhoidossa, kiteyttää Tommi Eskonen Tampereen kaupungin toiveen.

Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2018 Kyvyt käyttöön KeKo Extra -lehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen)