Siirry pääsisältöön

Työhönvalmennuksen teemapäivä: Työnantajayhteistyö ja piilotyöpaikat

29.05.2023

Toukokuun työhönvalmennuksen teemapäivä 2.5.2023 käsitteli työnantajayhteistyötä ja piilotyöpaikkoja. Tapahtuma keräsi yhteen 40 valmennus- ja ohjausalan osaajaa. Teemapäivä toteutettiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr:n kanssa.

Teemapäivässä puhujina olivat työllisyysasiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta, kehittämispäällikkö Heidi Löppönen ja työntekijä Miia Pallonen Väylä ry:stä, sekä koulutus- ja työllisyysasiantuntija Pauli Leinonen Vamlasista. Puhujat käsittelivät työnantajayhteistyötä erityisesti ohjaus- ja valmennustyötä tekevien näkökulmasta. Puheenvuoroissa pohdittiin minkälaisia valmiuksia ja osaamista työnantajayhteistyö vaatii työhönvalmentajalta ja mitkä ovat työantajan odotukset onnistuneeseen yhteistyöhön työhönvalmentajan kanssa?

Työnantajayhteistyöllä työllistämiskynnys alenee

Simo Klemin esityksessä kerrottiin, miksi työnantajien kontaktointi kannattaa hankalasti työllistyvän kohderyhmän kohdalla. Kontaktin saaminen työnantajaan voi madaltaa työllistämiskynnystä merkittävällä tavalla. Monissa yrityksissä on paljon ydinprosessien kannalta välttämättömiä avustavia, täydentäviä tai valmistelevia työtehtäviä, jotka nykyisellään kuormittavat henkilöstöä tai eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työnkuvaan. Nämä työtehtävät ovat usein myös osa-aikaisia, ja siksikin osatyökykyisiä työnhakijoita erityisesti kiinnostavia. Tämän lisäksi monet yritykset haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tukemalla osatyökykyisiä henkilöitä työelämässä. Yritysyhteistyö vaatii työhönvalmentajalta erilaista asennetta ja muutosta ajattelutapaan, joka voi tuntua lähtökohtaisesti hankalalta. Sosiaalialan ihmiset ovat kuitenkin usein hyviä myyjiä, koska he haluavat auttaa asiakkaitaan ja saada heidät onnistumaan työelämässä.

Väylä ry:n puheenvuorossa korostettiin työhönvalmentajan roolia työllistymisen mahdollistajana. Työhönvalmentaja on työnantajalle kultaakin kalliimpi tietolähde. Työhönvalmentajan tulee osata kertoa asiakkaansa vahvuuksista ja osaamisesta rehellisesti ja asianmukaisesti. Heidi Löppönen korosti sitä, miten työhönvalmentajan olisi tunnettava myös asiakkaan tuen tarpeen määrä ja kesto melko realistisesti. Samalla työhönvalmentaja on se henkilö, joka parhaiten näkee kaikki työllistymisen mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet on hyvä pitää mielessä työhakemusta ja ansioluetteloa laadittaessa, sekä kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa.

Työhönvalmentajan ja työnantajan yhteistyö työtehtävien räätälöinnissä

Pauli Leinonen kertoi, miten työtehtävien räätälöinnin ja muokkauksen avulla luodaan työsuhteita, joissa työntekijä pääsee onnistuneesti käyttämään täsmätyökykyään. Työtä ja työolosuhteita mukauttamalla annetaan yksilölle yhtäläinen mahdollisuus onnistua rajoitteista huolimatta. Nämä mukautukset voivat kohdistua joko yksilöihin tai vaihtoehtoisesti koko organisaatioon. Oleellista on lähteä työyhteisön tarpeista. Työnantaja arvostaa hänelle tarjottua palvelua ja tietoa erilaisista tuista, jotka mahdollistavat työllistymisen taloudellisesti. Avaimet käteen ratkaisu vetoaa aina työnantajaan.

Teemapäivän osana käydyssä ryhmäkeskustelussa pohdittiin, mitkä kaikki asiat työhönvalmennuksen arjessa mahdollistavat ja toisaalta hankaloittavat työnantajayhteistyön tekemistä. Kaikkien työhönvalmentajien työnkuvaan ei ole yritys- ja työnantajayhteistyön tekemistä mitoitettu, jolloin ajan löytäminen siihen voi olla haastavaa. Myöskään työhönvalmentajan paras myyntivaltti, eli työntekijälle tarjottu tuki työpaikalle työllistymisen jälkeen, ei aina toteudu, koska sitä ei ole työhönvalmentajan työnkuvaan resursoitu. Tilaisuuden palautteen perusteella työhönvalmentajat kokivat, että työnantajayhteistyötä helpottaa valmiin markkinointi- ja mainosmateriaalien hyödyntäminen, sekä konkreettinen koulutus työnantajien suuntaan viestimiseen.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!

 


Yhteystiedot

Mari Bergman
Erityisasiantuntija, tuettu työllistyminen
puh. 044 787 7022
mari.bergman(at)vates.fi

Liity kehittämisryhmään

Työpaikkakävelyn kautta hommiin

NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jossa työnhakijan vahvuudet ja osaaminen saadaan kohtaamaan työnantajien rekrytointitarpeet. Hankkeessa keskityttiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten työnhakuun ja heidän palkkauksestaan kiinnostuneiden työnantajien auttamiseen.

Hankkeen yritysyhteistyökumppani Scania Oy:llä on erityisen hyvä kokemus onnistuneesta työn muotoilusta ja tuetun työllistämisen prosessista hankkeen puitteissa.

Lue hankkeesta ja Scanian kokemuksesta

Valtakunnallista toimijaa tarvitaan, tiedon ja verkostoitumisen tarve on suuri

Musta kysymysmerkki keltaisessa post-it lapussa, joka roikuu pyykkipohjalla sinisten ja oranssien post-it lappujen kanssa narulla.Vates-säätiö toteutti kyselyn koordinoimalleen Työhönvalmennuksen kehittämisryhmälle huhti-toukokuussa 2021.

Tutustu kyselyn tuloksiin

Tapahtumien tallenteet

""

Vates-säätiön tapahtumien tallenteet ovat katsottavissa Vatesin YouTube-kanavalta. Tallenteen on tekstitetty.

Vatesin tilaisuuksien tallenteet - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)


Ihmisiä seminaarissa auditoriossa.

Artikkeleita työhönvalmennuksesta

Diagnoosi ei määritä ihmistä - Työpaikka löytyi työhönvalmennuksen avulla

Nita Halosen viesti työnantajille ja työyhteisöille on se, että diagnoosi ei kerro ihmisestä mitään. Diagnosoidun sairauden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen ihminen on tai miten hyvin hän työskentelee.

Työnantajia tarvitaan tuetun työllistämisen kehittämiseen

Tuetun työllistämisen työhönvalmennuksen nykytilanne, saatavuus ja tulevaisuus hyvinvointialueilla puhututtavat kentällä. Tove Lassenius ja Melanie Shametaj kertovat näkemyksiään siitä, miten työhönvalmennusta tuetussa työllistämisessä tulisi kehittää. – Työnantajat olisi saatava mukaan, he painottavat.