Ohessa keskeistä vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymiseen ja työssä pysymiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä viranomaisten ohjeita. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet löytyvät Valtion säädöstietopankista (Finlex)
Voimassa olevat lait ja ohjeet
Linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)
Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003)
Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003)
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (1189/2010)
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (198/2001)
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta (1384/2021)
Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977)
Sairausvakuutuslaki (1224/2004)
Työttömyysturvalaki (1290/2002)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987)
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987)
Laki vammaisetuuksista (570/2007)
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)
Kansaneläkelaki (568/2007)
Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1037/2012)
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
Laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)
Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020)
Laki Työkanava Oy -nimisestä yhtiöstä (242/2022)
Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (372/2023)
Luettelon lopussa viranomaisten antamat ohjeet
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
Tässä laissa säädetään työntekijän oikeudesta korvaukseen työtapaturman ja ammattitaudin johdosta sekä yrittäjän oikeudesta vakuuttaa itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. (1 pykälä)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)
Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin tässä laissa säädetään. (1 pykälä 1 kohta)
Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003)
Tämän lain mukaiset sosiaaliset yritykset tarjoavat työntekomahdollisuuksia erityisesti henkilöille:
1) joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. (1 pykälä 1 kohta)
Katso kohta Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta
Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003)
Lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja tässä tarkoituksessa edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyötä tilanteessa, joka edellyttää usean kuntoutusta järjestävän yhteisön toimenpiteitä. Lain tarkoituksena on myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutustaan koskevan asian käsittelyssä.
Laissa säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista (1 pykälä)
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)
Tämä laki sisältää muun muassa työhakua sekä palkkatukea koskevat säädökset.
Palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin liittyvät harkinnanvaraiset etuudet (10 luku).
Työolosuhteiden järjestelytuki. Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. Työolosuhteiden järjestelytukena korvattavista kustannuksista, tuen enimmäismäärästä ja -kestosta sekä menettelystä tukea myönnettäessä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (3 pykälä)
Lakia on muutettu numerolla 390/2014, joka tuli voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2014.
Työnhakija (2 luku)
Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus sekä valmennus ja kokeilu (4 luku)
Palkkatuki (7 luku)
Lakia on muutettu numerolla 166/2020, joka tuli voimaan 9. päivänä huhtikuuta 2020.
Lain 12 luvun 3 pykälän muuttamisesta:
Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät muutosturvan toteuttamiseksi
Muutosturvan toteuttamiseksi työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä on: 3) varata riittävät resurssit ja varautua tarpeellisiin toimenpiteisiin saatuaan työnantajalta työsopimuslain 9 luvun 3 a §:ssä, merityösopimuslain 10 luvun 4 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen.
Lakia on muutettu numerolla 295/2020, joka tuli voimaan 1. päivänä toukokuuta 2020.
Lain 2 luku 4 pykälän muuttamisesta:
Työnhakijan haastattelun järjestäminen
Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää työnhakijalle ensimmäisen haastattelun kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, jos haastattelun järjestäminen on TE-toimiston arvion mukaan tarkoituksenmukaista.
TE-toimiston tulee varata työnhakijalle tilaisuus myöhempiin haastatteluihin määräajoin työnhakijan palvelutarpeen mukaisesti. Työttömän työnhakijan haastattelu tulee kuitenkin pyrkiä järjestämään työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen.
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (1189/2010)
Tämän lain tarkoituksena on edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön palaamista (1 pykälä).
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (198/2001)
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta (1384/2021)
Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (ks. yllä) säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista (1 pykälä)
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta on tullut voimaan 2. päivänä toukokuuta 2022. Muutoksia seuraavissa: 3 §, 5 §, 8 §, 9 § ja 28 §.
Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005)
Tämän lain mukaisesti Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana (1 pykälä)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Lain tarkoituksena on:
1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta;
2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta;
3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet;
4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa;
5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1—4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Tätä lakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. (2 pykälä)
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)
Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.
Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito (1 pykälä)
Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin on tehty kesäkuun 2016 alussa muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa henkilöiden itsemääräämisoikeutta, lisätä mahdollisuutta itsenäisen suoriutumiseen ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Lakiin on kirjattu uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä ja niiden käyttämispäätöksistä sekä rajoitustoimenpiteiden kirjaamisesta, tiedoksiantovelvollisuudesta, viranomaisvalvonnasta ja korvausvastuusta.
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977)
Asetus sisältää säännökset erityishuollon järjestämisestä, korvauksista ja maksuosuuksista ja valtion erityishuollon toimintayksiköistä.
Sairausvakuutuslaki (1224/2004)
Vakuutetun oikeus korvaukseen tarpeellisista sairauden hoidon aiheuttamista kustannuksista ja lyhytaikaisen työkyvyttömyyden sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä turvataan siten kuin tässä laissa säädetään.
Tässä laissa säädetään myös hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä vanhempainvapaiden ajalta kertyvien vuosilomakustannusten korvaamisesta niin, että voidaan tasata vuosilomakustannusten työnantajille aiheuttamaa kustannusrasitusta. (1 pykälä)
Työttömyysturvalaki (1290/2002)
Työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille turvataan korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä tämän lain mukaisesti. (1 pykälä).
Lakiin on tullut useita muutoksia. Esimerkiksi 4 pykälä (1380/2021), Työstä kieltäytyminen, joka tulee voimaan 2.5.2022.
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 45 päivän ajalta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien, jos hän työttömänä ollessaan ilman pätevää syytä kieltäytyy työnantajan hänelle yksilöidysti tarjoamasta työstä tai hakemastaan työstä, johon hänet on valittu.
Jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, oikeutta työttömyysetuuteen ei kuitenkaan ole 30 päivän ajalta. Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987)
Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (1 pykälä).
Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (2 pykälä).
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987)
Asetus sisältää yleiset toimintaperiaatteet (1 luku), palvelujen ja tukitoimien järjestämisvelvollisuuden (2 luku), muut palvelut ja toimenpiteet (3 luku) ja erinäiset säännökset (4 luku).
Laki vammaisetuuksista (570/2007)
Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. (1 pykälä)
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)
Tässä laissa on säännökset toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (3.11.2000/923)
Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191) (1 pykälä)
Tämän lain tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sekä Suomessa asuvan lesken ja lapsen toimeentuloa Suomessa asuvan henkilön kuoltua. (1 pykälä.)
Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002)
Asetus sisältää säännökset palkansaajan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä (1 luku). Sovittelussa huomioon otettavasta työn perusteella saadusta ansiotulosta (2 luku) ja työmarkkinatuesta (3 luku).
Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (1330/2002)
Asetus sisältää säännökset työttömyysetuuden maksamisesta (1 luku), työttömyysetuuden täyttymisestä eräillä aloilla (2 luku), myyntivoiton jaksottamisesta (3 luku), peruspäivärahan, koulutuspäivärahan, perustuen ja vuorottelukorvauksen rahoituksen (4 luku), työmarkkinatuen rahoituksen (5 luku)
Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012)
Asetus sisältää säännökset julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen hankkimisesta (1 luku), työllistymissuunnitelmasta ja sitä korvaavasta suunnitelmasta (2 luku), työnvälityksen Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen (3 luku), valmennuksen ja koulutuksen enimmäiskestosta (4 luku), työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnasta (5 luku), palkkatuen (6 luku), yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluista (7 luku), kulukorvauksesta (8 luku), palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin liittyvistä harkinnanvaraisista taloudellisista etuuksista (9 luku*), työllistämisvelvoitteesta ja kunnalle myönnettävästä lisätuesta (10 luku), TY-neuvottelukunnasta (11 luku), yksityisistä työvoimapalveluista (12 luku), tukien ja korvausten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta (13 luku) ja työvoimapoliittisesta avustuksesta (14 luku)
*sisältää pykälät 28 ja 29 koskien työolosuhteiden järjestelytukea.
Lakia on muutettu numerolla 1388/2014, joka tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2015.
Pykälät 16-18, 23, 32, 38, 39, 43-45, 48, 50, 51 ja 53.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa (1 pykälä).
Syrjinnän ja vastatoimien kiellot (3 luku)
Positiivinen erityiskohtelu. Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää (9 pykälä).
Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi (15 pykälä).
Vastatoimien kielto (16 pykälä).
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
Lain tarkoitus (1 pykälä). Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään.
Lain tavoitteena (2 pykälä) on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Periaatteet (3 pykälä). Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.
Laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)
Toimiala ja ohjaus
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (palvelukeskus) edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Palvelukeskus toimii Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) 6 a §:ssä tarkoitettuna Opetushallituksen erillisyksikkönä.
Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020)
Lain tarkoitus: Tässä laissa säädetään määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana kunnat järjestävät alueellaan eräitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettuja palveluja työ- ja elinkeinotoimiston asemesta, hoitavat eräitä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuja tehtäviä työ- ja elinkeinotoimiston asemesta ja antavat eräitä työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuja työvoimapoliittisia lausuntoja työ- ja elinkeinotoimiston asemesta.
Laki Työkanava Oy -nimisestä yhtiöstä (242/2022)
Työkanava Oy, ruotsiksi Jobbkanalen Ab, on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö. Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Työkanava Oy:n tehtävänä on edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja tukea osatyökykyisten siirtymistä edelleen avoimille työmarkkinoille. Työkanava Oy harjoittaa osatyökykyisten työllistämiseen soveltuvaa palvelutoimintaa. Työkanava Oy voi myös harjoittaa yhtiön tehtäviin nähden vähäriskistä tuotannollista toimintaa.
Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (372/2023)
Tällä lailla kumotaan sosiaalisista yrityksistä annettu laki.
Viranomaisten ohjeet
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa
(20.12.2018 TEM/2414/03.01.04/2018)
Vuorotteluvapaalain (1305/2002) soveltamisohje (30.12.2015 TEM/2428/03.01.05/2015)
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017)
Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun toteuttamiseksi TE-hallinnossa
(08.01.2013 TEM/2905/03.01.4/2012)
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työvoimakoulutuksen hankinnasta
(16.10.2017 TEM/1899/03.01.05/2017)
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje lomaetuuksien erääntymisestä palkkaturvassa
(07.10.2011 TEM1606/03.01.05/2011)