Työkyvyn tukeminen etenevän sairauden kohdalla

MS-tauti on yksi pitkäaikaissairauksista, joka voi edetä tasaisesti tai vaihdellen. Välillä voi olla parempia kausia, välillä huonompia. Sopiva lääkitys palauttaa ihmisen toimintakykyä.

Julkaistu 04.01.2021

Teksti: Marju Teinikivi, Neuroliitto
Kuva: Anette Haaristo

MS-tauti on yksi pitkäaikaissairauksista, joka voi edetä tasaisesti tai vaihdellen. Välillä voi olla parempia kausia, välillä huonompia. MS-tauti on keskushermoston sairaus. Tässä autoimmuunisairaudessa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää hermosolujen myeliinin kimppuun ja aiheuttaa tulehduspesäkkeitä.

Marju Teinikiven kasvokuva, tummat hiukset ja sininen paita.MS-taudin oireita ovat muun muassa näkö- ja silmäoireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen vaikeudet sekä muistin, keskittymisen ja ajattelun hankaluudet.

MS-taudin diagnoosivaiheessa toimintakyky on usein alentunut. Sopiva lääkitys palauttaa toimintakykyä. Oireeton tai vähäoireinen jakso voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Oirevaiheet eivät aina tarkoita sairauspoissaoloja. Sairastuneilla on usein tarve pärjätä, ja sairausloman hakemisen kynnys voi olla korkea.

Jossain vaiheessa voi olla tarvetta työajan lyhentämiselle. Moni sairastunut jatkaa työelämässä  osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin. Osa-aikatyö mahdollistaa riittävän palautumisen. Joskus on tarpeen vaihtaa alaa.

MS-tautia sairastavat ovat usein jo valmiiksi sellaisessa työssä, jossa työkykyä voidaan tukea parhaiten. Työpaikan ja työyhteisön tuttuudella sekä opituilla rutiineilla on iso merkitys.

Hyvät työkyvyn tukemisen käytännöt helpottavat kaikkia

Työnantajalla on huolensa työntekijän sairastuessa. Työn tai työympäristön muutoksista voi koitua kustannuksia ja sairastuneen työntekijän tuottavuus voi ainakin ajoittain alentua. Jos henkilö siirtyy osa-aikatyöhön, uuden työntekijän palkkaus aiheuttaa työtä ja kuluja. Ammatillinen kuntoutus vaatii järjestelyjä työpaikalla, eikä uutta työnkuvaa välttämättä ole helppo löytää.

Hyvä työkyvyn tuen prosessi helpottaa myös työnantajan kuormitusta. Siihen kuuluu työhöntulotarkastus ja työterveyshuollon tekemä seuranta. Työterveysneuvottelu työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken kannattaa pitää jo ennen suuria muutostarpeita. Työkykyä tukevia muutoksia voi tehdä vähitellen. Usein jo pienet muutokset auttavat. Myös ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on suositeltavaa aloittaa hyvissä ajoin.

On kuitenkin tarpeen varoa ylireagointia. Yllättävät muutokset voidaan kokea uhkaavana ja kuormittavana.
Työntekijä voi ottaa työterveysneuvotteluun mukaan tukihenkilön, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai
luottamusmiehen. Myös Neuroliiton työelämäasiantuntija voi olla mukana pohtimassa ratkaisuja.

Työelämässä tarvitaan avoimuutta ja luovuutta

Hyvään työkyvyn tukemiseen kuuluu avoimuuteen kannustava ilmapiiri. Se on kaikille eduksi. Työntekijän
turvallisuudentunne lisääntyy, eikä voimavarat kulu sairauden salaamiseen ja työnantaja osaa varautua mahdollisiin muutoksiin ajoissa.

Ennakointi ja osaamisen lisääminen työkyvyn tukemisen keinoista myös työpaikalla on tärkeää. Moni
ei tiedä, että työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos on tehtävä muutoksia osatyökykyisen
työntekijän työn tekemisen helpottamiseksi.

Tänä vuonna on rikottu käsityksiä siitä, mitä kaikkea voi tehdä etänä. Luovuus, innovatiivisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat avuksi, kun pohditaan erilaisia tapoja tehdä työtä. Kun työntekijän ammattitaito saadaan käyttöön, myös motivaatio ja tuottavuus lisääntyy.

Muun muassa seuraavat mukautukset voivat auttaa MS-tautia sairastavaa jaksamaan työssä:

– Sisäilman lämpötilan laskeminen tai mahdollisuus vaihtaa työpistettä viileämpään tilaan
– Lepotaukojen lisääminen päivään
– Työajan joustot ja lyhentäminen, etätyömahdollisuus
– Vuorotyöstä päivävuoroon vaihto
– Keskittymistä ja muistamista helpottavat toimintatavat
– Häiriötekijöiden ja keskeytysten vähentäminen
– Muistin apuvälineet
– Mahdollisuus tehdä yksi asia kerrallaan valmiiksi
– Esteettömyyden parantaminen ja työpaikalle pääsemisen helpottaminen.

Mukautukset voivat jopa parantaa työilmapiiriä

Työnantajaa saattaa mietityttää myös, miten muu työyhteisö suhtautuu sairastuneen työntekijän kohdalla tehtyihin mukautuksiin. Tässäkin avoimuus on eduksi. Yleensä työyhteisö kokee myönteisenä sen, että työnantaja tekee järjestelyjä henkilön pitämiseksi töissä. Työntekijöistä huolehtiminen kertoo työnantajan arvoista, lisää kaikkien turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin.

Työnantajan kannattaa myös hyödyntää tilanteesta saamansa opit, sillä vastaavia tilanteita voi tulla eteen muiden työntekijöiden kanssa myöhemmin.

Lisätietoa MS-taudista ja työelämästä Neuroliiton sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)

Myös Vatesista tietoa työn tueksi

Vates-säätiön sivuilla olevasta Työn tukena -koulutusmateriaalista löydät tietoa ja tukea siihen, miten työpaikoilla voidaan ylläpitää ja edistää henkilöstön työkykyä. Materiaali antaa eväitä koko työyhteisölle, miten voitte kasvattaa ymmärrystä ja osaamistanne monimuotoisen työyhteisön toiminnasta.

Aineisto on luotu erityisesti työnantajille ja työpaikkojen henkilöstön edustajille tiedoksi ja tueksi edistämään työpaikan monimuotoisuutta.

Työn tukena -aineisto on koottu vuonna 2019 osana Henkilöstön edustajat monimuotoisuuden edistäjinä -hanketta, jossa kumppaneina olivat SAK ja Hyvinvointiala HALI ry. 

Tutustu Työn tukena -sivustoon

Artikkeli on julkaistu alunperin Vatesin Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2020 (pdf aukeaa uuteen väilehteen)



Tilaa Kyvyt käyttöön -uutiskirje