Astman takia uudelle uralle tutkijaksi 

Teksti: Kati Savela-Vilmari Kuvat: Kati Savela-Vilmari

Astmaa tämä ei voi olla, Hanna Vertanen-Greis mietti reilut kymmenen vuotta sitten. Hän kärsi hengitystieoireista ja voi huonosti senkin jälkeen, kun ei enää työskennellyt koulussa, jossa oli kosteusvaurioita. Astmaa se silti oli ja musiikinopettajan oli pakko vaihtaa alaa. Tutkijana nykyisin toimiva Vertanen-Greis pärjää hyvien lääkkeiden ja etätyömahdollisuuden ansiosta. 

Oli selvää, mikä johti kymmenen vuotta sitten astman puhkeamiseen. Tiloissa oli todettu kosteusvaurioita. Musiikinopettajana toimivalla Vertanen-Greisillä oli jatkuvasti hengitystieoireita. 

Hän ei aluksi halunnut uskoa, että hänellä olisi astma, vaikka työterveyshuollossa varoiteltiin siitä. Epikriisissä lukeneen ”akuutti astma” -merkinnänkin hän sivuutti.  

– Pääsimme väistötiloihin. Astma oli kuitenkin ehtinyt puhjeta, ja minulla oli päivystyskäyntejä ja pitkä sairauspoissaolo, koska voin niin huonosti, hän kertoo.  

Sopivan lääkeyhdistelmän löytymisessä kesti puolitoista vuotta. Elimistö tuntui olevan sekaisin, Vertanen-Greis kuvaa olotilaansa. Kaikki tuntui sumuiselta ja värit olivat ikään kuin kadonneet.  

Opettajasta tutkijaksi uudelle alalle 

Toipuminen alkoi oikean lääkityksen löytymisestä. Ikään kuin värit olisivat palanneet elämään.  

– Opin myös tekemään PEF-seurantaa eli uloshengityksen huippuvirtauksen mittausta. Lääkityksen myötä olin pitkästä aikaa tilanteessa, jossa en keikkunut jatkuvasti jaksamiseni rajoilla.  

Vertanen-Greis oli ennen opettajan työtään opiskellut mm. puheterapiaa. Musiikinopettajaksi hän oli valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.  

Opetusalan Ammattijärjestöstä hän sai toiveen: tee väitöstutkimus opettajien sisäilmaan liittyvistä ääniongelmista. Sen pariin hän sitten hakeutuikin. Hän jäi vuorotteluvapaalle ja haki aikuiskoulutustukea, kun ne vielä olivat mahdollisia, ja alkoi tehdä tutkimusta Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.  

– Koska minulla ei ollut lääketieteellisen alan kokemusta, tieteenalan haltuun ottaminen vei aikansa.  

Hänen tutkimuksessaan selvisi, että äänen häiriöt ja työhön liittyvä stressi ovat selkeästi yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun. Samoin koulujen sisäympäristön puutteet olivat yhteydessä äänihäiriöihin ja alentuneeseen työkykyyn. 

Kuvateksti: Hanna Vertanen-Greis viihtyy käsitöiden parissa. Käsillä tekemisen kautta saa tuntea itsensä aikaansaavaksi ja luovaksi.  

Sähköpyörä toi vapauden tunteen 

Tutkijaksi siirtynyt Hanna Vertanen-Greis osti lääkesumuttimen kotiinsa. Sen avulla hän jaksoi tehdä väitöskirjaansa, vaikka sitten sängyssä maaten. Talviaikaan hänen vointinsa on edelleen huonompi.  

Toinen elämää mullistanut löytö oli sähköpyörä. Opettaja-tutkija oli tykännyt pyöräilystä, mutta astman takia hän ei enää jaksanut hypätä satulaan. Ihanan vapauden tunteen ja sopivan rasittavan liikunnan lisäksi sähköpyörällä ajo saa ilman virtaamaan keuhkoihin paineella, ja se tuntuu hienolta!  

– Saatoin taas todeta, että koen värit voimakkaammin kuin ennen, pyöräily toi niin paljon lisää iloa minulle, Vertanen-Greis sanoo.  

Hän on sitä mieltä, että sähköpyörän tulisi olla Kelan korvaama kuntoutusväline esimerkiksi juuri astmasta tai nivelongelmista kärsiville, mielenterveyskuntoutujille ja miksipä ei monelle muullekin.  

Liiton kautta kokemustoimijaksi 

Vertanen-Greis liittyi aikanaan Allergia-, Iho- ja Astmaliittoon ja lähti sopeutumisvalmennuskurssille.  

– Tosin päätin, että en aio sopeutua sairastamiseen!  

Hän on mukana Kokemustoimintaverkoston Uudenmaan alueen ohjausryhmässä ja käy pitämässä kokemuspuheenvuoroja muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille.  

Astmaa ei pidetä yleisesti työkykyä heikentävänä sairautena, mutta esimerkiksi musiikinopettajana toimiminen olisi astman kanssa vaikeaa, jopa mahdotonta. Työssä ääni on niin tärkeä työväline ja hengittämisen pitäisi olla

Työikäisistä noin 10 prosenttia sairastaa astmaa.  

Tietyissä työtehtävissä on lisääntynyt astman kehittymisen riski ja työ voi myös vaikeuttaa jo olemassa olevaa astmaa. Astmaa vaikeuttavia työperäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pölyt, käryt, huurut, lämpötilan vaihtelu ja fyysisesti raskas työ. 

Lievä astma on harvoin ammatissa toimimisen este, jos se pysyy tasapainossa kohtuullisella lääkityksellä. Jos astma on vaikea, hengitystieärsykkeille altistava työ sopii kuitenkin huonosti. 

Astman kanssa voi pärjätä työssä, jos työolosuhteita muokataan niin, että työntekijä ei altistu ärsykkeille. Mukautuksista sovitaan työterveysneuvottelussa. Ammatillinen kuntoutus Kelan tai työeläkeyhtiön kautta voi myös olla mahdollinen.  

Lähde: Astma ja työ -esite, Vates-säätiö ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitto 
Astma ja työ