Job Shadow Day kantaa työnseurantapäivää pidemmälle

ti kesäk. 27 15:03:00 2017

Teksti: Walter Fortelius, Anne Korhonen, Kati Savela

Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.

Työn varjostaminen yhtenä tukimenetelmänä matkalla työelämään on otettu tehokkaasti käyttöön mm. Ilomantsissa ja Lappeenrannassa. Vates-säätiötä kiinnosti tietää, miksi näin on. Siksi teimme kahden hengen road tripin näille paikkakunnille.

Irlannista alkaneeseen Euroopan laajuiseen Job Shadow Day -tapahtumaan osallistuu vuosittain tuhansia työn seuraajia. Vates toi tapahtuman Suomeen vuonna 2014 ja koordinoi sitä. Tänä vuonna kansalliseen Job Shadow Day -päivään 5.4. osallistui yli 300 työn seuraajaa n. 40 lähettävän tahon avulla. Suomessa keskeinen tavoite on tukea alueellista yhteistyötä erityisryhmien työllistymiseksi. Työn seuraajia on joka vuosi tutustunut oppilaitoksiin ja näin löytänyt itselleen mielekkään opintoalan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi tänä vuonna tapahtuman suojelijana. Hän totesi tervehdyksessään osallistujille mm. näin:

Teemapäivä on tärkeä myös Suomen tulevaisuuden kannalta, sillä syrjään jääminen ja toimettomuus ovat vakavia ongelmia niille, joiden elämä on ajautunut raiteiltaan. Job Shadow Dayn iskulause on: ”Sopiva työ on hyvä startti.” Päivän aikana voidaan hakea sopivia startteja mahdollisimman monelle, koska oikeassa työssä ja ohjauksessa osatyökykyinenkin voi pärjätä hyvin.

Ilomantsi, työn seuraaminen täsmätyönä

Ilomantsissa ensimmäistä kertaa Job Shadow Dayhin osallistunut Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sote varmisti jo kevättalvella työn seuraamisen 20 henkilölle. Ohjaaja Satu Ikonen Siun Sotesta oli päivän koordinaattori.

– Valmius hyödyntää työn seurantaa on tulos tehokkaista kehittämistoimista. Ilomantsissa kehitysvammaisten avotyö ja päivätoiminta tukee omaisten työssäkäyntiä. Moni työnantaja on ottanut yhteisöllistä vastuuta ottamalla kehitysvammaisia ihmisiä avotyöhön. Job Shadow Day mahdollistaa uusien työnantajien tutustumisen tähän toimintatapaan, Ikonen kertoo.

Osana kehittämistyötä on työpaikka-analyysi. Sen avulla kartoitetaan työtehtävät ja niiden vaatimukset, jotta oikea työntekijä ja sopiva työtehtävä kohtaavat mahdollisimman hyvin.

Pogostan Palveluiden huoltoasemalla tapaamme Hannu Rädyn, joka ajaa Siun Soten pikkubussia. Hän on avainasemassa Job Shadow Dayna, sillä ilman kuljetusta työpaikoille pääsy ei onnistuisi pitkien etäisyyksien seudulla.

Arskan koneen Ari Haapalainen nyökkää kuullessaan Job Shadow Daysta ja kertoo, että hän ei katso työtä hakevan ansio- luetteloa. Tärkeintä on nähdä sujuuko työ, joka usein on raskasta. Osatyökykyisille on löytynyt Arskan koneesta töitä.

Sotek-säätiö on tuonut yhdysvaltalaisen Goodwill-toiminnan Suomeen. Kun lahjoitat tavaraa tai käyt ostoksilla Goodwill-kierrätysmyymälässä, rahoitat paikallista työllistämis-, valmennus- ja koulutustoimintaa. Goodwillin nettisivujen mukaan toiminta on auttanut tänä vuonna yli 112 000 ihmistä palaamaan työelämään. Kuvassa Sotek-säätiön työhönvalmentaja Minna Lonka ja toimitusjohtaja Raimo Korjus.

Lappeenranta, työn seuraamisen jatkopolkuja

Lappeenrannassa Kaakkois-Suomen sosiaalialan Osaamiskeskus Oy Socomin hallinnoima Yes We Can -hanke yhteistyökumppaneineen järjesti viime syksynä oman alueellisen työnseurantapäivän, johon osallistui noin 40 kehitysvammaista ihmistä. Hankkeen tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten päivä- ja työtoimintojen uudistaminen työllistymistä tukevammaksi toiminnaksi Etelä-Karjalan terveys- ja sosiaalipiirin, Eksoten alueella. Siksi Job Shadow Day -päivä sopii heidän toimintaansa. Projektipäällikkö Niina Turunen kertoo, että työn seuraaminen/varjostaminen on hyvä tuki kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan uudistamiselle Etelä-Karjalassa. Lisäpiirre alueella on, että sosiaalialan opiskelijat auttavat tulevia työn seuraajia sekä unelmatyön määrittelemisessä että päivän järjestelyissä.

Monilla työn seuraajilla on hyvä päivä. Heidän iloiset ilmeensä kertovat tapahtuman tärkeydestä ja ehkä myös siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen huomioidaan.

Lue koko Annen ja Walterin road tripin kuvaus Vatesin sivuilta.

Lisää päivän tapahtumista ja kuvia: www.jobshadowday.fi ja Facebook.com/jobshadowday

---

Hanna Grandell Kårkulla samkommunista oli Vatesin työn seuraaja Vates-päivillä. Grandell teki tarkasti muistiinpanot esityksistä ja kirjoitti samana päivänä kotimatkalla junassa mietteensä päivästä.

Ei ollutkaan yllätys, että Grandell sanoi olevansa innostunut kirjoittamisesta ja että kirja odottaa julkaisupäätöstä kustantajalla! Seuraavassa otteita nuoren naisen kirjoituksesta käännettynä ruotsista suomeksi.

”Oli tärkeää, mitä muut (luennoijat) sanoivat ja ymmärsin hyvin, mutta se oli puhetta aivoilleni, ja Liisa Lilja (paralympiaurheilija) puhui sydämeeni. Lilja puhui itsestään, jolloin kielten rajat katoavat ja unohdan, etten ymmärrä hyvin suomea.

Toinen ajatus, jonka sain, oli että kehitysvammaisia on sukupolvien ajan kasvatettu näin: Et saa olla näkyvä, sinulla ei saa olla mielipiteitä, sinun on oltava hiljaa, näytettävä hyvältä ja näytettävä hyvää esimerkkiä. Suomi on rakennettu terveille kyvykkäille ihmisille. Mutta emme ole koneita, vaan moni on väsynyt, sairas eikä selviydy työstä, joka edellyttää koneen suoritusta.

Monet meistä koettavat olla itsenäisiä. Mutta jos muodostamme ison perheen, meistä tulee näkyvämpiä ja meidän on helpompi saavuttaa tavoitteemme. Tällaisia mietin Job Shadow Dayna. Kiitos antoisasta päivästä!

---

Lue myös jobshadowday.fi-sivuilta, mitä Käsityöpaja Kisällin Vesa Silventoinen piti työn seurannasta turkulaisessa arkkitehtitoimistossa, jossa hän pääsi suunnittelemaan kauppakeskuksen. Jutussa kerrotaan myös, mitä toimiston henkilökunta ajatteli Job Shadow Daysta. Entä mitä Ammattiopisto Luoviin tutustuneet nuoret tuumasivat päivän sujumisesta?

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2017