Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
Sivu siirretty osoitteeseen http://www.vates.fi/vates/projektit/tiedolla-vaikuttaminen.html
ti marrask. 15 15:51:00 2016
- En ole koskaan ollut tällaisessa hankkeessa, jossa jo vuodessa on saatu näin paljon tuloksia aikaiseksi, sanoo hankepäällikkö Mikko Metsänen Kiipulan ammattiopistosta.
Hän vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.
Hankkeen siivittämänä perustetut osuuskunnat ovat erilaisia ja mukautuneet jäsenistä lähtevien tarpeide
n mukaan.
- Forssassa Osuuskunta Yrttivillitys keskittyy villiyrtteihin ja on yhden toimialueen työosuuskunta. Tosin kaupungissa ollaan perustamassa jo toinenkin osuuskunta, joka ehkä liitetään nykyiseen aputoiminimellä. Ylöjärven Taidokkaat ovat taas monialainen osuuskunta, joka on saamassa sisarosuuskunnan Kurun Osaavat Kädet OSK, kuvaa Mikko Metsänen osuuskuntien eroja.
Osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämiseen tarkoitetuista osuuskunnista on saatu paljon myönteistä palautetta ja Metsänen on saanut vastata kysymyksiin eri puolelta Suomea.
- Harjavallassa olemme aloittaneet yhteistyössä Kehitysvammaisten palvelusäätiön, KVPS Tukena Oy:n kanssa osuuskuntavalmennusta kehitysvammaisille, mistä oli info-tilaisuus viime maanantaina asiakkaille, työntekijöille ja omaisille, kertoo Metsänen ja tarkentaa, että Tukena puhuu asiakkaiden sijaan päämiehistä.
Haasteita ratkotaan
Harjavallassa nousi esiin mm. kysymys, millainen tukirakenne tarvitaan, kun henkilö toimii osuuskunnassa.
- Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä ohjaustyötä kehitysvammaisen kanssa sopivasti, mutta ei liian paljon. Toisaalta, jos henkilö on mukana työtoiminnassa, josta kunta maksaa, säilyykö rahoitus myös silloin, jos henkilö saa osuuskunnan kautta pientä palkkaa, pohtii Metsänen.
Mielenterveyden keskusliiton hanketyöntekijä Tuija Pasanen kertoo, että myös Oulussa ollaan perustamassa osuuskuntaa.
- Kaikki osuuskuntaa perustamassa olevat eivät ole mielenterveyskuntoutujia. Mukana myös henkilöitä, joilla on mm. fyysisiä rajoitteita tai osaamisalue sen verran kapea, etteivät ole työllistyneet vapaille työmarkkinoille, kuvaa Pasanen.
- Haastavinta osuuskunnan perustamisessa on ollut, että joukko on hyvin kirjava jaksamiseltaan. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa asioiden sisäistämiseen kuin toiset. Osa tarvitsee myös paljon tukea ja kannustusta uskoakseen itseensä, sanoo Tuija Pasanen.
Osuuskunnalla on merkitystä
Hanke on saanut näkyvyyttä myös mediassa. Esimerkiksi Kymen Sanomat on kirjoitti 11.10., että Kotkaan perustettavassa monialaisessa työosuuskunnassa uskotaan hankkeen mahdollistavan osatyökykyisten ja työttömien itsensä työllistämisen.
- Hankkeessa on osuttu johonkin sellaiseen, minkä ihmiset ovat oivaltaneet ja nähneet merkityksellisenä. Osuuskunta koetaan tärkeänä, perustelee Metsänen hankkeen saamaa huomiota.
Kun osuuskuntaa lähdetään perustamaan, Metsänen korostaa valmennuksen merkitystä, jotta hahmotetaan, mitä osuuskuntatoiminnalta ylipäänsä halutaan, kenelle se on tarkoitettu, mitä tehdään, millaisia tuotteita tarjotaan ja miten sitä markkinoidaan. Valmennuksessa myös avataan osuuskuntatoiminnan perusteita ja mitä hallinnollista työtä tarvitaan.
Tämä artikkeli kuuluu Osuuskunnasta työtä –juttusarjaan, jonka muut osiota ovat joka julkaistiin tiivistettynä Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016.
Muut osiot ovat: Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?, Kiip-IT – pedagoginen osuuskunta, Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta, Työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi ja Tamrinki kaatui – pelisäännöt puuttuivat