Järjestöjen työllistämistoimilla merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen
19.04.2022
Yhteiskunnallisen työn lisäksi järjestöt ovat tänä päivänä myös iso työllistäjä ja palveluntuottaja. Työtä tehdään voittoa tavoittelematta, isolla sydämellä ja ammattimaisesti. Ammattimainen työ vaatii aina palkattua henkilökuntaa. Henkilökunnan palkkaaminen vaatii puolestaan rahaa. Järjestöjen työnantaja velvoitteet ymmärretään kuitenkin rahoituksissa valitettavan huonosti, koska TESn vaatimuksia ei juurikaan huomioida niissä.
Lisäksi huolta herättää juuri nyt työn alla oleva sote-uudistus ja erilaisten rahoitusten sijoittuminen kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Jos se ei suju saumattomasti, monelle järjestölle iskee tenkkapoo vuoden vaihteen jälkeen. Rahoituksemme ovat vuosittain myönnettäviä ja tarkkaan kohdennettuja. Rahaa ei juurikaan voi liikutella kustannuspaikkojen välillä.
Hämeen Setlementti työllistää vajaat 30 henkilöä ja liikevaihtomme on noin 1,2 miljoonaa euroa. Tästä rahasta tuloutuu kustannusrakenteemme vuoksi suoraan toiminta-alueelle noin 90 % palkkojen ja tilavuokrien muodossa. Lisäksi yksin Hämeen Setlementti tuo etupäässä Kanta-Hämeeseen vuosittain noin 700 000 euroa maakunnan ulkopuolista rahaa. STEAn rahoituksia puolestaan tuloutuu Kanta-Hämeeseen noin 12 miljoonaa euroa järjestöjen eri rahoitusten kautta joka ainoa vuosi. Tällä on iso vaikutus myös aluetalouteen.
Järjestöillä on iso rooli välityömarkkinoilla sekä työhönvalmennuksissa. Kuntouttava työtoiminta on aina tavoitteellista valmennusta ja sen tähtäimenä tulisi jo yksin lain mukaan olla avoimet työmarkkinat tai tutkintotavoitteinen koulutus. Hämeen Setlementti ry:n eri valmennuksissa onnistutaankin erinomaisesti. Tilastojemme mukaan positiiviset siirtymämme ovat eri valmennuksissa noin 75 %n luokkaa. Nuorten työpajalla jopa liki 85 %. Hyvät luvut vaativat ammattimaista osaamista ja tiivistä rinnalla kulkemista.
SROI-menetelmän avulla on osoitettavissa, että Hämeen Setlementti ry:n ennaltaehkäisevä työ ja valmennukset tuottavat myös taloudellista vaikuttavuutta. Olen laskenut osana Hämeen Setlementille tekemääni tutkimusta, että yksi nuori, joka saadaan kahden vuoden valmennuksen jälkeen työllistymään suomalaiseen yhteiskuntaan, tuottaa merkittävää vaikuttavuutta myös taloudellisesti. Yksi valmennukseen sijoitettu euro tuottaa taloudellista vaikuttavuutta työpajamme kahden vuoden valmennuksen jälkeen noin 40 euroa. Yhden vuoden etenemisen jälkeen hyötysuhde on tuplasti parempi.
Järjestöjen tekemään työhön ja työllistämiseen kannattaa siis panostaa jo yksin talouden näkökulmasta, inhimillisestä työstämme puhumattakaan.
Kati Liikonen
toiminnanjohtaja
Hämeen Setlementti ry
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!
