Parkinsonin tauti on myös työikäisten sairaus
Mielikuva Parkinsonin taudista ikäihmisten sairautena on yleinen. Todellisuudessa joka kolmas uusista diagnooseista tehdään työikäisille.
Teksti: Tytti Svetloff
Kuva: IStock
Mielikuva Parkinsonin taudista ikäihmisten sairautena on yleinen. Todellisuudessa joka kolmas uusista diagnooseista tehdään työikäisille.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy monenlaisia oireita. Näkyvimpiä oireita ovat vapina ja yleinen liikkumisen hidastuminen. Vuosittain noin 1 000 henkilöä saa Parkinsonin taudin diagnoosin. Suomessa Parkinsonin tauti on kolmanneksi diagnosoiduin liikehäiriösairaus, sitä yleisempiä ovat levottomat jalat ja essentiaalinen vapina.
Oma jaksaminen tärkeintä
– Kun sairastuu työiässä Parkinsonin tautiin, olisi hyvä miettiä, millä keinoin huolehtii jaksamisesta arjessa ja töissä. Minkälaisiin elämänmuutoksiin olisi valmis, mitä tukimuotoja haluaisi kokeilla? Sekä fyysinen että kognitiivinen ergonomia on tärkeä saada kuntoon, Liikehäiriösairauksien liiton vastaava kurssitoiminnan asiantuntija Pia Vierimaa kiteyttää.
Parkinsonin taudin yksi yleisimpiä työntekoon vaikuttavia oireita on väsymys. Se ei aina näy ulospäin, minkä vuoksi sairastuneen on tärkeää oppia tunnistamaan oma jaksamisen taso.
– Väsymys voi vaikuttaa niin, että ei kestä fyysistä tai psyykkistä kuormitusta yhtä paljon kuin ennen sairastumista. Kognitiiviset haasteet voivat näkyä siten, että saman työtehtävän tekemiseen tarvitsee käyttää enemmän aikaa kuin aiemmin, Vierimaa kertoo.
Yksilölliset oireet ja vaikutukset työkykyyn
Työn vähentämiseen on usein tarvetta joko työaikaa lyhentämällä tai työmäärää vähentämällä. Noin 15 prosenttia Parkinsonin tautiin sairastuneista on työelämässä.
– Osa työikäisistä yhdistää osa-aikatyön ja osatyökyvyttömyyseläkkeen, mutta valtaosa työikäisistä siirtyy jossain vaiheessa kokoaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Jotkut kouluttautuvat uudelleen. Yleensä oman esihenkilön ja työterveyslääkärin kanssa voi miettiä, miten helpottaa työntekoa ja millä keinoin työssä jaksamista voi tukea. Työn mukautukset riippuvat sairastuneen oireista ja hänen tekemästä työstä, Vierimaa selittää.
– Kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä Liikehäiriösairauksien liittoon, ohjaamme mielellämme vertaistuen pariin ja sairauteen sopeutumista tukeville ilmaisille kursseille, Vierimaa sanoo kannustaen.
Lisätietoja: www.liikehairio.fi
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)