Työkykyohjelma etenee -– järjestöt löytämässä paikkaansa toteutuksessa

Teksti: Anne Korhonen ja Kaija Ray
Kuva: iStock

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.

Työkykyohjelma on erittäin laaja kokonaisuus ja Vates onkin keskittynyt omien hankekohtaisten vastuidensa lisäksi luomaan kokonaiskuvaa ohjelmasta. Olemme pyrkineet välittämään tietoa verkostoillemme siitä, mikä eri uudistuksissa ja toimenpiteissä on ajankohtaista. Olemme myös keränneet kentältä tietoja, jotka tulisi huomioida ohjelman toteutuksessa. Olemme välittäneet tietoja sekä ministeriöille että Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselle, jolla on ohjelmassa hankkeita koordinoiva ja tukeva rooli.

Tavoitteena laaja työkyvyn tuki ja tuetun työllistymisen palvelun lisääminen

Työkykyohjelman STM:n valtionavustushankkeet jakautuvat työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmien kokonaisuuksiin. Työkyvyn tuen hankekokonaisuudessa tavoitteena on kehittää työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta henkilön työkyvyn tuen tarpeet tunnistetaan ajoissa ja hänelle voidaan rakentaa yksilöllinen tuki laajemmasta palveluiden kokonaisuudesta. Yksilöllisten, asiakaslähtöisten palveluiden luomiseksi hankekokonaisuudessa kehitetään asiakasvastaavamallia, jossa turvataan henkilökohtainen tuki palveluiden kohdentamisessa.

Tuetun työllistymisen menetelmän vaikutukset on tunnustettu työkykyohjelmassa. Menetelmän kehittämiseen, osaamiseen sekä laajentamiseen panostetaan valtionavustushankkeiden toisessa, tuetun työllistymisen menetelmät -kokonaisuudessa. Tavoitteena on levittää laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta laajalle kohderyhmälle ja tukea valmentajien osaamista sisällöllisesti yhtenäisestä menetelmästä. Hankekokonaisuudessa sovelletaan Mielenterveysstrategian alla pilotoitavan IPS-menetelmän laatukriteerejä. Näin työkykyohjelman eri hankekokonaisuudet tukevat toisiaan ja laajentavat työhönvalmennusta saavien henkilöiden määrää.

Ammattilaisten osaamisen kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on ohjelmassa myös ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Tästä näkyvin esimerkki lienee työkykykoordinaattorikoulutuksen jatkuminen, nyt Työterveyslaitoksen järjestämänä. Uutena sisältönä on tulossa kouluttajakoulutus. Työkykykoordinaattorikoulutus on leviämässä myös kahdeksaan ammattikorkeakouluun joko osaksi tutkintoja tai ammatillista täydennyskoulutusta. Työkykyohjelman hankkeiden tueksi on alkanut Työkyvyn tuki -koulutus, johon hankkeilla on ollut mahdollisuus lähettää omia työntekijöitään ja hankekumppaneita. Lisäksi IPS-menetelmästä on tarjolla avoin koulutuskokonaisuus THL:n organisoimana.

Tavoitteena työpaikkojen luominen

Sopivat ja tarpeenmukaiset palvelut eivät yksin riitä. Työpaikkojen luominen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys kohenee. Vatesilla on merkittävä rooli työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunnallisten yritysten strategian valmistelussa. Strategialla on oleellinen yhteys Ilona-hankkeeseen, jossa Vates on hankekumppani: hankkeessa kehitetään työllistymistä edistävien yhteiskunnallisten yritysten toimintaa.

Työpaikkojen luomista tavoitellaan myös TEM:n valmisteleman Suomen väli- työmarkkinamallin avulla. STM:n työkykyohjelman alihankintamallin pilotoinnilla puolestaan etsitään keinoja vammaisten työtoiminnan järjestämiseen uudella tavalla.

Järjestöjen asiantuntemus on arvokasta

Järjestöt, välityömarkkinatoimijat ja Vates ovat käyneet tiivistä keskustelua ja yhteydenpitoa siitä, miten voisimme olla mukana työkykyohjelman toteuttamisessa. Tahdomme tarjota asiantuntemustamme, ratkaisuja erilaisiin käytännön haasteisiin sekä esimerkkejä jo toteutuneista ja hyviksi havaituista käytännöistä ja toimintatavoista.

Uudistukset ja hankkeet etenevät tällä hetkellä vielä kovin eritahtisesti. Järjestöjen ja muiden vastaavien toimijoiden on oltava hereillä ja seurattava, missä mennään, sillä vaikuttamisen aikaikkuna voi joissain tapauksissa olla kovin lyhyt. Omaa asiantuntemusta ja osaamista kannattaa aktiivisesti tarjota hankkeiden käyttöön.

Työkykyohjelma

• 22 alueellista hanketta eri puolilla Suomea, panostus 17 miljoonaa euroa vuosille 2020-2023
• Toteuttajina kunnat ja kuntayhtymät, jotka tekevät yhteistyötä muun muassa TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa
• Kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavien palvelujen sisällöllistä ja toimin- nallista uudistusta toteutetaan IPS-kehittämishankkeissa (STM)
• Työkykyohjelman tuloksia, vaikutuksia ja palveluiden sekä etuuksien yhteensovittamista seurataan tutkimuksella, josta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL)
• Hankekokonaisuutta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)