Teksti: Mari Bergman
Kuva: Canva

Työpaikkakävelyn kautta hommiin

NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hanke päättyi kesäkuussa 2023. NETTA oli Laurea- ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jossa työnhakijan vahvuudet ja osaaminen saadaan kohtaamaan työnantajien rekrytointitarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeessa keskityttiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten työnhakuun ja heidän palkkauksestaan kiinnostuneiden työnantajien auttamiseen. Tuen tarpeen muodot ja tavat ovat olleet nuorilla hyvin yksilöllisiä liittyen esimerkiksi kognitiivisiin tai toiminnallisiin rajoitteisiin, rajalliseen osaamiseen tai erilaisiin sairauksiin ja elämäntilanteisiin.

- Yrittäjät toivovat sitoutunutta ja pitkäaikaista työvoimaa ja he tunnistivat hankkeen kanssa yhteistyöhön lähtemisen mahdollisena ratkaisuna tähän. Erityisen kiinnostuneita oltiin aloilla, joissa työvoiman vaihtuvuus ja vuokratyön käyttö ovat yleinen käytäntö, Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Marika Kivistö toteaa.

Rekrytoinnin alussa tehty panostus ja käytetyt resurssit tuottavat hedelmää myöhemmin, kun työntekijä sitoutuu samaan työnantajaan ja työtehtävään pitkäksi aikaa.

Hankkeen toimintatavat

Hankkeessa käytetyistä työkaluista parhaimmiksi ovat osoittautuneet työpaikkakävelyt, täsmätyön muotoilu sekä työkokeilut. Hankkeessa järjestetyt työpaikkakävelyt tarkoittavat tilaisuuksia, joissa työtä etsivä nuori pääsee hankkeen työntekijän kanssa tutustumaan häntä kiinnostavaan yritykseen ja siellä oleviin työtehtäviin. Kävelyn tarkoituksena on havainnoinnin ja keskustelun avulla tarkastella olemassa olevia työtehtäviä ja tunnistaa uusia tehtäviä, jotka työnmuotoilun avulla saadaan osatyökykyisen työntekijän tehtäviksi.

Kävelyihin osallistuneet nuoret ovat tuoneet omasta näkökulmastaan hyödyllistä kokemustietoa työnmuotoilun prosessiin, mutta myös peilanneet työpaikkakävelyillä opittua tietoa omiin mahdollisuuksiinsa. Työpaikkakävelyn tuloksena hankkeessa valmistui työkortteja. Työkorteissa lukee työtehtävien lisäksi työssä vaadittava osaaminen ja vahvuudet, joista on hyötyä työn suorittamisessa. Työkorttien avulla myös työpaikkakävelyille osallistumattomat nuoret ovat voineet pohtia työpaikan soveltumista itselleen. Työkortit toimivat myös rekrytoijan työvälineenä. Työpaikkakävelyjen perustana ovat toimineet toiset työnmuotoilua ja työanalyysia hyväksikäyttävät vanhemmat toimintamallit.

Hankkeen rekrytointikokeiluun ja yhteiskehittämiseen on osallistunut useita yrityksiä ja muita organisaatioita. Kiipulasäätiö on tarjonnut hankkeelle työhönvalmennuksen osaamista hankkeen rekrytointipilotteihin ja muuhun kehittämistyöhön. Säätiö tuottaa työvoimapalveluille työhönvalmennusta erityisen tuen tarpeisille. Erityisen tuen avulla töihin ja koulutukseen -valmennuksen kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisen viitekehyksen asiakkaat.

- Työnantajia kiinnostaa aina taloudelliset kannusteet, ja se että työtä uudelleen järjestelemällä osana osatyökykyisen palkkausta työn tuottavuus myös paranee. Ei saa myöskään unohtaa, että vastuullisuusarvojen toteuttaminen lisää organisaation brändin kiinnostavuutta. Taloudellinen kannattavuus muodostuu näillä molemmilla tasoilla, kertoo Kiipulasäätiön työhönvalmentaja Caius Treuthardt.

Yrityksille oppeja työn muotoilusta

Hankkeessa mukana yritysyhteistyökumppanina olleella Scania Oy:llä on erityisen hyvä kokemus onnistuneesta työn muotoilusta ja tuetun työllistämisen prosessista hankkeen puitteissa. Moninaisen rekrytointikulttuurin kehittäminen nähtiin alun perinkin yrityksessä positiivisena ja hyödyllisenä asiana. Scania Oy lähti mukaan innostuneena kumppanina, jolla oli tarve saada hyvää ja osaavaa työvoimaa välittömästi, mutta myös kiinnostus jatkuvan oppimisen tukemista kohtaan.

Työn räätälöinnin prosessi aloitettiin työkokeilulla, jonka aikana työnantaja oppi paljon lisää työnmuotoilun prosessista ilman taloudellista riskiä. Treuthardt arvioi, että työnantaja siirtää jo työkokeilun aikana itselleen paljon työn räätälöinnin asiantuntijuutta.

- Jos mukana ei olisi ollut työhönvalmennuksen tukea, työllistymistä ei olisi työkokeilun jälkeen tapahtunut. Prosessiin kuuluu oleellisesti asioiden hienosääntö ja aktiivinen tarkastelu. Kaikki työkokeilut eivät johda työllistymiseen, koska joskus työkokeilun aikana paljastuu, että työtehtävät eivät ole henkilölle sopivia, Treuthardt arvioi.

Näin tapahtui myös Scania Oy:n kohdalla, mutta missään vaiheessa kiinnostus prosessiin ei työnantajan puolelta sammunut, vaikka työntekijöitä valmiiksi muotoilluille työtehtäville oli välillä vaikea löytää.

Rohkeasti esteiden yli

Erityisen ilahtuneita hankkeessa oltiin Scanian kyvystä ylittää työllistymisen esteitä. Scania Suomi Oy on osa kansainvälistä suurta konsernia, jonka työnkuvat määritellään Suomen konttoria ylemmällä tasolla. Osatyökykyisen henkilön työllistäminen vaati ”työnkuvan harmonisoinnin prosessin”. Tehtävänkuva, jota ei ollut aiemmin olemassa, piti hyväksyttää yrityksen pääkonttorissa Lontoossa, Englannissa. Pääkonttorissa ymmärrettiin työnkuvan muokkauksen arvo. Muodostettiin uusi työnkuva varastotyöntekijänä, jolta on poistettu asiakaspalveluelementit kokonaan, ja jonka työtehtävät on räätälöity osa-aikaiseksi suurimpien tavaratoimitusten aikatauluja mukaillen.

- Tämä case opetti meille hankkeessa sen, että isoilla työnantajilla on potentiaalia ja tahtotilaa mukauttamisille. Tämä tuli näkyväksi myös hankkeen muissa piloteissa, iloitsee Laurean Marika Kivistö.

Autisminkirjolla oleva nuori työllistyi Scanialle määräaikaiseen palkkatuettuun työsuhteeseen toukokuussa 2023. Hän tuli mukaan työhönvalmennukseen lukion käyneenä ja toiveenaan työllistyä esimerkiksi varastoalalle. Työtä etsivä nuori oli suorittanut työvoimakoulutuksena osatutkintoja palvelulogistiikasta, mitä työnantaja piti suurena vahvuutena. Työhönvalmennuksen prosessin aikana työntekijän vahvuudet onnistuttiin tunnistamaan työnantajaa hyödyttävällä tavalla. Työntekijän numerotarkkuus ja loistava keskittymiskyky olivat asioita, jotka olivat päivittäin hyödyksi työtehtävien suorittamisessa.

- Työnantaja arvosti erityisesti sitä, miten nuoren työllistyneen ansiosta pari isompaa virhettä tuli havaituksi ja korjatuksi. Ne olisivat toisilta työntekijöiltä voineet mennä tarkastelun ohi. Näennäisesti verkkaisempi työtahti onkin pidemmän päälle tuottavampaa, koska tarkkuuden ansiosta kalliit virheet tulevat huomatuksi, Caius Treuthardt summaa.