Osatyökykyisyydestä kohti työpotentiaalia 

Teksti: Kati Savela-Vilmari Kuvat: Kati Savela-Vilmari (ja Työterveyslaitos) 

Kuntoutuksen ohella tarvitaan uusia näkökulmia, miten eri tavoin haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä voidaan edistää, toteaa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Matti Joensuu. Katseet kannattaa kohdistaa työpotentiaaliin, joka liittyy sekä yhteiskunnan että yksilön eri tekijöihin. Työpotentiaali on laajempi käsite kuin henkilöön liittyvä osatyökykyisyys.  

Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan yhtenä teemana on pitkään ollut erilaisilla työkyvyillä työssä jatkamisen ja sen haasteiden tutkiminen. Psykologiksi valmistunut Matti Joensuu aloitti tutkijana TTL:ssa vuonna 2003, ensimmäisenä aiheenaan työhön paluu pitkältä sairauslomalta. Nykyisin johtavana tutkijana työskentelevä Joensuu on ollut mukana esimerkiksi Työkykyohjelmassa, jota toteutettiin osana Marinin hallitusohjelmaa 2019–2023. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastasivat sen seurannasta ja arvioinnista.   

Työkykyohjelman laajennus jatkui osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP-hanke). Arvioinnissa he tekivät yhteistyötä muiden laajojen uudistushankkeiden, kuten työllisyyden kuntakokeilujen kanssa (2021-24).  

– Työkykyohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta oli lopulta vaikea arvioida. Uusien palveluiden kehittäminen ja juurtuminen vie aikansa, jolloin vaikutuksia voi arvioida usein vasta hankkeiden päättymisen jälkeen. Lisäksi kun samanaikaisesti tehdään useita uudistuksia, on vaikea eritellä, mikä on kunkin itsenäinen vaikutus, Joensuu sanoo. 

Kuvateksti: Matti Joensuu kertoo, että malleja työhön paluuseen ja varhaiseen välittämiseen alkoi tulla 2000-luvun alussa. Työterveyslaitos kehitti myös omia malleja.  

Neljä osatyökykyisten henkilöiden ryhmää 

Työkykyohjelman palvelut oli suunnattu osatyökykykyisille työttömille. Palveluihin osallistuneista henkilöistä tunnistettiin rekisteritietojen perusteella neljä osatyökykyisten ryhmää: varhain eläköityneet, opinnoista työttömyyteen siirtyneet, työllisyydestä työttömyyteen siirtyneet ja pitkäaikaistyöttömät. Työkykyohjelman laajennuksessa tarkastelu laajennettiin koko työikäiseen väestöön, josta voitiin tunnistaa rekisteritietojen perusteella 14 erityyppistä ryhmää.  

Tutkimustulokset antavat uutta tietoa väestöryhmistä, joissa työhön osallistuminen on lähtökohtaisesti matalaa, kuten osatyökykyisistä ja vammaisista.  

– Näissä ryhmissä on paljon henkilöitä, joiden työllistyminen nostaisi kokonaistyöllisyyttä. 

Tähän kiteytyy yksi vaikeus, joka liittyy osatyökykyisten henkilöiden työelämäosallisuuden kartoittamiseen: he ovat laaja joukko, jolla on moninaisia syitä hetkelliseen tai pidempiaikaiseen poissaoloon työelämästä. Koska ilman tilastotietoa on kuitenkin hankala kehittää palveluita, jotka voisivat esimerkiksi auttaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmassa, tarvitaan menetelmiä arvioiden saamiseksi. Tähän pyrittiin myös Työkykyohjelman vaikuttavuusselvityksessä.  

Neljäsosa pitää itseään osin työkyvyttömänä 

Joensuu tietää, että osatyökykyisistä henkilöistä puhuttaessa viitataan usein yhä Tilastokeskuksen selvitykseen vuodelta 2011, koska uudempaa kokoavaa tietoa ei ole saatavilla. Selvityksessä todetaan, että noin 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin kolmannes eli 600 000 arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.  

– Nämä luvut olisi tosin mahdollista päivittää uudemmilla tiedoilla. 

Mistään rekistereistä ei kuitenkaan saada suoraan tietoa, koska esimerkiksi lääkkeiden käyttö ei tee kenestäkään osatyökykyistä.  

Omaan työkyvyn arviointiin perustuvia kyselyitä on tehty. Esimerkiksi THL:n Terve Suomi -kyselyn mukaan (2022–23) 26 % naisista ja 23 % miehistä kokeekin itsensä vähintään osin työkyvyttömiksi.  

 
Työpotentiaali-käsite huomioi myös yhteiskunnalliset muutokset 

Matti Joensuu on TTL:n kollegojensa kanssa käynyt läpi Työkyvyn tila Suomessa -aineistoa ja selvittänyt, millaisia ryhmiä siellä on ja minkä verran mikäkin väestönosa osallistuu työhön. Työkyvyn tila Suomessaon työikäisistä henkilöistä kansallisia rekisteritietoja yhdistävä aineisto, jota hyödyntää useampi Työterveyslaitoksen tutkimushanke. 

Terveyshän ei ole ainoa määrittävä tekijä työssä käynnin katkeamisessa. Syitä on muitakin kuin sairaus, vika tai vamma, jotka kuuluvat lääketieteelliseen ajatteluun työkyvystä.  

Joensuu on yhdessä kollegansa Mikko Henrikssonin kanssa kehitelleet työpotentiaali-käsitettä. Sen tavoitteena on kääntää huomio yksilöllisiä tekijöitä ja esteitä painottavasta työkykyajattelusta työn kokonaismäärän kasvattamiseen.  

– Työpotentiaalilla tarkoitamme sitä mahdollista uuden työn aluetta, joka voisi toteutua jos yksilön, työpaikan ja yhteiskunnan eri tekijät kohtaisivat sopivasti. Tällöin työn kokonaismäärä kasvaa ja työhön pääsevät myös he, jotka eivät ole yleensä työllistyneet, Joensuu selventää.  

Työhön kuntoutusta on kehitetty Suomessa pitkään. Perinteisen kuntoutuksen ohella tarvitaan uusia näkökulmia, miten eri tavoin haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä voidaan edistää. 

– Esimerkiksi yhden sairauden tai vamman aiheuttamaan työkyvyn alenemaan pystytään usein löytämään ratkaisu, jolla työssäkäynti onnistuu. Sen sijaan heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on kyse usein monesta tekijästä, jolloin työllistyminen ei ratkea yhden tekijän korjaamisella. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi koulutuksen tai elämänhallinnan puute. 

Hankkeesta uusia työmahdollisuuksia osatyökykyisille? 

Tutkimukset ja selvitykset teeman ympärillä jatkuvat. Huhtikuussa 2025 Työterveyslaitoksella alkoi Joensuun johtama Työsuojelurahaston rahoittama Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle -hanke, jossa tavoitteena on juuri työpotentiaalin löytäminen. Apuna käytetään tekoälyä.  

– Selvitämme, mitkä olisivat aloja ja tarpeita, joista voisi löytyä osatyökykyisille työnhakijoille uudenlaisia työnkuvia, niin että se olisi työnantajalle kannattavaa.  

Selvitystä tehdään työpaikkalähtöisesti isossa yrityksessä, joka tarjoaa mm. siivouspalveluita. Samalla arvioidaan ratkaisujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja realistisuutta. Tavoitteena on mallintaa, miten työpaikat voisivat hyödyntää tekoälyä uusien työn alueiden havaitsemiseen ja minkä verran voitaisiin siten löytää uusia mahdollisuuksia osatyökykyisille työnhakijoille. 

Lisätietoa tutkimushankkeista: 

Työterveyslaitos: 

Työkyvyn tila Suomessa -hanke 2018–2030: Työkyvyn tila Suomessa   
Työn Suomi: Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Työterveyslaitos 2024 
Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle -hanke, rahoittaja Työsuojelurahasto (4/2025 – 9/2026): Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle – UuTTO.  

Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: 

Työkykyohjelman laajennus 1/2022 – 12/2024  Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: 

Terve Suomi -ilmiöraportit (2023): Itsensä osittain tai täysin työkyvyttömäksi kokevien osuus (%) 20–74-vuotiaista vuosina 2017 ja 2023