Työnantajia tarvitaan tuetun työllistämisen kehittämiseen

Teksti: Kati Savela-Vilmari

Tuetun työllistämisen työhönvalmennuksen nykytilanne, saatavuus ja tulevaisuus hyvinvointialueilla puhututtavat kentällä. Tove Lassenius ja Melanie Shametaj kertovat näkemyksiään siitä, miten työhönvalmennusta tuetussa työllistämisessä tulisi kehittää. – Työnantajat olisi saatava
mukaan, he painottavat.

Tuettuun työllistämiseen vaikuttavat monet meneillään olevat muutokset, kuten se, miten työhönvalmennus tulee näkymään työkyvyn tuen tiimeissä hyvinvointialueilla. Alalla työskentelevät epäilevät, että se ei näy siellä riittävästi. Toinen iso asia on se, miten työtoiminnassa tehdystä valmennuksesta pääsee eteenpäin. Tämä koskee erityisesti kehitysvammaisia henkilöitä. Sekin kytkeytyy hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuuteen kuntayhtymien hajoamisen myötä.

Melanie Shametaj (kuva vasemmalla) on työskennellyt pitkään kehitysvammaisten henkilöiden parissa ja tuetun työn työhönvalmennus on hänelle tuttua. Shametaj toimii projektipäällikkönä FDUV:ssa, joka on ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden etujärjestö.

Projektipäällikkö Tove Lassenius (kuva oikealla) HUS Psykiatriasta työskentelee THL:n koordinoimassa IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeessa, joka on osa kansallista mielenterveysstrategiaa. IPS tulee sanoista Individual Placement and Support. IPS-mallia hyödynnetään myös hallituksen Työkykyohjelmassa osana tuetun työllistymisen menetelmien kehittämistä, mutta kohderyhmät ovat siinä laajemmat. Tässä kirjoituksessa käytetään pääosin ilmaisua tuettu työllistäminen eli asiasta puhutaan työnantajan näkökulmasta. Tuettu työllistyminen on sama asia työnhakijan silmin katsottuna.

THL:n IPS-kehittämishankkeen kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat

Tuettua työllistämistä ja työhönvalmennusta on tehty Suomessa jo noin 30 vuotta. Työhönvalmennuspalveluiden saatavuus on parantunut, mutta ammattilaisten mukaan ei riittävästi, jotta kaikki halukkaat pääsisivät sen avulla töihin.

– Alueelliset erot ovat suuria. Isot kaupungit ovat rakentaneet vammaispalveluissaan palvelupolkuja, joissa suuntana on palkkatyö. Pienemmissä kunnissa palvelua ei välttämättä löydy lainkaan, Shametaj kuvaa tilannetta.

Lasseniuksen työnkuvassa painottuu IPS-malli eli laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus, jonka käytäntöjä ollaan vasta tuomassa Suomeen, vaikka se on meilläkin tunnettu pitkään. Kyseisellä toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.

Myös hänen mukaansa työvalmennuksen saatavuutta on vielä parannettava.

IPS-kehittämishanke laajenee 2023 uusille alueille osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
– IPS-työhönvalmennukseen kuuluu 25 laatukriteeriä, mutta meidän pitäisi myös kysyä, kokevatko asiakkaat saavansa laadukasta palvelua.

Entä laatu työnantajien näkökulmasta: saavatko he tukea, jota tarvitsevat tarjotessaan palkkatyötä henkilölle, joka on IPS-työhönvalmennuksessa?

Työssä pysyminen vaikeampaa kuin työpaikan löytäminen

Molemmat asiantuntijat toteavat, että työnantajat tarvitsisivat edelleen enemmän tietoa työhönvalmennuksesta ja yleensäkin työllistämisen tuista.

– Ihannetilanteessa meillä olisi valtakunnallinen kampanja, että kaikilla on oikeus työhön.

Keskustelu työhönvalmennuksen ympärillä pyörii eniten sen ympärillä, miten päästä työhön. Olennaista olisi ratkaista kuitenkin myös se, että jos työsuhteen aikana tulee ongelmia, kenen puoleen työnantajat voivat kääntyä. Liian usein palvelu katkeaa työpaikan saamiseen.

Melanie Shametaj painottaa, että työhönvalmennuksen ei tosiaan pitäisi loppua siihen, kun henkilö työllistyy. Eihän esimerkiksi asumispalveluissakaan tuki lopu siihen, kun asunto löytyy.

– Sama koskee työllistymistä.

Työhön liittyvän tuen tulee muotoutua sen mukaan, mitä työnantaja tai työntekijä tarvitsee. Se on yksi tämän palvelun ydin.

Myös Lassenius korostaa, että rakenteen pitäisi olla sellainen, että se ei kytke lopettamista tiettyyn aikajaksoon tai työhönvalmennustuntien määrään.

– Työpaikan löytäminen on itse asiassa suhteellisen helppoa! Se, että henkilö saa tarvitsemaansa tukea onnistuakseen töissä, on ratkaiseva tekijä siinä, että hän on siellä työssä myös 5–10 vuotta myöhemmin.

Seuraavana tärkeänä askelena työhönvalmennuksen kehittämisessä Tove Lassenius näkee sen, että työnantajia saataisiin mukaan pohtimaan ratkaisuja.

– Usein puhutaan työllistämisestä, ikään kuin mallit ja käytännöt työllistäisivät ihmisiä, mutta niinhän ei ole. Työnantajat työllistävät heidät ja maksavat palkan!

Teksti perustuu huhtikuussa 2023 julkaistuun Vates välittää -podcast-sarjan jaksoon, jossa Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray sekä Tove Lassenius ja Melanie Shametaj keskustelivat tuetun työllistämisen nykytilanteesta ja kehittämisestä. Podcast-sarjassa avataan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä.

Jaksot löytyvät Soundcloud-palvelusta hakusanoilla Vates-säätiö tai Vates välittää.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)