Kiip-IT – pedagoginen osuuskunta

Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT – pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui – pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?

Teksti: Tiina Jäppinen

Kiip-IT on Kiipulan ammattiopiston datanomiopiskelijoiden perustama osuuskunta, jonka jäsenet ovat opiskelijoita, opettajia tai valmentajia. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat tehdä työssäoppimista oikeissa töissä. Kiip-IT tarjoaa tietotekniikkapalveluita. Opiskelijat huoltavat tietokoneita, antavat ohjelmistokoulutusta sekä tekevät mm. mainoksia ja videoita. Työtä tehdään myös asiakkaan luona.

– Kiip-IT on pedagoginen osuuskunta ja kannustaa oppilaita käytännönläheiseen oppimiseen tiimissä. Täällä tehdään oikeita töitä ja toiminta on aitoa tekemistä, kehuu datanomien ohjaaja ja tiimivalmentaja Mikko Kurkinen, joka itsekin on osuuskunnan jäsen.

– Työharjoitteluja ei jätetä missään nimessä pois, vaan osuuskunnassa tehty työ toimii tukena, kun kohdataan työnantajia, kertoo Kurkinen.

Kiip-IT perustettiin vuonna 2014 ja on toiminut pioneerina Kiipulan ensimmäisenä osuuskuntana. Sittemmin opistolla on alkanut osuuskuntatoimintaa myös puutarha- ja metsäpuolella. Kiipula-säätiö myös hallinnoi kolmivuotista ESR:n rahoittamaa valtakunnallista osuuskuntatoiminnan kehittämishanketta, Osallisuutta osuuskunnista (2015-2018).

Yhdessä työskentelyä

Osuuskunta on muuttanut tapaa opiskella. Opiskelijat ovat kiinnostuneita jäämään osuuskuntaan myös opintojen jälkeen.

– Aiemmin kukin opiskeli pari vuotta asioita näyttöruutunsa äärellä, eivätkä opiskelijat välttämättä tienneet edes toisella puolella luokkaa olevien nimiä, muistelee Kurkinen. Samaa sanovat datanomiopiskelijat.

– Tuskin olisimme tutustuneet toisiimme yhtä hyvin ilman osuuskuntatoimintaa. Jos olisi oltu normaalisti luokkahuoneessa, tuskin tuntisin Samua tai ketään muutakaan, sanoo Juuso Sihvola, joka on ollut Kiip-IT:issä sen perustamisesta lähtien.

– Verrattuna muihin opiskelijoihin tulee osuuskuntalaisten tulee oltua enemmän työskentelyn ja palaverien kautta, sanoo myös Samu Räsänen, osuuskunnan puheenjohtaja.

– Seuraan mielelläni osuuskunnan kehitystä. Täältä saa kokemusta asiakastöistä ja kontakteja yritysmaailmaan ennen kuin menee työharjoitteluun, jatkaa Räsänen.

– On aika vaikeaa selittää muille, mikä tää osuuskunta on, mutta jään tähän mukaan mahdollisimman pitkään, uskoo myös Henri Jokinen. Hän nojaa tuolin selkänojaa ja jatkaa: – Alussa tuntui vaikealta istua kokouksissa ja ryhmissä, kun en ollut tottunut sellaiseen. Pikkuhiljaa, kun ei ollut painetta, olen saanut vähän enemmän itsestäni sosiaalisuutta irti.

Osuuskunta Kiip-IT:issä toimiminen on aika joustavaa ja ryhmähenki hyvä. Osasyynä on se, että esimerkiksi työtä tekevät kokeneempi ja aloitteleva opiskelija yhdessä, jolloin vältytään Samu Räsäsen mukaan turhalta kitkalta. – Opintojen keskeytyksiä tulee toki aina, mutta niillä ei ole ollut tekemistä osuuskunnan kanssa.

Tietokonehuoltojen lisäksi osuuskunta on toteuttanut eri yhteisöjen kanssa projekteja, joissa on tehty esimerkiksi mainosvideot tai esite. Niistä on saatu hyvää kokemusta projektityöstä ja saatu asiakaspalautetta. Räsänen sanoo vaatimattomasti, että välillä on vaikea uskoa kaikkia kehuja, mitä osuuskunnan töistä on saatu.

Jäsenyys kiinnostaa

Osuuskunta Kiip-IT tarjoaa väylän työnäyttöihin ja opintosuorituksiin. Jokainen voi olla mukana vahvuuksiensa mukaan.

– Osuuskunta on vahvasti mukana opinnoissa. Kaveritkin ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja muita Kiipulan opiskelijoita on ollut meillä asiakkaina, sanoo Räsänen.

Kiip-IT:n toimitilat sijaitsevat Kiipulan ammattiopistolla. Jokainen datanomipuolen opiskelija voi liittyä osuuskuntaan ilmaiseksi. Ketään ei painosteta mukaan.

– Osuuskuntatoiminnan käytäntö perustuu viikoittaisiin palavereihin. Ensin on fiilisrinki, jossa jokainen voi kertoa mieleen tulevista asioista. Palavereissa on esityslista, johon osuuskuntalaiset voivat vapaasti esittää ideoitaan. Lisäksi käydään läpi jäsenasioita ja puhutaan käynnissä olevista projekteista ja huoltotehtävistä. Palavereissa käydään läpi talouden ja hallinnon asiat, kuvaa Samu Räsänen käytäntöjä.

– Osuuskunnan hallitus kokoontuu tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan osuuskuntakokousta syksylle tai on jotain allekirjoituksia vaativia hallinnollisia asioita, jatkaa Räsänen.

Osuuskunnassa voi edetä erilaisiin vastuutehtäviin, kuten talouspäällikön, viestintäpäällikön ja projektivetäjän tehtäviin.
– Kun aloitin opinnot, osuuskunnassa vapautui talouspäällikön paikka, johon lupauduin, kertoo Räsänen.
Tehtävä ei ollut helppo, koska hän ei ensin osannut pyytää itsellensä työssään tukea. Nyt toimintaa on muutettu.

– Meillä on vastuutehtävissä vastuupari, joten siinä voi sitten yhdessä pohtia asioita toisen kanssa. Aina löytyy jokin ratkaisu asiaan kuin asiaan, kertoo Räsänen.

Oppilaitoksessa on syntynyt myös synenergiaa eri opetusalojen välillä

Kiip-IT hoitaa itse asiakkaiden laskutuksen ja hallinnoi omaa pankki- ja verotiliä, mutta kirjanpidon hoitaa kokonaan Kiipulan ammattiopiston liiketalouden opiskelijat. He saavat Kiip-IT:stä oikeaan asiakkaan ja toisaalta Kiip-IT tarjoaa apua tarvittaessa heille.

Pikkuhiljaa omavarainen

– Olemme saaneet toimistotarvikkeita käyttöön koulun kautta. Mitä pidemmälle olemme menneet, sen enemmän on pyritty hankkimaan työn tekemiseksi tarvikkeita osuuskunnan tuotoilla, kertoo tiimivalmentaja Mikko Kurkinen.

Opiskelijat olisivat voineet käyttää koulun tietokoneita osuuskunnassa. Jäsenet päättivät kuitenkin hankkia omat tietokoneet, jotta he pystyivät asentamaan koneelle ohjelmia osuuskunnan tarpeiden mukaisesti sekä toisaalta hallinnoimaan niitä ja ottamaan mukaan asiakaskäynnille.

Osuuskunta Kiip-IT on hoitaa markkinoinnin ja viestinnän itse. Opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet verkkosivut itse, ja vuosittaiset kustannukset ovat vain noin 50 euroa. Jatkossa osuuskunta panostaa aiempaa enemmän Facebook- ja Twitter-tilien käyttöön.

Tämä artikkeli kuuluu Osuuskunnasta työtä –juttusarjaan, jonka muut osiota ovat joka julkaistiin tiivistettynä Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Muut osiot ovat: Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?, Osuuskunnat kiinnostavat jälleen, Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta, Työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi ja Tamrinki kaatui – pelisäännöt puuttuivat